Julkaistu: 31.12.2002
Työttömyys tai pätkätyö - monen maahanmuuttajan kohtalo
Suomi ei ole ollut mikään ulkomaalaista työvoimaa houkutteleva maa. Syrjäinen sijaintimme, ilmasto-olot ja Itä-Eurooppaan kuulumisen maine olivat yhtenä syynä ulkomaalaisten kiinnostuksen puutteeseen. Suurin syy kuitenkin oli ikärakenteemme. Meillä oli sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat, jotka tulivat työmarkkinoille 1960- ja 1970-luvulla. Meillä riitti työvoimaa vaikka muille jakaa. Kun työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät Suomessa kohdanneet, osa väestä muutti Ruotsiin paikkaamaan sen ikärakenteesta johtuvaa työvoimavajetta.
Mauri Nieminen
Yleensä siirtolaisuuden suurin syy on työnhaku. Varsinaisesti työn perään Suomeen ei ole muutettu. Meille on tullut lukuisa joukko korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia ja vastaavasti taas suomalaiset ovat enenevässä määrin muuttaneet ulkomaille - varsinkin EU-maihin. Sen sijaan enemmistölle maahanmuuttajia varsinainen muuton syy löytyy pakolaisuudesta, inkeriläisyydestä tai sitten avioliiton solmimisesta suomalaisen kanssa.
Ulkomaan kansalaisten määrä nelinkertaistui 1990-luvulla. Kun vuonna 1990 heitä oli 26 000, nykyään heidän määränsä on ylittänyt 100 000.
Maailman mullistukset toivat siirtolaisia Suomeen
Maailman kriisit toivat Suomeen 1990-luvun alussa pakolaisia Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Irakista ja Iranista. Suomeen tulleista turvapaikan hakijoista ja kiintiöpakolaisista 21 000 on saanut turvapaikan Suomesta. Kun otetaan huomioon pakolaisena tulleille Suomessa syntyneet 4 500 lasta ja poismuuttaneet 1 500 henkilöä, Suomen pakolaisväestön määrä on nykyisin noin 24 000.
Avioliiton solmiminen on ollut eräs merkittävä tekijä Suomeen muutolle. Kun turismi lisääntyi, puoliso löydettiin usein Turkista, Kreikasta ja Espanjasta.
Varsinkin inkeriläisten ja pakolaisten kotoutuminen Suomeen alkoi huonosti. 1990-luvun alun lama vei työpaikkoja myös suomalaisilta, jolloin kielitaidottomien maahanmuuttajien oli vaikea kilpailla vähistä työpaikoista.
Ulkomaan kansalaiset pieni vähemmistö työmarkkinoilla
Vuoden 2000 lopulla ulkomaan kansalaisia oli Suomen työvoimasta häviävän pieni osa, 1,6 prosenttia. Ulkomaalaisen työvoiman määrä oli 40 750, kun koko maan työvoimaan kuului yli 2,5 miljoonaa henkilöä.
Vastaavana aikana ulkomailla syntyneistä 67 893 kuului vuoden 2000 lopulla työvoimaan. Heitä oli 2,7 prosenttia työvoimasta.
Ulkomailla syntyneistä neljännes oli syntynyt Ruotsissa. Näistä osa oli paluumuuttajia - kolmannes suomea puhuvia.
Työttömyyskortistoon
Suurin osa Suomeen muuttajista on ollut vaikeasti työllistettäviä. Kun muuton syynä ei ole valmis työpaikka, työttömyyskortistoon joutuminen on ollut tosiasia.
Vuodesta 1995 alkaen korkein työttömyys (taulukko 1) on ollut pakolaisilla, joista yli puolet on ollut työttömänä. Ainoastaan marokkolaiset miehet murtavat pakolaisrintaman. Marokkolaisista suurin osa tuli Suomeen turistiviisumilla. Ennen viisumin umpeutumista he kihlautuivat ja menivät naimisiin, minkä vuoksi he saivat jäädä Suomeen. Näin yhdestä kansalaisuusryhmästä tuli työttömyyskortiston vakioasiakkaita.
Taulukko 1. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste 1995-2000
| Kansalaisuus | ||||||
| 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | |
| Irak | 82 | 83 | 79 | 81 | 78 | 74 |
| Iran | 70 | 70 | 69 | 66 | 69 | 57 |
| Somalia | 84 | 81 | 74 | 64 | 68 | 55 |
| Jugoslavian ltv | 82 | 75 | 74 | 67 | 62 | 53 |
| Bosnia-Hertsegovina | 88 | 88 | 80 | 67 | 64 | 50 |
| Marokko | 63 | 63 | 57 | 58 | 52 | 50 |
| Vietnam | 60 | 59 | 60 | 59 | 54 | 45 |
| Ent. NL/Venäjä | .. | .. | 56 | 53 | 50 | 44 |
| Venäjä | 71 | 69 | 64 | 58 | 54 | 46 |
| Ent. NL | 45 | 44 | 38 | 34 | 31 | 28 |
| Turkki | 48 | 45 | 42 | 37 | 36 | 33 |
| Thaimaa | 51 | 55 | 43 | 39 | 38 | 31 |
| Viro | 55 | 47 | 40 | 32 | 28 | 24 |
| Ruotsi | 31 | 29 | 25 | 21 | 20 | 17 |
| Italia | 34 | 31 | 33 | 19 | 18 | 17 |
| Puola | 27 | 27 | 24 | 18 | 16 | 15 |
| Norja | 26 | 24 | 23 | 14 | 18 | 13 |
| Britannia | 21 | 22 | 17 | 15 | 13 | 11 |
| Kiina | 15 | 17 | 17 | 13 | 11 | 10 |
| Saksa | 17 | 19 | 17 | 12 | 11 | 10 |
| USA | 17 | 18 | 14 | 11 | 11 | 9 |
| Ranska | 25 | 25 | 15 | 15 | 13 | 9 |
| Kaikki ulkomaalaiset | 49 | 48 | 44 | 39 | 37 | 31 |
| Koko väestö | 20 | 19 | 17 | 15 | 14 | 12 |
Työttömyys näyttää vuosi vuodelta vaivaavan eniten kurdeja. Irakilaisten työttömyysaste on kaikkina vuosina ollut selvästi muita korkeammalla. Vaikka heidän työllisyystilanteensa on vuosi vuodelta parantunut, on se pysynyt selvästi muita pakolaisryhmiä suurempana.
