Julkaistu: 13.9.2003
Ulkomaalaisomisteiset yritykset Suomessa
Mikko Laitinen
Britannian teollisuusyrityksistä neljännes ulkomaalaisilla
Euroopan Unionin tilastoviranomaisen Eurostatin Statistics in Focus -julkaisussa 20/2001 esitetään ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin liittyviä kehitystrendejä kuudessa EU-maassa, jotka ovat Tanska, Espanja, Alankomaat, Suomi, Ruotsi ja Britannia. Vuonna 1998 kyseiset kuusi maata olivat ainoat EU:n jäsenmaat, jotka pystyvät tuottamaan Eurostatin kriteerit täyttäviä FATS-tilastoja (FATS, Foreign Affiliates Trade Statistics). Uusimmat FATS-tiedot koskevat tilastovuotta 1999 ja kyseiset tiedot on saatu kymmenestä jäsenmaasta, joten FATS-tilastot eivät vielä kata kaikkia EU:n jäsenmaita. Vuoden 2000 tiedot toimitetaan Eurostatille tämän vuoden loppupuolella.
Kyseisten kuuden maan joukossa ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kokonaisjalostusarvosta palvelusektoreilla vuonna 1998 vaihteli Britannian 10,7 prosentin ja Espanjan 15,1 prosentin välillä. Teollisuudessa ulkomaalaisomisteiset yritykset vastasivat 25,2 prosentista kokonaisjalostusarvosta Britanniassa, kun pienin arvo 10,3 prosenttia havaittiin Tanskasta. Yrityssektorissa ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kokonaisjalostusarvosta vaihteli maittain 10-20 prosentin välillä vuonna 1998. Suurin osuus havaittiin Ruotsista (16,1 prosenttia) ja vastaavasti pienin Tanskasta (11,3 prosenttia). Kuvio 1. esittää eri sektorien osuudet maittain osuutena sektorien kokonaisjalostusarvosta.
Kuvio 1. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus eri sektorien kokonaisjalostusarvosta viidessä EU-maassa vuonna 1998 (Eurostat: Statistics in Focus 20/2001)
Suomessa toimivat ulkomaalaisomisteiset yritykset tuottivat vuonna 1998 11,5 prosenttia palvelusektorin kokonaisjalostusarvosta, 12,5 prosenttia teollisuuden kokonaisjalostusarvosta ja 12,1 prosenttia liiketalous -sektorin kokonaisjalostusarvosta.
Ulkomaalaisomisteisten määrä lisääntyy nopeasti
Ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä on kasvanut vuosina 1995-2000, jolloin kasvuprosentti on vaihdellut 4-20 prosentin välillä vuositasolla. Voimakkain kasvu on tapahtunut vuosien 1999 ja 2000 välillä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä kasvoi tuolloin 19,3 prosenttia.
Kuvio 2. Ulkomaalaisomisteisten yritysten määrän kehitys vuosina 1995-2000
Vuonna 2000 Suomessa toimi 1936 ulkomaalaisomisteista yritystä. Suhteutettuna kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus on 0,9 prosenttia. Vuosien 1995-2000 aikana Suomessa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä on kasvanut 68,9 prosenttia.
Yleisiä kehitystrendejä vuosina 1994-2000
Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on kasvanut vuosina 1994-1999 sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitaten. Vuonna 2000 ulkomaalaisomisteisten yritysten henkilöstön osuus Suomen kaikkien yritysten kokonaishenkilöstöstä kasvoi edelleen, mutta liikevaihto-osuus laski 0,1 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten liikevaihto-osuuden pienen laskun selittää se, että vuonna 2000 koko yrityssektorin liikevaihdon kasvu oli vielä voimakkaampaa kuin ulkomaalaisomisteisten yritysten liikevaihdon kasvu, joten ulkomaalaisomisteisten yritysten suhteellinen osuus laski positiivisesta kehityksestä huolimatta. Vuonna 2000 ulkomaalaisomisteisten yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi edelliseen vuoteen nähden 4,8 miljardia euroa, mikä vastaa 13,5 prosentin vuotuista kasvua.
Vuonna 1995 Suomen liittyessä EU:hun ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kokonaisliikevaihdosta oli 10,2 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 15,6 prosenttia. Kasvua on täten kertynyt yli 5 prosenttiyksikköä 1990-luvun lopun aikana. Henkilöstön määrällä mitattuna ulkomaalaisomisteisten yritysten suhteellinen osuus on lähes kaksinkertaistunut vuosien 1994-2000 aikana.
Kuvio 3. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus Suomen yrityksistä 1994-2000, % kokonaisliikevaihdosta sekä kokonaishenkilöstöstä
Ruotsalaisten asema säilynyt vahvana
Vuonna 2000 Suomessa toimineet ulkomaalaisomisteiset yritykset jakautuivat omistajaryhmittäin seuraavasti: 1 356 yrityksellä oli omistajatahona jokin EU-maa (71 %), 214 yrityksen omistaja löytyi EU:n ulkopuolisesta Euroopasta (11 %) ja 357 yrityksen ulkomainen omistus oli Euroopan ulkopuolella (18 %).
Ruotsalaisomisteisia yrityksiä oli vuonna 2000 Suomessa selvästi eniten, 607 yritystä, eli 31,4 prosenttia kaikista Suomessa toimivista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä. Muut suurimmat omistajamaat olivat suuruusjärjestyksessä Yhdysvallat (302), Tanska (167), Alankomaat (163), Saksa (152) ja Iso-Britannia (125). Kuvio 4. havainnollistaa ulkomaalaisomisteisten yritysten määrän kasvua omistajamaittain Suomessa.
Kuvio 4. Ulkomaalaisomisteisten yritysten määrän kehitys Suomessa suurimpien omistajamaiden osalta
Yritysten lukumäärätarkastelussa Ruotsin asema on hallitseva. Laajennettaessa tarkastelu muihin tunnuslukuihin saadaan toisenlainen kuva ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminnasta Suomessa. Ruotsin osuus kaikkien ulkomaalaisomisteisten yritysten tuottamasta kokonaisliikevaihdosta on suurin, mutta ero Yhdysvaltoihin on huomattavasti pienempi kuin yritysten lukumäärän mukaan laskettuna. Ruotsalaisyrityksiä on Suomessa paljon, mutta niiden keskimääräinen liikevaihto ei ole yhtä suurta kuin muiden suurien omistajamaiden yrityksillä. Suomessa toimii täten paljon pieniä sekä keskisuuria ruotsalaisomisteisia yrityksiä, kun taas muiden omistajamaiden yritysten keskikoko on suurempi.
Kuvio 5. Ulkomaalaisomisteiset yritykset Suomessa 2000 (n=1936)
Kuvio 6. Ulkomaalaisomisteiset yritykset Suomessa 2000, % ulkomaalaisomisteisten yritysten kokonaisliikevaihdosta
Tukku- ja vähittäiskaupassa eniten ulkomaalaisomisteisia
Tukku- ja vähittäiskauppasektorilla oli vuonna 828 ulkomaalaisomisteista yritystä, mikä vastaa 43 % kaikista Suomessa toimineista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä. Teollisuudessa ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli 386 (20 %) ja kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut -sektorilla 383 (20 %). Kuljetus, varastointi ja tietoliikennealalla ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli 120 (6 %) vuonna 2000.
Tukku- ja vähittäiskaupassa suurin ulkomainen omistajataho oli Ruotsi. Seuraavaksi suurimmat omistajat olivat Yhdysvallat ja Saksa. Myös teollisuudessa suurin ulkomainen omistajataho oli Ruotsi. Yhdysvallat oli toiseksi suurin omistajataho ja Tanska kolmas. Kuljetus, varastointi ja tietoliikennealalla suurin ulkomainen omistajataho oli Saksa. Tarkemmat luvut löytyvät taulukosta 1.
Taulukko 1. Ulkomaalaisomisteiset yritykset päätoimialoittain ja suurimpien omistajien mukaan
| Tukku- ja vähittäiskauppa |
Teollisuus | Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut |
Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne |
||||
| 1. Ruotsi | 263 | 1. Ruotsi | 87 | 1. Ruotsi | 129 | 1. Saksa | 27 |
| 2. Yhdysvallat | 125 | 2. Yhdysvallat | 65 | 2. Yhdysvallat | 89 | 2. Alankomaat | 20 |
| 3. Saksa | 85 | 3. Tanska | 37 | 3. Tanska | 33 | 3. Ruotsi | 19 |
| 4. Tanska | 74 | 4. Norja | 35 | 4. Alankomaat | 29 | 4. Iso-Britannia | 13 |
| 5. Alankomaat | 73 | 5. Iso-Britannia | 31 | 5. Iso-Britannia | 24 | 5. Tanska | 9 |
Tarkasteltaessa ulkomaalaisomisteisia yrityksiä toimialaluokituksen kolminumerotasolla niitä löytyy eniten koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukaupasta, taloustavaroiden tukkukaupasta ja puolivalmisteiden tukkukaupasta. Näillä kolmella toimialalla liiketoimintaa harjoitti vuonna 2000 kolmannes kaikista Suomessa toimivista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä. Kuviossa 7. esitetään viisi suurinta toimialaa vuonna 2000.
Kuvio 7. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä toimialoittain (Toimialaluokituksen 3-numerotaso)
Ulkomaalaisomisteisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kolmella suurella tukkukaupan alalla oli 12,5 miljardia euroa. Liikevaihto-osuus suhteutettuna kaikkien Suomessa toimivien yritysten kokonaisliikevaihtoon kyseisillä kolmella alalla yhteensä oli merkittävä 42,3 prosenttia.
Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat Suomessa keskittyneet vahvasti tukkukaupan toimialoille, mutta kyseessä ei ole uusi trendi, koska vastaava ilmiö oli havaittavissa jo vuonna 1995. Ulkomaalaisomisteisten yritysten yrityskoko tukkukaupan aloilla on huomattavasti alojen keskimääräistä yrityskokoa suurempi, koska ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kaikista yrityksistä kolmella tukkukaupan toimialalla on vain 6,3 prosenttia.
Isoja ja keskisuuria yrityksiä
Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat keskimäärin melko suuria. Ulkomaalaisomisteisten yritysten suhteellinen osuus on suurin kolmessa isoimmassa yrityskokoluokassa. Vuonna 2000 ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli 100-199 työntekijän yrityksistä Suomessa 21 prosenttia, 200-499 työntekijän yrityksistä 24 prosenttia ja yli 500 työntekijän yrityksistä 21 prosenttia.
Yli 500 työntekijän ulkomaalaisomisteiset yritykset työllistivät vuonna 2000 Suomessa yli 76000 ihmistä, mikä vastaa 47 prosentin osuutta kaikista ulkomaalaisomisteisten yritysten palveluksessa olleista työntekijöistä tarkasteluvuotena.
Liikevaihtoa ulkomaalaisomisteiset yritykset tuottivat vuonna 2000 suhteellisesti katsottuna eniten seuraavissa kokoluokissa: 50-99, 100-199 ja 200-499. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kaikista 50-99 työntekijää työllistävien yritysten liikevaihdosta oli vuonna 25 prosenttia, 100-199 työntekijää työllistävien yritysten liikevaihdosta 32 prosenttia ja 200-499 työntekijää työllistävien yritysten liikevaihdosta 11 prosenttia. Reaalisesti eniten liikevaihtoa kertyy yli 500 työntekijän kokoluokassa. Liikevaihtoa yli 500 työntekijän yritykset tekivät 11,4 miljardia euroa vuonna 2000. Ulkomaalaisomisteisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2000 oli 40,6 miljardia euroa.
Ulkomaalaisomisteisten yritysten tilastointi Suomessa
Tilastokeskus on vuodesta 1994 lähtien kartoittanut ulkomaalaisomistusta Suomessa toimivissa yrityksissä. Tehtävä liittyy Euroopan Unionin tilastoviranomaisen Eurostatin käynnistämään pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda EU-maihin harmonisoitu tilastointikäytäntö koskien ulkomaisten yritysten toimintaa (FATS, Foreign Affiliates Trade Statistics).
Tiedot ulkomaisesta omistuksesta pohjautuvat Suomen Pankin vuosittain keräämiin tietoihin Suomen yrityksiin tehdyistä suorista sijoituksista. Suoraan ulkomailta omistettujen yritysten mahdolliset tytäryritykset etsitään Tilastokeskuksen konsernirekisteriä ja eräitä muita lähteitä hyväksikäyttäen. Näin myös epäsuorat omistukset saadaan mukaan tilastointiin. Yrityskauppojen seurannalla täydennetään Suomen Pankin tietoja.
Yritysten toimintaa kuvaavat indikaattorit tuotetaan Tilastokeskuksen yritysten rakennetilastotietokannasta, joka toimii myös tilastoinnin kehikkona. Suurille yrityksille tiedot saadaan suoralla kyselyllä, pienille yrityksille verohallinnon elinkeinoverotusaineistosta ja Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Yritysten rakennetilasto kuvaa Suomessa toimivia itsenäisiä liikeyrityksiä, jotka ovat olleet aktiivisia kyseisen vuoden aikana ja jotka ovat tilinpäätösvelvollisia Suomeen. Rakennetilasto sisältää yritysten tilinpäätöstiedot sekä eräitä taustatietoja, kuten yritysten toimialaluokan. Pääsääntöisesti tilastointiin sisältyy ulkomaisten yritysten Suomessa toimivat sivuliikkeet.
Milloin yritys on ulkomaalaisomisteinen?
Omistajamaata määritettäessä on pyritty selvittämään ns. perimmäinen omistajataho eli yrityksen omistusketjun alkulähde. Jos esimerkiksi Suomessa toimiva yritys on ruotsalaisen yrityksen omistuksessa, mutta tämä puolestaan kuuluu yhdysvaltalaiseen konserniin, niin omistajamaa on silloin Yhdysvallat. Perimmäisen omistajatahon käyttäminen on perusteltua, jotta ulkomainen omistus saadaan kohdennettua oikein. Tilastoinnista rajautuvat pois ne tapaukset, joissa suomalainen taho omistaa toisen suomalaisen yrityksen ulkomaille rekisteröidyn yrityksen kautta.
Ulkomaalaisomisteisiksi tilastoituvat yritykset, joiden äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa. Tämän omistuksen on oltava luonteeltaan suora sijoitus, joka tehdään taloudellisen suhteen luomiseksi ja määräysvallan hankkimiseksi omistusyritykseen. Näiden yritysten päätäntävalta on täten jonkin tai joidenkin ulkomaisten tahojen hallussa ja nämä tahot myös pyrkivät käyttämään tätä valtaa.
Edellä kuvatun määritelmän mukaan ulkomaalaisomisteisiksi eivät tilastoidu yritykset, joiden osakekannasta enemmistö on ulkomaisten tahojen omistuksessa, mutta joissa ulkomainen omistus on hajautunut suurelle ja heterogeeniselle joukolle kansainvälisiä portfoliosijoittajia.
Portfoliosijoittajat eivät kykene eivätkä edes pyri vaikuttamaan itse yrityksen toimintaan, vaan odottavat sijoituksilleen arvonnousua ja osinkoa. Käytännössä ulkomaalaisomisteisella yrityksellä on harvoin enemmän kuin yksi ulkomainen kontrolloiva omistaja.
Mikko Laitinen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Yritysten rakenteet -yksikössä
Päivitetty 13.9.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi