Joulu tilastojen valossa 2023

Jouluperinteitä

1,4 miljoonaa joulukuusta

  • Joulupuuseura arvioi, että Suomessa nostetaan pystyyn tänäkin jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Luku pitää sisällään myös julkisissa tiloissa olevat joulukuuset.
  • Vajaa miljoona Suomessa myytävää joulukuusta tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä, noin 300 000 haetaan omasta metsästä ja noin 150 000 puuta tuodaan ulkomailta.
  • Tullin tietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2022 yhteensä 74 000 joulukuusta. Puita tuotiin Suomeen Tanskasta (86 %) ja Ruotsista (14 %).
  • Joulukuusten vienti Suomesta muihin maihin on vähäistä. Vuonna 2022 Suomesta vietiin joulukuusia ainoastaan Viroon, ja sinnekin vain 960 kappaletta.
  • Plantagenin kyselytutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista aikoo hankkia kuusen jouluksi. Tänä vuonna 42 prosenttia aikoo hankkia aidon ja 27 prosenttia muovisen joulukuusen.
  • Tärkeimmät kriteerit joulukuusen valinnassa ovat, ettei siitä varise neulasia (21 %), se on ulkonäöltään kaunis (15 %) ja edullinen (14 %). Muita tärkeitä kriteereitä olivat, että kuusi sopii sisustukseen (13 %), on korkealaatuinen (12 %) sekä kasvatettu luonnonmukaisesti (11 %). Suosituin ajankohta joulukuusen hankkimiselle on Lucian päivän jälkeen.
  • Prisman kyselytutkimuksen mukaan muovikuusista vihreä on ehdottomasti suositumpi kuin valkoinen. Muovikuusen ostajista vihreän haluaa 81 prosenttia vastaajista, kun taas valkoisen haluaa 16 prosenttia.

Lähteet

Joulupuuseura ry: Suomen joulupuutuotanto
Joulupuuseura ry: Kotimainen joulukuusi on säilyttänyt asemansa joulupuumarkkinoilla (pdf) (lehdistötiedote 7.12.2023)
Tulli: Uljas-tietokanta, joulupuiden tuonti ja vienti 2022 (CN-nimeke 06042020)
Plantagen: Joulu 2023 on koristeiltaan aiempaa hillitympi, mutta luovempi – Hinta ja ulkonäkö vaikuttavat lähes yhtä paljon joulukuusen valinnassa (tiedote 21.11.2023)
S-ryhmä: Yli 4000 suomalaista paljasti tärkeimmän joulukoristeensa – kaksi selvästi ylitse muiden (tiedote 29.11.2023)

Kynttilä tärkein joulukoriste

  • Prisman asiakasomistajilleen tekemän kyselyn mukaan joulun tärkein koriste on kynttilä. Kynttilän valitsi 71 prosenttia vastaajista.
  • Joulukuusi jäi kuitenkin vain niukasti kakkoseksi, sillä sitä äänesti tärkeimmäksi joulukoristeeksi 70 prosenttia vastaajista.
  • Yllättäjäksi nousi amerikkalaisesta jouluperinteestä tuttu joulusukka, joka sijoittui äänestyksessä neljänneksi tärkeimmäksi joulukoriste.
  • Yleisin hetki laittaa joulukoristeet esille on joulukuun alku: 34 prosenttia vastaajista koristelee joulua varten tuolloin. Yksi prosentti vastaajista aloittaa joulukauden koristeluilla jo lokakuussa.
  • Suurin osa vastaajista (51 %) poistaa koristeet loppiaisena tai tammikuun aikana, mutta yksi prosentti vastaajista nauttii joulukoristeista pitkälle kevääseen.
  • Vuoden 2022 teollisuustuotantotilaston mukaan Suomessa valmistettujen joulunviettoesineiden myydyn tuotannon arvo oli 1,9 miljoonaa euroa.
  • Tullin mukaan joulunviettoesineitä tuotiin vuonna 2022 Suomeen 13,5 miljoonan euron arvosta ja vietiin ulkomaille 5,4 miljoonan euron arvosta.

Lähteet

S-ryhmä: Yli 4000 suomalaista paljasti tärkeimmän joulukoristeensa - kaksi selvästi yli muiden (tiedote 29.11.2023)
Tilastokeskus: Teollisuustuotantotilasto, Teollisuustuotanto tuotenimikkeittäin, 2022
Tulli: Uljas-tietokanta, joulunviettoesineiden tuonti ja vienti 2022 (CN-nimeke 950510)

2,5 miljoonaa hyasinttia

  • Plantagenin kyselytutkimuksen mukaan suosituin joulukukka on joulutähti (29 %), toiseksi suosituin hyasintti (19 %) ja kolmanneksi suosituin amaryllis eli ritarinkukka (16 %).
  • Kyselyn mukaan 50 prosenttia suomalaisista voisi harkita kukkien antamista joululahjaksi.
  • Kauppapuutarhaliiton mukaan Suomen joulumarkkinoille saadaan vuonna 2023 noin 2,5 miljoonaa hyasinttia, 1,5 miljoonaa joulutähteä ja  900 000 ritarinkukkaa.
  • Joulukukkia viljelee Suomessa noin 50 kauppapuutarhaa. Liiton mukaan joulu kattaa viidesosan Suomen kukkamyynnistä. Pienemmille kukkakauppiaille joulun sesonki voi olla jopa puolet vuosittaisesta myynnistä.

Lähteet

Plantagen: Joulun 2022 trendit – hillittyä harmoniaa (tiedote 2.11.2022)
Kauppapuutarhaliitto ry: Joulun suosikkikukkien sesonkihuippu alkamassa (ajankohtaista 1.12.2022)
Kauppapuutarhaliitto ry: Suomalaiset ostavat joulukukkia miljoonittain - Kauppapuutarhaliitto (ajankohtaista 15.12.2023)

Posti lähetti 14 miljoonaa joulukorttia

  • Posti toimitti vuoden 2022 joulun lähiviikkoina lähes 7 miljoonaa pakettia. Myös joulukortteja läheteltiin  lähes runsaat 14 miljoonaa kappaletta.
  • Samana vuonna Postin teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista aikoi lähettää joulutervehdyksiä, kuten kortteja, kirjeitä tai paketteja Postin kautta. Suosituin tapa oli lähettää joulukortteja.
  • Lähes kaikki joulutervehdyksiä lähettävät kertoivat kyselyssä motiivikseen vastaanottajan ilahduttamisen (96 %).
  • Yli puolet (54 %) arvosti joulutervehdyksenä eniten joulukortteja, kirjeitä ja paketteja. Tekstiviestin tai henkilökohtaisen someviestin muodossa saapuvia tervehdyksiä arvosti 8 prosenttia vastaajista.
  • 83 prosenttia vastaajista kertoo saaneensa edellisenä vuonna postitse tulleen tervehdyksen.

Lähteet

Posti: Posti toimitti joulun sesonkiviikkoina lähes 7 miljoonaa pakettia – myös joulukortteja on ollut liikkeellä runsaasti (tiedote 23.12.2022)
Posti: Joulutervehdyksillä ilahdutetaan läheisiä – Eniten arvostetaan joulukortteja ja paketteja (tiedote 8.12.2022)

Joululauluja ja -konsertteja

  • Tekijänoikeusjärjestö Gramex selvitti, mitkä joululaulut soivat jouluna 2022 eniten kaupallisilla radiokanavilla. Soitetuin joululaulu oli Wham!-yhtyeen Last Christmas 735 soittokerralla. Jouluaaton ja joulupäivän aikana kappale soitettiin yhteensä 52 kertaa.
  • Toiseksi sijoittui Mariah Careyn All I Want For Christmas Is You (649 soittokertaa).
  • Chris Rean Driving Home For Christmas nousi ensimmäistä kertaa sijalle kolme 628 soittokerralla.
  • Kotimaisten kappaleiden kärkeen nousi Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen (478 soittokertaa).
  • Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan joulukonserteissa käymisestä on tullut entistä suositumpaa. Vuonna 2017 joulumusiikin konserteissa kertoi käyneensä 18 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2002 luku oli 10 prosenttia.

Lähteet

Gramex ry: Last Christmas jatkaa joulun kärkikappaleena Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen, Eri tyyppisissä konserteissa käyminen

Jouluruoka ja -juoma

Jouluruoka luo joulutunnelman

  • Ruoan maahantuontiyritys Lejoksen toteuttaman tutkimuksen mukaan joulutunnelman suomalaisille tekee jouluruoka, ja se menee jopa perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietetyn ajan edelle. Jopa 80 prosenttia vastaajista piti jouluruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana.
  • Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista (66 %) valitsi joulukinkun juhlapyhien ykkösruoaksi. Kinkun jälkeen suosituimmat joulupöydän ruoat ovat juureslaatikot (43 %), riisipuuro (28 %), joulutortut (22 %) sekä graavilohi ja muut graavikalat (19 %). Lihaa välttäville vastaajille juureslaatikot olivat eniten joulutunnelmaa tuova ruokalaji.
  • Vanhemmille ikäpolville merkittävämpiä jouluruokia ovat perinteiset lämpimät ruoat ja suolaiset herkut, mutta nuoret nostavat yhä enemmässä määrin makeat leivonnaiset, jälkiruoat, suklaat ja konvehdit isompaan rooliin joulun ruokailussa. 18–24-vuotiaista 32 prosenttia piti suklaita ja konvehteja joulupöydän suosikkeina, kun 65–74-vuotiaista tätä mieltä oli vain 9 prosenttia vastaajista.
  • Vanhanaikaisena ja uudistamista kaipaavana jouluruokana vastaajat pitivät lipeäkalaa (29 %) ja rosollia (15 %). Toisaalta 16 prosenttia vastaajista piti rosollia yhtenä tärkeimmistä joulupöydän ruoista.
  • Myös Lidl on tutkinut suomalaisten joulupöydän suosikkeja ja inhokkeja. Kyselytutkimuksen mukaan suosituimmat jouluherkut ovat kotona leivottu joulutorttu (59 %), tavalliset konvehdit (48 %) ja kotona leivotut piparkakut (38 %). Inhokkien kärjessä olivat marsipaanisuklaa (31 %), liköörikonvehdit (30 %) ja Vihreät kuulat (28 %). Vihreät kuulat jakoivat mielipiteitä, sillä 28 prosenttia vastaajista mainitsi ne suosikeikseen.
  • Yhä useammat hankkivat joulupöytään valmisruokia. S-ryhmän mukaan valmiiden joululaatikoiden sekä rosollien myyntimäärät ovat kasvaneet vuodesta 2018 vuoteen 2021 noin 10 prosenttia.
  • S-ryhmän mukaan vuonna 2022 jouluviikolla myytiin lähes miljoona kiloa joululaatikoita ja satoja tuhansia litroja glögiä. Volyymi kasvoi puuroriisissä kahdeksankertaiseksi.
  • Joulun stressiä helpotetaan valmistaikinoiden avulla, joiden myynti jouluviikkoina jopa kymmenkertaistui.
  • Yleinen hintojen nousu voidaan nähdä myyntidatassa, sillä kuluttajat suosivat entistä enemmän edullisia ja keskihintaisia jouluruokia.
  • Lidlin tekemän tiedotteen mukaan suomalaisten jouluruokamieltymykset ovat yhtenäisiä. Vuonna 2023 porkkanalaatikkoa aikoo ostaa 78 prosenttia asiakkaista ja lanttulaatikkoa 72 prosenttia. Leivonnaisista suosituimmat ovat perinteikkäät joulutortut ja piparkakut, joita molempia löytyy jouluna yli 70 prosentilla suomalaisista.

Lähteet

Lejos: Joulun kyselytutkimus paljasti: Tässä ovat joulupöydän ylivoimaiset ykköset Suomessa – nuorten keskuudessa näkyvissä selkeä muutos (tiedote 13.11.2020)
Lejos: Suomalaiset ovat puhuneet: nämä joulupöydän ateriat ovat aikansa eläneitä – suositut ruokavaikuttajat loivat uudet reseptit vaihtelunhaluisille (tiedote 4.12.2020)
Lidl Suomi: Mitkä ovat joulupöydän suosituimmat herkut? – Nämä maistuvat suomalaisille (tiedote 20.12.2021)
S-ryhmä: Joulun ruokapöydistä löytyy yhä enemmän valmiina ostettua – nousussa bataatti- ja punajuurilaatikot (tiedote 15.12.2022)
S-ryhmä: Joulupöydät täyttyvät tänäkin vuonna perinteisistä herkuista – lohi pitää pintansa ja suklaakonvehtien myynti kymmenkertaistuu (tiedote 4.12.2023)
Lidl: Katoaako kinkku suomalaisten joulupöydistä? Muutosta joulun lihojen kulutuksessa (tiedote 8.12.2023)

75 prosentissa kodeista syödään kinkkua, myös kala maistuu

  • Lihatiedotuksen vuonna 2022 teettämän tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista kotitalouksista aikoi ostaa joulukinkun.
  • Kinkun hankkivista kotitalouksista 90 prosenttia aikoi valita kotimaisen kinkun. Ulkomainen kinkku aiottiin hankkia kahteen prosenttiin talouksista, ja 11 prosentille talouksista kinkun alkuperällä ei ollut väliä.
  • Pro Luomun arvion mukaan vuoden 2023 joulusesonkiin saadaan noin 65 000 kiloa suomalaista luomukinkkua. Määrä on hieman pienentynyt viime vuodesta, mihin on vaikuttanut yleinen hintojen nousu. Luuton pikkukinkku on suosituin luomutuote. Luomun kuluttajabarometrin mukaan 29 prosenttia suomalaisista haluaa tulevaisuudessa panostaa luomulihaan.
  • S-ryhmän kaupoissa joulukinkkua myydään joulukuussa puolitoistakertainen määrä tuoreen kalan myyntimäärään verrattuna. Joulukinkun osuus kaikesta joulukuun lihamyynnistä on 20 prosenttia.
  • S-ryhmän kaupoissa, vuonna 2022 kalan myynti jopa kolminkertaistui normaaliin myyntiin verrattuna. Lohi on kalapöydän ehdoton suosikki, mutta myös mädit, lipeäkala, silakka ja silli ovat suosittuja joulun ajan kalalajeja.

Lähteet

Lihatiedotus: Joulukinkun tulee kuluttajien mielestä olla kotimainen (uutinen 19.12.2022)
Pro Luomu: Luomukinkun saatavuus lähellä viime vuoden tasoa - Pro Luomu (tiedote 30.11.2023)
S-ryhmä: Kalan suosio joulun ajan ruokana kasvaa – myös sushi maistuu joulusesongissa (tiedote 5.12.2022)
S-ryhmä: Joulupöydät täyttyvät tänäkin vuonna perinteisistä herkuista – lohi pitää pintansa ja suklaakonvehtien myynti kymmenkertaistuu (tiedote 4.12.2023)

1,8 miljoonaa litraa punaviiniä

  • Lejoksen toteuttamaan Joulu on sun -tutkimukseen vastanneista 38 prosenttia valitsi punaviinin joulupöydän suosikkijuomaksi. Seuraavaksi mieluisimmat joulun ruokajuomat olivat hanavesi (32 %), maito tai maitojuomat (30 %), olut (27 %) ja glögi (23 %).
  • Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten suosikkiolut joulupöydässä on tumma lager. Sitä on jouluna tarjolla lähes kolmanneksella (27 %) vastaajista, ja lähes yhtä suurella osalla (26 %) joulupöydässä on vaaleaa lageria.
  • Alkon joulutiedotteessa ennakoidaan, että punaviiniä tullaan myymään 1,8 miljoonaa litraa. Oluen myynti ennakoidaan kaksinkertaistuvan. Myös samppanjaa ostetaan runsaasti, kolminkertaisesti normaaliin nähden.
  • Viime vuonna Alko myi vahvaa glögiä yli 300 000 litraa.
  • S-ryhmän mukaan vuonna 2022 tumman oluen myyntivolyymi kasvoi joulun lähiviikoilla jopa kuusinkertaiseksi.

Lähteet

Lejos: Joulun kyselytutkimus paljasti: Tässä ovat joulupöydän ylivoimaiset ykköset Suomessa – nuorten keskuudessa näkyvissä selkeä muutos (tiedote 13.11.2020)
Alko: Myyntitilastot
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry: Tummaa vai vaaleaa − lager pitää pintansa myös joulupöydässä (tiedote 21.12.2022)
S-ryhmä: Joulupöydät täyttyvät tänäkin vuonna perinteisistä herkuista – lohi pitää pintansa ja suklaakonvehtien myynti kymmenkertaistuu (tiedote 4.12.2023)
Alko: Punaviini joulupöydän ikisuosikki. Alkon joulusesongin vilkkain asiointipäivä pe 22.12. (mediatiedote 11.12.2023)

Onko jouluna lunta?

Viime vuoden joulukuun sää oli vaihtelevaa

  • Viime vuoden joulukuun alkupuoli oli tavanomaista kylmempi, mutta loppukuusta oli lauhaa. Jouluksi osui kuitenkin kylmä sääjakso.
  • Joulukuu 2022 oli tavanomaista pilvisempi kuukausi. Vain Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa päästiin yli 10 tuntiin auringonpaistetta. Eniten auringosta saatiin nauttia Maarianhaminassa, 27,5 tunnin ajan.
  • Joulukuun alin lämpötila -34,2 astetta mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 13.12.
  • Joulukuun ylin lämpötila 7,0 astetta mitattiin Kumlingessä uudenvuodenaattona.
  • Etelä-Suomessa satoi itsenäisyyspäivän jälkeen runsaasti lunta, ja 12.12. Uudellemaalle iskenyt pyry toi kerralla parikymmentä senttiä lunta. Vihdin Hiiskulassa mitattiin 13.12. lumensyvyydeksi 62 cm.
  • Joulunaluspäivinä lauha ilma sulatti lumipeitettä, mutta aatonaattona saadut uudet lumisateet varmistivat valkoisen joulun koko maahan. Aattona koko maassa oli pakkasta. Kaikista kylmintä oli Enontekiöllä, jossa mitattiin -30 astetta.
  • Merivesi laski hyvin matalalle Suomenlahden rannikolla illalla 12.12. ja Pohjanlahden rannikolla 13.12. Perämerellä mitattiin hyvin matalia vedenkorkeuksia: Kemin -128 cm sivusi edellisten 100 vuoden alinta mitattua keskiarvoa.
  • Kylmiä jouluja on viime vuosikymmeninä vietetty vuosina 1967, 1978, 1986, 1995 ja 2002. Näistä kylmin oli vuosi 1995, jolloin jouluaamuna pakkasta oli yleisesti 30–39 astetta. Alin joulunajan lämpötila, -43 astetta, on mitattu Sodankylässä vuonna 1947.
  • Jos haluaa varmistaa lumisen joulun, sitä kannattaa viettää Sodankylässä: siellä on ollut lunta maassa jokaisena jouluaattona aseman mittaushistorian aikana vuodesta 1912 lähtien.

Lähteet

Ilmatieteen laitos: Ilmastokatsaus, joulukuun kuukausikatsaus 2022
Ilmatieteen laitos: Joulunajan säät

Joulukauppa

Joulumenoihin 557 euroa

  • Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat tänä vuonna käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 557 euroa, mikä on kaksi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
  • Joululahjoihin kulutettava summa on keskimäärin 333 euroa, kun viime vuonna lahjoihin käytettiin 346 euroa. Muuhun joulunviettoon käytetään keskimäärin 224 euroa.
  • Suosituin lahja on suklaa ja muut makeiset. Kirjojen suosio lahjana on laskusuunnassa, kun taas yhteinen aika ja tekeminen kasvattavat suosiota.
  • Käytettyjä tuotteita on antanut lahjaksi 28 prosenttia vastaajista. 26 prosenttia ei ole antanut lahjaksi käytettyjä tuotteita, mutta voisi kuvitella tekevänsä niin.
  • 76 prosenttia vastaajista kertoo rahoittavansa joululahjaostokset säännöllisillä tuloilla. 29 prosenttia kertoi käyttävänsä säästöjään lahjaostoksiin. Säästöjä käyttävien osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Lähde

Nordea: Nordean kysely: suomalaisten joulubudjetit pitävät – yhä useampi antanut joululahjaksi käytettyjä tuotteita (lehdistötiedote 1.12.2023)

Inflaatio hidastuu mutta vaikuttaa edelleen joulunviettoon

  • Kuluttajahinnat olivat vuoden 2023 marraskuussa 3,3 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2022 marraskuussa.
  • Marraskuussa 2023 esimerkiksi joululahjoinakin annettavat matkapuhelimet olivat 3,6 prosenttia kalliimpia ja suklaa 9,4 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. 
  • Joulupöydän antimista sianliha oli 1,7 % halvempaa kuin vuosi sitten, kala taas 5 prosenttia kalliimpaa. Rosolliin ja sienisalaattiin tarvittavat juurekset ja sienet olivat 3 prosenttia edullisempia vuodentakaiseen marraskuuhun verrattuna. Tarkastele, miten eri tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat muuttuneet vuodessa (StatFin).
  • Verkkorahoituspalveluja tarjoavan Klarnan syyskuussa 2023 teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että yleinen hintojen nousu vaikuttaa jouluostosten tekoon 62 prosentilla suomalaisista. Vain 29 prosenttia vastaajista kertoo, ettei hintojen nousulla ole vaikutusta joulukauden ostoksiin. Vastaajista 57 prosenttia suunnittelee hyödyntävänsä alennusmyyntien tarjouksia joulukaudella.
  • Niistä suomalaisista, joiden kulutukseen hintojen nousu vaikuttaa, 71 prosenttia kertoo etsivänsä edullisempia tuotteita ja 35 prosenttia aikoo ostaa vain aletuotteita tänä joulukautena. 64 prosenttia vastaajista suunnittelee ostavansa vähemmän tuotteita kuin ennen.
  • 35 prosenttia vastaajista pyrkii välttämään hävikkiä jouluruokien paremmalla suunnittelulla ja 28 prosenttia kertoo välttävänsä paljon sähköä kuluttavien joulukoristeiden käyttöä.
  • Eniten rahaa suomalaiset ennakoivat käyttävänsä ruokaan (37 prosenttia) ja matkustamiseen (33 prosenttia), mutta lahjoihin suurimmat panostukset aikoo laittaa vain 11 prosenttia suomalaisista. Tässä suomalaiset eroavat muista kyselymaista, joissa keskimäärin 45 prosenttia vastaajista aikoi kuluttaa eniten juuri lahjoihin.

Lähteet

Tilastokeskus: Inflaatio 3,3 % marraskuussa 2023 (tiedote 14.12.2023)

Klarna: Hintojen nousu vaikuttaa suomalaisten jouluostoksiin, enemmistö aikoo hyödyntää alennusmyyntejä (tiedote 16.11.2023)

840 miljoonan euron joulusesonki

  • Joulukuu on edelleen koko vuoden tärkein myyntikuukausi vähittäiskaupassa, ja myynti kasvaa silloin noin viidenneksen verrattuna vuoden kuukausikeskiarvoon.
  • Marraskuun merkitys joulusesongin myynnissä kuitenkin kasvaa vuosi vuodelta, ja silloin asioidaan erityisesti verkkokaupoissa Black Friday -tarjousten perässä.
  • Black Friday -ilmiö on varsinkin joillakin erikois- ja käyttötavarakaupan aloilla siirtänyt selvästi sesongin myyntiä joulukuulta marraskuulle. Erityisesti tämä näkyy vaate- ja urheilukaupassa sekä kodintekniikassa, jossa marraskuu on jo ohittanut joulukuun myyntikuukautena. Vaate- ja urheilukaupan myyntiin vaikuttaa myös ajankohdan sää.
  • Koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti Suomessa oli vuoden 2022 marras–joulukuussa yli 10 miljardia euroa ja kotitaloutta kohti lähes 3 580 euroa.
  • Joulusesongin 2022 tuoma myynnin lisäys kuukausittaisen keskiarvomyynnin päälle oli noin 838 miljoonaa euroa eli 182 euroa jokaista 15−85-vuotiasta kohti ja 297 euroa jokaista kotitaloutta kohti.
  • Mitä jouluna ostetaan? Myydäänkö jouluna entistä enemmän palveluja? Tutustu Kaupan liiton vastauksiin yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin joulukaupasta.
  • Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajien luottamus -tilaston mukaan kuluttajien arvio oman talouden nykytilasta ja odotukset omasta sekä Suomen taloudesta vuoden kuluttua ovat edelleen hyvin heikolla tasolla. Ajankohtaa pidetään erittäin epäedullisena kestotavaroiden hankinnalle ja rahankäyttöaikeita kulutukseen on hyvin niukalti. Tällä voi olla vaikutusta myös joulukauppaan.

Lähteet

Kaupan liitto: Odotukset joulumyynnistä ovat viime vuotta korkeammalla
Kaupan liitto: Joulukauppa numeroina 2023 (pdf)
Tilastokeskus: Kuluttajien luottamus ei enää heikentynyt marraskuussa 2023 (tiedote 27.11.2023)

90 prosenttia antaa joululahjoja – kaksi kolmasosaa hankkii lahjoja päivittäistavarakaupasta

  • Kaupan liiton lokakuussa 2022 tehdyn kyselyn mukaan joululahjoja hankkivista suomalaisista 31 prosenttia alkaa suunnitella lahjahankintoja viimeistään lokakuussa. Viimeistään marraskuussa jo 60 prosenttia lahjoja ostavista on aloittanut hankintojen suunnittelun.
  • Valtaosa joululahjoista ostetaan kuitenkin joulukuussa. Joulukuun alkupuolella pääosan lahjoista ostaa 33 prosenttia kuluttajista ja joulukuun loppupuolella 26 prosenttia kuluttajista. 12 prosenttia ei osta lahjoja lainkaan.
  • Joululahjoissa 63 prosenttia kuluttajista pyrkii suosimaan kotimaisia tuotteita tai kauppoja.
  • Itse tekemiään tuotteita antaa joululahjaksi noin viidesosa kuluttajista.
  • 29 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä palveluiden ostoa joululahjoiksi. 
  • Lidlin marraskuussa 2023 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista aikoo ostaa
  • joululahjoja päivittäistavarakaupasta. Erityisen suosittu tämä lahjojen hankintapaikka on perheissä joissa on pieniä lapsia: heistä peräti 85 prosenttia hankkii joululahjoja ruokakaupasta.
  • Ikäryhmittäin tuloksia tarkasteltaessa korostuvat nuoremmat vastaajat: 18–34-vuotiaista 78 prosenttia kertoo tekevänsä joululahjaostoksia ruokakaupassa, kun yli 54-vuotiaista 59 prosenttia ostaa lahjoja ruokakaupoista.
  • Ruokakaupoista lahjoja ostavista 86 prosenttia ostaa lahjaksi suklaata tai muita makeisia. Suosittuja ovat myös käyttötavarat kuten kodintekniikka ja sisustus (44 %) ja lelut (38 %).
  • Lidlin kyselytutkimukseen vastanneista 11 prosenttia kertoi, ettei aio ostaa lahjoja tänä vuonna ollenkaan. Tässäkin on vaihtelua iän mukaan: 18–24-vuotiaista vain yksi prosentti ei aio ostaa joululahjoja, kun taas yli 54-vuotiaista 16 % vastasi jättävänsä lahjat kauppaan.

Lähteet

Kaupan liitto: Asiakkaat ja joulukauppa -kuluttajakysely 2022 (pdf)
Lidl: 67 % ostaa joululahjoja ruokakaupasta – arvaatko suosituimman lahjan? Lidl paljastaa kuluttajatutkimuksen tulokset (tiedote 15.11.2023)

Joulukuun matkat

Lapin matkailun uusi ennätys

  • Suomessa tehtiin joulukuussa 2022 lähes kaksi miljoonaa yöpymisen sisältänyttä kotimaan vapaa-ajan matkaa. Lähes 1,5 miljoonassa joulukuun kotimaan matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa.
  • Ulkomaille tehtiin joulukuussa 2022 yhteensä 530 000 vapaa-ajan matkaa.
  • Ulkomaisia matkailijoita saapui Suomeen vuoden 2022 joulukuussa lähes 888 000. Vuoden 2021 joulukuussa määrä oli vielä pandemian vuoksi pienempi. Silloin ulkomaisia matkailijoita saapui alle 206 000.
  • Eniten ulkomaisia matkailijoita saapui Britanniasta (70 000), Ranskasta (18 000) ja Saksasta (16 000).
  • Lapin ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät 12 prosenttia joulukuussa 2022 verrattuna edellisvuoteen. Lapin ulkomaisissa yöpymisissä saavutettiin uusi yhden kuun ennätys, kun edellinen ennätys joulukuulta 2019 ylittyi 8 prosentilla.
  • Vuokramökkiyöpymisiä oli vuoden 2022 joulukuussa lähes 258 000, mikä oli hiukan vähemmän kuin joulukuussa 2021 (267 000). Ulkomaisten matkailijoiden mökkiyöpymisten määrä sen sijaan kasvoi hiukan edellisestä vuodesta, näitä oli joulukuussa 2022 51 000.
  • Vuonna 2022 vuokramökkien keskihinnat olivat korkeimmat joulukuussa, jolloin keskimääräinen mökkivuorokausi maksoi 164,53 euroa.
  • Väkimäärä kasvoi jouluna 2022 jälleen eniten Lapissa: Kolarissa ja Pelkosenniemellä väki kaksinkertaistui, Kittilässä oli 86 prosenttia ja Sallassa 72 prosenttia tavallista enemmän ihmisiä. Kaupungeista houkuttelevin joulun aikaan on Jämsä. Joulupäivänä sen väkimäärä kasvaa 54 prosenttia tavalliseen verrattuna. Eniten väki väheni Tampereella, 23 prosenttia.

Lähteet

Tilastokeskus: Suomalaisten matkailu
Tilastokeskus: Majoitustilasto
Tilastokeskus: Vuokramökkitilasto
Tilastokeskus: Suuntaatko jouluksi pohjoiseen? – Tarkista kartalta kuntasi joulukerroin (Nurmi & Piela, Tieto & Trendit, 21.12.2023)

Eettinen ja vastuullinen joulu

Joulunakin voi säästää ympäristöä – ja rahaa

  • Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kertoo muuttaneensa joulunviettotapojaan vastuullisempaan suuntaan mm. suosimalla aineettomia lahjoja ja joulupöydässä kasvisvaihtoehtoja ja kotimaisia ruokia.
  • Tori.fi:n vuonna 2023 tekemän kyselytutkimuksen mukaan käytetyn tavaran antaminen lahjaksi on yleistynyt 44 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana. Neljä vuotta sitten suomalaisista 50 prosenttia oli antanut käytettyä lahjaksi. Nyt osuus on 72 prosenttia.
  • Käytettyjen lahjojen antamiselle yleisin syy on ekologisuus. Myös vallitseva yleinen taloustilanne on nostanut suomalaisten kiinnostuneisuutta käytettyä tavaraa kohtaan. Vastaajista 71 prosenttia sanoo olevansa nyt taloustilanteen takia aiempaa kiinnostuneempi käytetyn tavaran kaupasta.
  • Tori.fin äänestäjät äänestivät vuoden 2023 käytetyksi lahjaksi PlayStation 5 -pelikonsolin. Toiseksi eniten ääniä saivat Lego-palikat.

Lähteet

Suomalaisen Työn Liitto: Joka kolmas suomalainen kertoo muuttaneensa jouluviettotapojaan vastuullisempaan suuntaan, ruoka ja yhdessäolo edelleen tärkeintä (tiedote 13.11.2023)
Tori.fi: Vuoden käytetyksi joululahjaksi äänestettiin PlayStation 5 (tiedote 29.11.2023)

Jouluna tehdään hyvää lahjoittamalla rahaa ja tavaraa

  • Postin ja IRO Researchin vuonna 2019 tekemään kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia aikoi osallistua jouluna hyväntekeväisyyteen.
  • Suosituin hyväntekeväisyyden muoto oli rahan tai tavaran lahjoittaminen (31 %) ja toiseksi suosituin hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukorttien ostaminen (27 %).
  • Vastaajista 21 prosenttia aikoi tehdä muuta hyväntekeväisyyttä tukevaa toimintaa, ja 9 prosenttia aikoi ostaa joululahjaksi hyväntekeväisyysjärjestöjen tuotteita tai palveluita.

Lähde

Posti: Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo (mediatiedotteet 3.12.2019)

Joulukeräyksillä tuetaan erityisesti lapsia ja lapsiperheitä

  • Pelastakaa Lapset -järjestön joulukeräyksen lahjoituksilla tuettiin vuonna 2022 lähes 60 000 lasta Suomessa. Keräykseen lahjoitettiin yli 2,9 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla tuetaan tänäkin vuonna kotimaan pienituloisia lapsiperheitä, ehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan ahdistuneita nuoria.
  • Pelastusarmeijan Joulupata-keräys tuotti vuonna 2022 lähes miljoona euroa. Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina kotimaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kotitalouksille.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Yle järjestävät Hyvä Joulumieli -keräyksen tänä vuonna 27. kerran. Tämän vuoden keräystavoite on 1,54 miljoonaa euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 22 000 perheelle. Vuosien varrella keräyksellä on tuettu satojatuhansia perheitä.
  • Joulupuu-keräyksellä kerätään joululahjoja lapsille ja nuorille, jotka saattaisivat muuten jäädä kokonaan ilman joululahjaa. Vuonna 2022 keräyksellä saatiin 55 700 lahjaa yksityishenkilöiltä ja organisaatioilta, ja lahjoituksia lahjojen hankintaa varten saatiin 378 000 euroa. Lahjoja kerättiin 130 eri paikkakunnalla ympäri Suomen.

Lähteet

Pelastakaa Lapset ry: Näin apusi menee perille
Pelastakaa Lapset ry: Pelastakaa Lasten vuosikatsaus 2022
Pelastusarmeija: Pelastusarmeijan Joulupata kiittää (uutinen 2.5.2023)
Hyvä joulumieli -keräys: Tietoa keräyksestä
Joulupuu ry: Joulupuusta medialle

Joulun vaarat

Jouluna sattuu palo- ja liikennevahinkoja

  • Hätänumeroon tehtiin joulupyhinä 2022 yli 20 600 ilmoitusta. Eniten ilmoituksia tehtävälajeista heikentynyt yleistila, kaatuminen ja hengitysvaikeus.
  • Vakuutusyhtiö Ifin tilastojen mukaan joulukuussa tapahtuu ylivoimaisesti eniten kynttilöiden aiheuttamia paloja.
  • Jouluviikolla ja uutena vuotena sattuu kaksinkertaisesti palovahinkoja tavallisiin talvipäiviin verrattuna. Suurin osa johtuu ruoanlaitosta tai kynttilöistä.
  • Joulun menoliikenteessä tapahtuu usein keskimääräistä enemmän liikennevahinkoja. Vuoden 2022 jouluaaton aattona tapahtui 335 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Keskimäärin vuonna 2022 tapahtui 246 vahinkoa vuorokaudessa.
  • Vakuutusyhtiö Ifin vahinkotilastojen mukaan joulunaluspäivien aikana parkkipaikkojen ja liikenteen peltivahingot kasvavat selvästi muuhun joulukuuhun verrattuna. Autojen ilkivaltavahingot taas vähentyvät neljänneksellä joulunaluspäivinä ja kolmanneksella joulunpyhinä verrattuna normaaleihin joulukuun päiviin.

Lähteet

Hätäkeskuslaitos: Joulun aikaan hätänumeroon 20 617 ilmoitusta (tiedote 27.12.2022)
If: If tutki: Joulukuussa sattuu eniten kynttiläpaloja – valvo tulta sisällä ja ulkona (uutinen 7.12.2022)
If: Tarkkana joulukokkailussa – aattona ja aatonaattona keittiöpalojen riski on kaksinkertainen (uutinen 22.12.2022)
Onnettomuustietoinstituutti (OTI): OTIn liikennevahinkotilasto
If: Pelti rytisee parkkipaikoilla joulunaluspäivinä (uutinen 20.12.2022)

Joulunajan päivänsankarit

Harvalla on syntymäpäivä jouluna

  • Jouluna syntymäpäiviä vietetään tavanomaista harvemmin. Jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat karkauspäivän jälkeen harvinaisimmat syntymäpäivät Suomen väestössä.
  • Jouluaattona syntymäpäiviään viettää 12 779, joulupäivänä 12 257 ja tapaninpäivänä 12 140 päivänsankaria.
  • Jouluaaton nimipäiväsankareita on Suomessa yli 60 000. Silloin nimipäiviänsä viettävät Eeva (25 878 suomalaista, joilla on ensimmäisenä tai muuna nimenä Eeva), Eveliina (28 235), Eevi (6 105) ja Aatami (416).
  • Joulupäivänä ei ole kenenkään nimipäivä, mutta tapaninpäivänä nimeänsä juhlistavat Tapani (134 253), Teppo (3 200) ja Tahvo (155).

Lähteet

Tilastokeskus: Väestön ennakkotilasto
Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot

Lisätietoja

Joulutilastot ovat koonneet tilastotietopalvelun tontut. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

puh. 029 551 2220
info@stat.fi