Seuraavan ryhmän muodostavat venäläiset, turkkilaiset ja thaimaalaiset, joiden työttömyysaste on pudonnut alle puoleen, mutta on vielä yli 30 prosenttia. Vuonna 2000 virolaisten työttömyysaste oli pudonnut 24 prosenttiin, kun muiden maiden työttömyysaste oli jo alle 20 prosenttia. Kaikkien ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 31 prosenttia vuonna 2000.
Työnsaantikin riippuu asumisajasta
Työttömyyden tarkastelu pelkästään vuositietojen perusteella ei anna oikeata kuvaa ulkomaan kansalaisten työllisyystilanteesta. Koska useilla Suomeen muuttaneilla ryhmillä, kuten pakolaisilla, inkeriläisillä ja avioliiton suomalaisen kanssa solmineilla, ei ole ollut työpaikkaa valmiina, he joutuvat hakemaan työtä työvoimatoimiston kautta.
Monelle ulkomaan kansalaiselle Suomessa olon alkuvuodet ovatkin turhauttavaa työpaikan etsimistä. Näin vuosittaisissa työttömyysluvuissa on mukana myös henkilöitä, joilla ei ole mitään mahdollisuutta puutteellisen kielitaidon vuoksi saada työpaikkaa.
Ulkomaan kansalaisten työhön sijoittamista kannattaakin tarkastella erikseen niiden osalta, jotka ovat asuneet pitempään Suomessa. Säädetty kotouttamislaki pyrkii siihen, että maahanmuuttaja yritetään saada heti oleskelun ensi vuosina sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Eräänä merkittävänä tekijänä ainakin työnsaannin kannalta pidetään riittävää suomen kielen osaamista.
Kuviossa 1 on tarkasteltu muutamien vuosina 1991-94 Suomeen muuttaneiden pakolaisryhmien työttömyysasteen kehitystä. Vastaavasti kuviossa 2 sama tarkastelu on suoritettu muutamalle muulle suuremmalle kansalaisuusryhmälle.
Kuvio 1. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työttömyysaste 1995-2000
Vuosina 1991-94 tulleiden pakolaisten työttömyys (kuvio 1) on vuoteen 2000 mennessä selvästi alentunut. Silti työttömyys näyttää vielä selvästi vaivaavan näitä ryhmiä, sillä irakilaisten työttömyys ei ole alentunut kuin 70 prosenttiin, kun taas entisestä Jugoslaviasta (suurin osa Kosovon albaaneja), Somaliasta ja Iranista tulleiden pakolaisten työttömyys on pudonnut 50 prosenttiin. Sen sijaan Bosnia-Hertsegovinasta ja Vietnamista tulleiden pakolaisten työttömyys on alentunut 40 prosenttiin.
Kuviossa 2 on esitetty muutamien muiden maiden työttömyysasteiden kehitys 1991-94 Suomeen muuttaneilla.
Kuvio 2. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste 1995-2000
Vuonna 1995 työttömyys ei ollut näillä kansalaisuusryhmillä yhtä suurta kuin pakolaisilla. Erityisesti venäläisten ja virolaisten työllisyystilanne on parantunut selvimmin tarkasteluaikana. Ruotsin kansalaisten työttömyys on pysynyt aika korkeana. Sen sijaan USA:n kansalaisten työttömyys on ollut huomattavasti alhaisempaa kuin muiden kansalaisuusryhmien. USA:n kansalaiset edustavatkin enemmän tyypillistä "työpaikkahakuista" maahanmuuttoa kuin Suomeen 1990-luvulla tulleet suurimmat kansalaisuusryhmät.
Monen kohtalona pätkätyö
Kuviossa 3 on esitetty 1991-94 tulleiden muutamien kansalaisuusryhmien työttömyyden kestot vuonna 2000. Työttömänä olo on jaettu kahteen ryhmään: alle puoli vuotta ja yli puoli vuotta työttömänä olleisiin. Lisäksi on otettu mukaan niiden henkilöiden osuus työvoimasta, jotka eivät ole olleet vuonna 2000 yhtään päivää työttömänä.
Kuvio 3. Vuosina 1991-1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kesto eräissä kansalaisuusryhmissä 2000
Pätkätyö näyttää olevan pakolaisena ja inkeriläisenä tulleiden suurin ongelma. Esimerkiksi irakilaisista on työttömänä ollut 82 prosenttia ja venäläisistä 63 prosenttia jossakin vaiheessa vuotta 2000.
Pisimmät työttömyysjaksot näyttävät kasaantuvan juuri pakolaisina ja inkeriläisinä maahan tulleille. Sen sijaan työttömyysjaksot ovat huomattavasti lyhyempiä muilla väestöryhmillä.
Lähde: Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2002. Tilastokeskus
Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksiköstä.
Päivitetty 31.12.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi