Julkaistu: 7.7.2002
Asevoimissa yli 22 miljoonaa miestä ja naista
Kun kansallisten asevoimien miesvahvuudet lasketaan yhteen, aseissa oli vuonna 2000 kaikkiaan 22 237 400 miestä ja naista. Luvuissa eivät ole mukana reservit eivätkä puolisotilaalliset ja vastaavat joukot (rajavartijat, santarmit), joiden vahvuus eräissä maissa jopa ylittää vakinaisen armeijan miesvahvuuden.
Oheisesta taulukosta nähdään, että 30 maan armeijan miesvahvuus ylittää 200 000. Näistä viiden maan, Kiinan, Venäjän, Yhdysvaltojen, Intian ja Pohjois-Korean, asevoimien vahvuus ylittää miljoonan rajan. Suurin kansallinen armeija on Kiinalla, jonka kansanarmeijassa palvelee lähes 3 miljoonaa miestä ja naista.
Väkilukuun suhteutettuna ylivoimaisesti suurin armeija on Pohjois-Korealla, 4,7 prosenttia asukkaista kantaa samanaikaisesti asepukua. Erityisen militaristisia maita tässä mielessä ovat myös taulukon Irak, Afganistan, Taiwan, Myanmar, Syyria ja Eritrea sekä taulukon ulkopuolelta Israel, jonka armeijan miesvahvuus vuonna 2000 oli 172 500. Viimeksi mainitulla on lisäksi erityisen tehokas reservi.
Asevoimien miesvahvuus maittain 2000
| maa | asevoimien miesvahvuus |
|
| 1 | Kiina | 2 810 000 |
| 2 | Venäjä | 1 520 000 |
| 3 | Yhdysvallat | 1 365 800 |
| 4 | Intia | 1 303 000 |
| 5 | Korean dem. kansantasavalta | 1 055 000 |
| 6 | Korean tasavalta | 683 000 |
| 7 | Pakistan | 612 000 |
| 8 | Turkki | 609 700 |
| 9 | Iran | 513 000 |
| 10 | Vietnam | 484 000 |
| 11 | Egypti | 448 500 |
| 12 | Irak | 429 000 |
| 13 | Afganistan | 400 000 |
| 14 | Taiwan | 370 000 |
| 15 | Etiopia | 352 500 |
| 16 | Myanmar | 343 800 |
| 17 | Syyria | 316 000 |
| 18 | Ukraina | 303 800 |
| 19 | Thaimaa | 301 000 |
| 20 | Indonesia | 297 000 |
| 21 | Ranska | 294 400 |
| 22 | Brasilia | 287 600 |
| 23 | Italia | 250 600 |
| 24 | Japani | 236 700 |
| 25 | Saksa | 221 100 |
| 26 | Puola | 217 300 |
| 27 | Britannia | 212 500 |
| 28 | Romania | 207 000 |
| 29 | Saudi-Arabia | 201 500 |
| 30 | Eritrea | 200 000 |
| Koko maailma | 22 237 400 | |
| Mukana taulukossa ovat maat, joiden asevoimien miesvahvuus ylittää 200 000. Täydellisenä tilasto löytyy Maailma numeroina -palvelun taulukosta 16. BKT-osuudet. |
||
Asevoimien miesvahvuus EU-maissa 2000
| maa | asevoimien miesvahvuus |
| Ranska | 294 400 |
| Italia | 250 600 |
| Saksa | 221 100 |
| Britannia | 212 500 |
| Espanja | 166 000 |
| Kreikka | 159 200 |
| Ruotsi | 52 700 |
| Alankomaat | 51 900 |
| Portugali | 44 700 |
| Itävalta | 40 500 |
| Belgia | 39 300 |
| Suomi | 31 700 |
| Tanska | 21 800 |
| Irlanti | 11 500 |
| Luxemburg | 800 |
| Yhteensä | 1 598 700 |
EU-maissa asevoimien yhteisvahvuus vuonna 2000 oli 1,6 miljoonaa. Maittainen jakauma noudattelee suhteellisen hyvin väkilukua. Vain Saksassa asevoimien miesvahvuus on selkeästi keskimääräistä pienempi ja Kreikassa vastaavasti suurempi. Kumpaankin löytyvät tunnetut historialliset syynsä. Suomi sijoittuu 31 700 miehellä ja naisella asukaslukunsa mukaisesti.
Toinen tapa tarkastella maanpuolustusta globaalisti on vertailla sotilasmenojen osuutta bruttokansantuotteesta. Keskimäärin maailmassa se oli 2,3 prosenttia vuonna 2000. Yli viiden prosentin pääsee 41 valtiota, kahdeksan bkt-osuus ylittää kymmenen prosenttia. Yhteistä niille kaikille on kuuluminen selkeästi kehitysmaiden joukkoon.
Sotilasmenojen osuus bkt:sta maittain 2000
| maa | sotilasmenot % bkt:sta |
|
| 1 | Eritrea | 31,5 |
| 2 | Angola | 19,2 |
| 3 | Korean dem. kansantasavalta | 13,9 |
| 4 | Afganistan | 13,0 |
| 5 | Qatar | 11,7 |
| 6 | Saudi-Arabia | 10,1 |
| 7 | Jugoslavia | 10,0 |
| Oman | 10,0 | |
| 9 | Kuwait | 9,8 |
| 10 | Irak | 9,7 |
| 11 | Malediivit | 9,5 |
| 12 | Israel | 8,9 |
| 13 | Kongon dem. tasavalta | 8,4 |
| 14 | Armenia | 8,0 |
| Uzbekistan | 8,0 | |
| Mukana taulukossa ovat maat, joissa sotilasmenojen osuus bkt:sta ylittää 8 prosenttia. Täydellisenä tilasto löytyy Maailma numeroina -palvelun taulukosta 17. Julkinen sektori. |
||
Sotilasmenojen osuus bkt:sta EU-maissa 2000
| sotilasmenot % bkt:sta |
|
| Kreikka | 4,9 |
| Ranska | 2,6 |
| Britannia | 2,4 |
| Portugali | 2,2 |
| Ruotsi | 2,2 |
| Alankomaat | 1,9 |
| Italia | 1,9 |
| Saksa | 1,6 |
| Tanska | 1,5 |
| Belgia | 1,4 |
| Espanja | 1,3 |
| Suomi | 1,3 |
| Itävalta | 0,8 |
| Luxemburg | 0,8 |
| Irlanti | 0,7 |
Ylivoimaisessa kärjessä bkt- osuustilastossa on Eritrea 31,5 prosentilla; maalla on ollut jatkuvia kahnauksia naapurinsa Etiopian kanssa. Toisena listalla on sisällissodan runtelema Angola ja kolmantena suurarmeijaa ylläpitävä Pohjois-Korea. Ainoina Euroopan maina yli viiden prosentin pääsevät Jugoslavia (10,0 %), sekin ennen nykyistä vallanvaihdosta, ja toinen varsinaisista ydinasevalloista, Venäjä (5,0 %).
Teollisuusmaissa sotilasmenojen osuus bkt:sta on yleensä parin prosentin luokkaa, johtavassa suurvallassa Yhdysvalloissa tasan kolme prosenttia ja esimerkiksi Japanissa tasan prosentin. Suomessa sotilasmenojen osuus bkt:sta vuonna 2000 oli 1,3 prosenttia. Sijoitumme EU-maista kymmenen huonommalle puolelle. Ylivoimaista kärkisijaa pitää halussaan Kreikka 4,9 prosentilla.
Muista Pohjoismaista Ruotsissa sotilasmenojen osuus bkt:sta vuonna 2000 oli 2,2 prosenttia, Norjassa 1,8 prosenttia ja Tanskassa 1,5 prosenttia. Islantia tilastosta ei löydy lainkaan, sillä maalta puuttuu kokonaan oma armeija. Tällaisia ilman asevoimia pärjääviä maita maailmassa on vähän; asukasluvultaan suurimmat ovat Costa Rica ja Panama.
Lähde: Maailma numeroina. http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_taulukot.html
Kai Enkama
Tilastokirjasto
Päivitetty 7.7.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi