Joulu tilastojen valossa 2024

Joulukoosteen tietoja voidaan päivittää ja lisätä sitä mukaa, kun niitä julkaistaan. 

Jouluperinteitä

1,4 miljoonaa joulukuusta

  • Joulupuuseura arvioi, että Suomessa nostetaan pystyyn vuosittain jouluna noin 1,4 miljoonaa aitoa joulukuusta. Kuusia toimitetaan niin koteihin kuin julkisiinkin tiloihin, sisälle ja ulos.
  • Joulukuusimyynnin rahalliseksi arvoksi arvioidaan vuositasolla 35 miljoonaa euroa.
  • Tullin tietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2023 yhteensä 74 000 joulukuusta. Lähes kaikki joulupuut tuotiin Suomeen Tanskasta (99 %), vähäinen määrä tuotiin myös Ruotsista (1 %).
  • Joulukuusten vienti Suomesta muihin maihin on vähäistä. Vuonna 2023 Suomesta vietiin joulukuusia ainoastaan Viroon, ja sinnekin vain 100 kappaletta.
  • Prisman vuonna 2023 tekemän kyselytutkimuksen mukaan aito joulukuusi on jonkin verran suositumpi valinta kuin muovikuusi. Aidon kuusen valitsee 45 prosenttia vastaajista, muovikuusen taas 35 prosenttia. 
  • Muovikuusista vihreä on ehdottomasti suositumpi kuin valkoinen. Muovikuusen ostajista vihreän haluaa 81 prosenttia vastaajista, kun taas valkoisen haluaa 16 prosenttia.

Lähteet

Joulupuuseura ry: Osaavatko suomalaiset hoitaa joulukuusta? – Kuusi halutaan aina vain aikaisemmin ja hoidon merkitys korostuu (pdf) (lehdistötiedote 26.11.2024) 
Tulli: Uljas-tietokanta, joulupuiden tuonti ja vienti 2023 (CN-nimeke 06042020)
S-ryhmä: Yli 4000 suomalaista paljasti tärkeimmän joulukoristeensa – kaksi selvästi ylitse muiden (tiedote 29.11.2023)

Kynttilä tärkein joulukoriste

  • Prisman asiakasomistajilleen tekemän kyselyn mukaan joulun tärkein koriste on kynttilä. Kynttilän valitsi 71 prosenttia vastaajista.
  • Joulukuusi jäi kuitenkin vain niukasti kakkoseksi, sillä sitä äänesti tärkeimmäksi joulukoristeeksi 70 prosenttia vastaajista.
  • Yllättäjäksi nousi amerikkalaisesta jouluperinteestä tuttu joulusukka, joka sijoittui äänestyksessä neljänneksi tärkeimmäksi joulukoristeeksi.
  • Uusia koristeita ei hankita joka joulu. Useimmiten joulukoristeet vaihdetaan uusiin muutaman vuoden välein. Näin kertoo tekevänsä noin kolmasosa (34 %) vastanneista. Vain joka kymmenes vastaaja hankkii uudet koristeet joka jouluksi. 
  • Vuoden 2023 teollisuustuotantotilaston mukaan Suomessa valmistettujen joulunviettoesineiden myydyn tuotannon arvo oli 1,7 miljoonaa euroa.
  • Tullin mukaan joulunviettoesineitä tuotiin vuonna 2023 Suomeen 9,2 miljoonan euron arvosta ja vietiin ulkomaille 4,5 miljoonan euron arvosta.

Lähteet

S-ryhmä: Yli 4000 suomalaista paljasti tärkeimmän joulukoristeensa - kaksi selvästi yli muiden (tiedote 29.11.2023)
Tilastokeskus: Teollisuustuotantotilasto, Teollisuustuotanto tuotenimikkeittäin, 2023
Tulli: Uljas-tietokanta, joulunviettoesineiden tuonti ja vienti 2023 (CN-nimeke 950510)

2,5 miljoonaa hyasinttia

  • Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen kasvihuoneissa kasvatettiin vuonna 2023 noin 2,5 miljoonaa hyasinttia, 1,3 miljoonaa joulutähteä ja 1,1 miljoonaa ritarinkukkaa.
  • Hyasinteista eniten viljellään vaaleanpunaisia, noin 40 prosenttia. Seuraavaksi eniten viljellään valkoista, noin 30 prosenttia ja heti perässä tulevat siniset, joita hyasinteista on noin 25 prosenttia. Joulutähdistä valtaosa, noin kaksi kolmasosaa, on väriltään punaisia. Valkoisia tähdistä on noin neljäsosa ja loput ovat erikoisvärejä kuten vaaleanpunaista. Myös ritarinkukkaa viljellään eniten punaisena, noin kaksi kolmasosaa. Seuraavaksi eniten viljellään valkoisia ritarinkukkia, joita on noin neljäsosa.
  • Joulukukkia viljelee Suomessa noin 50 kauppapuutarhaa.
  • Plantagenin kyselytutkimuksen mukaan suosituin joulukukka on joulutähti (29 %), toiseksi suosituin hyasintti (19 %) ja kolmanneksi suosituin amaryllis eli ritarinkukka (16 %).
  • Kyselyn mukaan 50 prosenttia suomalaisista voisi harkita kukkien antamista joululahjaksi.

Lähteet

Luke: Puutarhatilastot 2023
Kauppapuutarhaliitto ry: Suomalaiset ostavat joulukukkia miljoonittain - Kauppapuutarhaliitto (ajankohtaista 15.12.2023)
Plantagen: Joulun 2022 trendit – hillittyä harmoniaa (tiedote 2.11.2022)

Posti lähetti 12 miljoonaa joulukorttia

  • Posti toimitti vuoden 2023 joulun lähiviikkoina lähes 7 miljoonaa pakettia. Joulukortteja lähetettiin noin 12 miljoonaa kappaletta.
  • Vuonna 2022 Postin teettämän kyselyn mukaan 83 prosenttia suomalaisista oli saanut postitse tulleen joulutervehdyksen jouluna 2021. 
  • Paperiset joulukortit ilahduttavat vastaanottajiaan pitkään, sillä 88 prosenttia vastaajista kertoi säilyttävänsä ne koko joulun ajan.
  • Lähes kaikki joulutervehdyksiä lähettävät kertoivat kyselyssä motiivikseen vastaanottajan ilahduttamisen (96 %).
  • Yli puolet (54 %) arvosti joulutervehdyksenä eniten joulukortteja, kirjeitä ja paketteja. Tekstiviestin tai henkilökohtaisen someviestin muodossa saapuvia tervehdyksiä arvosti 8 prosenttia vastaajista.

Lähteet

Posti: Posti toimitti joulun sesonkiviikkoina lähes 7 miljoonaa pakettia – myös joulukortteja on ollut liikkeellä runsaasti (tiedote 22.12.2023)
Posti: Joulutervehdyksillä ilahdutetaan läheisiä – Eniten arvostetaan joulukortteja ja paketteja (tiedote 8.12.2022)

Joululauluja ja -konsertteja

  • Tekijänoikeusjärjestö Gramex selvitti, mitkä joululaulut soivat jouluna 2023 eniten kaupallisilla radiokanavilla. Soitetuin joululaulu oli Leevi and the Leavingsin Jossain on kai vielä joulu 656 soittokerralla. Jouluaaton ja joulupäivän aikana kappale soitettiin yhteensä 101 kertaa.
  • Toiseksi sijoittui Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan (644 soittokertaa).
  • Chris Rean Driving Home For Christmas säilytti edellisvuoden kolmannen sijan 629 soittokerralla.
  • Edellisten vuosien ylivoimainen ykkönen Wham kappaleella Last Christmas putosi listasijalle neljä (611 soittokertaa).
  • Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan joulukonserteissa kävi 18 % vastaajista. Naiset käyvät joulukonserteissa enemmän kuin miehet: naisista 25 % kertoi käyneensä joulukonsertissa, kun miesten luku oli 11 %.

Lähteet

Gramex ry: Leevi and The Leavings kiilasi Whamin joululaulujen kärkipaikalta (17.12.2024)
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen, Eri tyyppisissä konserteissa käyminen

Jouluruoka ja -juoma

Kinkku edelleen juhlapöydän tähti

  • Kinkku kuuluu suomalaiseen joulupöytään. HKFoodsin teettämän kinkkukyselyn mukaan 87 prosenttia miehistä ja 76 prosenttia naisista aikoo syödä kinkkua tänäkin vuonna.
  • Kysely paljasti, että 58 % vastaajista haluaisi syödä kinkkua muulloinkin kuin joulun aikaan. 
  • S-ryhmän myyntidatan mukaan keskimääräinen kinkun koko oli viime vuonna 4,5 kiloa. 
  • Pro Luomun arvion mukaan vuoden 2024 joulusesonkiin saadaan noin 62 000 kiloa suomalaista luomukinkkua. Kaupat arvioivat, että suurin luomukinkkujen kysyntä kohdistuu luuttomaan pikkukinkkuun. 

Lähteet

HK Foods: Kysely paljastaa: Joka neljäs ei tiedä, kuinka kauan joulukinkkua pitää paistaa (19.11.2024)
S-ryhmä: Perinteisiä makuja ja herkullisia lahjoja – tältä maistuu suomalaisten joulu (tiedote 9.12.2024)
Pro Luomu: Luomukinkkujen määrä lähes viime vuoden tasolla (tiedote 29.11.2024)

Joulun makumieltymyksistä löytyy alueellisia eroja

  • S-ryhmän myyntidatasta selviää, että maakunnittain vertailtuna kinkun ostaminen on suositumpaa Etelä-Savossa kuin muualla, ja vähemmän suosittua Uudellamaalla.
  • Kalkkunaa ostetaan joulupöytään erityisesti Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
  • Kalatuotteita ostetaan joulukuussa lähes kaksinkertainen määrä verrattuna muihin kuukausiin. 
  • Silliä ja silakoita ostetaan erityisesti Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, mätiä Uudellamaalla ja lipeäkalaa Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. 
  • Joulumakeisten, luumumarmeladin, voilehti- sekä piparkakkutaikinan myynti kiihtyy jo viikkoja ennen joulua. Nuoret valitsevat kaupassa useammin piparitaikinan, kun taas valmiita piparkakkuja ja joulutorttuaineksia löytyy useammin vanhempien ikäryhmien ostoskoreista. Riisipuuron suomalainen haluaa myyntidatan valossa tehdä jouluna iästä riippumatta ennemmin itse kuin ostaa valmiina.
  • K-ruokakauppojen myyntidata kertoo, että joulunajan suosituin yrtti on rosmariini: viime vuonna sen myynti kolminkertaistui kahtena jouluaattoa edeltävänä viikkona.
  • Juurekset löytävät tiensä ostoskoriin tavallista tiheämmin: punajuuren myynti kolminkertaistuu ja punakaalin kaksinkertaistuu. Punasipulinkin myynti kasvaa noin 45 prosentilla.
  • Joulun alla suomalaiset ostavat erilaisia hedelmiä ja vihanneksia kuin arkena. Suosiotaan kasvattavat niin päärynät kuin erilaiset eksoottiset hedelmät. Poikkeuksellisen paljon ostetaan punaisia hedelmiä, kuten punaisia omenalajikkeita ja granaattiomenoita.

Lähteet

S-ryhmä: Perinteisiä makuja ja herkullisia lahjoja – tältä maistuu suomalaisten joulu (tiedote 9.12.2024)
Kesko: Yllättävä muutos ostokäyttäytymisessä – Tästä yrtistä suomalaiset villiintyvät jouluna (uutinen 29.11.2024)

Jouluna juodaan punaviiniä ja tummaa lageria

  • Alkon joulutiedotteessa ennakoidaan, että jouluviikolla myymälöissä asioi noin 1,8 miljoonaa asiakasta. Ruuhkaisin päivä on aatonaatto, jolloin myymälöissä valmistaudutaan jopa 530 000 asiakkaan palvelemiseen. 
  • Litramäärissä mitattuna lähes puolet (46 %) joulusesonkina myydyistä juomista on punaviiniä. 
  • Viime vuonna Alko myi mietoja glögejä 348 000 litraa ja vahvoja glögejä 557 000 litraa.
  • Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton syksyllä 2022 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten suosikkiolut joulupöydässä on tumma lager. Sitä on jouluna tarjolla lähes kolmanneksella (27 %) vastaajista, ja lähes yhtä suurella osalla (26 %) joulupöydässä on vaaleaa lageria.
  • Portteria tai stoutia nauttii joulupöydässä 13 prosenttia vastaajista ja 10 prosenttia vastaajista tarjoaa jouluaterian kanssa alkoholitonta olutta.
  • Joulu on kesän jälkeen yksi tärkeimpiä sesonkeja oluen myynnissä. Joulukuussa myydään olutta noin 20−30 % enemmän kuin esimerkiksi loka-marraskuussa.
  • S-ryhmän alueellisesta myyntidatasta nähdään, että glögi kasvatti vuoden 2023 jouluna suosiotaan erityisesti Pohjanmaalla ja kotikalja Kymenlaaksossa.

Lähteet

Alko: Suomalainen käy Alkossa aatonaattona ja valitsee joulupöytäänsä todennäköisimmin punaviiniä (mediatiedote 10.12.2024)
Alko: Myyntitilastot
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry: Tummaa vai vaaleaa − lager pitää pintansa myös joulupöydässä (tiedote 21.12.2022)
S-ryhmä: Perinteisiä makuja ja herkullisia lahjoja – tältä maistuu suomalaisten joulu (tiedote 9.12.2024)

Onko jouluna lunta?

Viime vuoden joulukuun sää oli tavanomaista kylmempi

  • Viime vuoden joulukuu oli tavanomaista kylmempi. Helsingissä marraskuun lopulla alkanut pakkasjakso kesti katkeamatta kolme viikkoa joulukuun puoliväliin asti. Viimeksi yhtä pitkä pakkasjakso Helsingissä talven alkupuolella oli ollut vuonna 1875. 
  • Suurimmassa osassa maata sateita oli tavallista vähemmän. Tavallisen verran satoi ainoastaan Suomenlahden rannikolla sekä osassa Itä-Suomea. Joulukuun suurin sademäärä, 72,5 mm, mitattiin Virolahden Koivuniemessä. Pienin määrä, 13,4 mm, mitattiin Inarin Kirakkajärvellä.
  • Jouluna pakkanen ei noussut korkealle. Joulukuun alin lämpötila, -33,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 7.12. Ylin lämpötila, 6,8 astetta, mitattiin Ahvenanmaalla Kökarin Bogskärissä 19.12. 
  • Joulukuun alkupuolella lumisateet olivat vähäisiä, mutta kuun puolivälin jälkeen runsaat lumisateet levisivät Suomen etelä- ja itäosiin. Uusimaa sai muutamassa päivässä reilut kymmenen senttiä lumipeitettä. 
  • Joulu oli valkoinen lähes koko maassa. Keskiosissa Suomea joulun lumipeite oli syvin vuosikymmeniin. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Savossa, Karjalassa ja Kainuussa joulun lumensyvyys oli paikoin yli puoli metriä. Suurin lumensyvyys, 76 cm, mitattiin Kittilän Kenttärovassa 26.12.
  • Kylmiä jouluja on viime vuosikymmeninä vietetty vuosina 1967, 1978, 1986, 1995 ja 2002. Näistä kylmin oli vuosi 1995, jolloin jouluaamuna pakkasta oli yleisesti 30–39 astetta. Alin joulunajan lämpötila, -43 astetta, on mitattu Sodankylässä vuonna 1947.
  • Jos haluaa varmistaa lumisen joulun, sitä kannattaa viettää Sodankylässä: siellä on ollut lunta maassa jokaisena jouluaattona aseman mittaushistorian aikana vuodesta 1912 lähtien.

Lähteet

Ilmatieteen laitos: Ilmastokatsaus, joulukuun kuukausikatsaus 2023
Ilmatieteen laitos: Joulunajan säät

Joulukauppa

Joulumenojen määrästä monta näkemystä 

  • Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat tänä vuonna käyttää joulun viettoon keskimäärin 560 euroa. 
  • Joululahjoihin kulutettava summa on keskimäärin 346 euroa, mikä on 13 euroa enemmän kuin viime vuonna.  Muuhun joulun viettoon käytetään 214 euroa.
  • Suosituin lahja on edelleen suklaa ja muut makeiset. Myös lahjakortit, lelut, vaatteet, kirjat ja raha ovat edelleen suomalaisten joululahjahankintojen kärjessä.
  • 79 prosenttia vastaajista rahoittaa joululahjaostoksensa palkka- tai muilla säännöllisillä tuloilla. Säästöjä joululahjojen hankintaan käyttää 27 prosenttia vastaajista.
  • LähiTapiolan kyselyn mukaan suomalaisten keskimääräinen joulubudjetti tälle vuodelle on noin 420 euroa. 
  • Lapsiperheiden keskimääräinen budjetti oli 470 euroa ja lapsettomilla kotitalouksilla 290 euroa. Joulubudjetin suuruus on laskenut 17 prosenttia kolmessa vuodessa.
  • Matkahuollon kuluttajatutkimuksen mukaan yksittäinen joululahja aiotaan ostaa keskimäärin 66 eurolla. Joululahjoissa panostetaan puolison ja lasten lahjoihin, kun taas ystävien lahjoissa heikentynyt taloustilanne vaikuttaa enemmän. 

Lähteet

Nordean kysely: Suomalaiset kuluttavat joulun viettoon keskimäärin 560 euroa (lehdistötiedote 11.12.2024)
LähiTapiola: Joka neljäs aikoo selvitä joulusta satasella – joulubudjetti keskimäärin 420 euroa (29.11.2024)
Matkahuolto: Tutkimus: Kotimaisen kaupan joulusesonki ei näytäkään niin synkältä - yli puolella joulubudjetti ennallaan (11.9.2024).

Inflaatio hidastuu, mutta vaikuttaa edelleen joulunviettoon

  • Kuluttajahinnat olivat vuoden 2024 marraskuussa 1,0 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2023 marraskuussa.
  • Marraskuussa 2024 esimerkiksi joululahjoinakin annettavat matkapuhelimet olivat 14,2 prosenttia kalliimpia ja suklaa 20,2 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. 
  • Joulupöydän antimista sianliha oli 2,2 prosenttia  ja kala 1,2 prosenttia halvempaa kuin vuosi sitten. Rosolliin ja sienisalaattiin tarvittavat juurekset ja sienet olivat 1,6 prosenttia edullisempia vuodentakaiseen marraskuuhun verrattuna. Kahvi oli kallistujien kärkikastissa 18,7 prosentin nousulla. Tarkastele, miten eri tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat muuttuneet vuodessa (StatFin).
  • Verkkorahoituspalveluja tarjoavan Klarnan syyskuussa 2023 teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että yleinen hintojen nousu vaikuttaa jouluostosten tekoon 62 prosentilla suomalaisista. Vain 29 prosenttia vastaajista kertoo, ettei hintojen nousulla ole vaikutusta joulukauden ostoksiin. Vastaajista 57 prosenttia suunnittelee hyödyntävänsä alennusmyyntien tarjouksia joulukaudella.
  • Niistä suomalaisista, joiden kulutukseen hintojen nousu vaikuttaa, 71 prosenttia kertoo etsivänsä edullisempia tuotteita ja 35 prosenttia aikoo ostaa vain aletuotteita tänä joulukautena. 64 prosenttia vastaajista suunnittelee ostavansa vähemmän tuotteita kuin ennen.
  • 35 prosenttia vastaajista pyrkii välttämään hävikkiä jouluruokien paremmalla suunnittelulla ja 28 prosenttia kertoo välttävänsä paljon sähköä kuluttavien joulukoristeiden käyttöä.
  • Eniten rahaa suomalaiset ennakoivat käyttävänsä ruokaan (37 prosenttia) ja matkustamiseen (33 prosenttia), mutta lahjoihin suurimmat panostukset aikoo laittaa vain 11 prosenttia suomalaisista. Tässä suomalaiset eroavat muista kyselymaista, joissa keskimäärin 45 prosenttia vastaajista aikoi kuluttaa eniten juuri lahjoihin.

Lähteet

Tilastokeskus: Inflaatio 3,3 % marraskuussa 2023 (tiedote 14.12.2023)
Tilastokeskus: Inflaatio 1,0 % marraskuussa 2024 (tiedote 16.12.2024)
Klarna: Hintojen nousu vaikuttaa suomalaisten jouluostoksiin, enemmistö aikoo hyödyntää alennusmyyntejä (tiedote 16.11.2023)

Marraskuun merkitys joulusesongissa kasvaa

  • Kaupan liiton mukaan erikois- ja käyttötavarakaupan odotukset joulusesonkiin ovat hieman viime vuotta korkeammat. Arvolisäveron kiristys alentaa edellisvuodesta niukasti kasvanutta ostovoimaa. 
  • Joulukuu on merkittävin myyntikuukausi vähittäiskaupalle, mutta marraskuun merkitys voimistuu joka vuosi enemmän. Erityisesti kodintekniikassa marraskuu on jo merkittävämpi kuukausi joulusesongille. Tähän vaikuttavat marraskuun lopussa järjestettävät Black Friday - tarjoukset, jotka kannustavat kuluttajia tekemään erityisesti kalliimpia hankintoja. 
  • Verkko-ostaminen on yleisempää marraskuussa, kun taas joulukuussa kuluttajat suosivat enemmän kotimaisia yrityksiä sekä kivijalkakauppoja. Tämä trendi on huomattavissa verkkosivuvierailujen seurannassa, jolloin kotimaisten kauppojen vierailumäärät kasvavat joulun lähestyessä, kun taas ulkomaalaisten verkkokauppojen laskevat.
  • Joulusesongin 2023 (marras-joulukuu) tuoma myynnin lisäys kuukausittaisen keskiarvomyynnin päälle oli noin 604 miljoonaa euroa. 
  • Joulusesongin tuoma myynnin lisäys oli yhteensä 214 euroa jokaista kotitaloutta kohti.
  • Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajien luottamus -tilaston mukaan kuluttajien arvio oman talouden nykytilasta ja odotukset omasta sekä Suomen taloudesta vuoden kuluttua ovat yhä vaisut. Vuoden takaiseen verrattuna kuluttajien luottamus on kuitenkin hieman kohentunut. Marraskuussa ajankohtaa pidettiin hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle ja rahankäyttöaikeita kulutukseen oli todella niukasti. Tällä voi olla vaikutusta myös joulukauppaan.

Lähteet

Kaupan liitto: Erikois- ja käyttötavarakaupan odotukset joulusesonkiin ovat hivenen viime vuotta paremmat (tiedote, 13.11.2024)
Kaupan liitto: Usein kysyttyä joulukaupasta
Tilastokeskus: Kuluttajien luottamus pysyi heikkona marraskuussa 2024 - kuva työttömyydestä synkähkö (tiedote 27.11.2024)

Joululahjoja päivittäistavarakaupoista ja ulkomaalaisista verkkokaupoista

  • Torin kyselytutkimuksen mukaan joka kymmenes aikoo ostaa joululahjansa kiinalaisesta verkkokaupasta Temusta. 
  • 83 % Temusta tilaavista suosii verkkokauppaa erityisesti sen alhaisten hintojen tähden.
  • Tullin mukaan EU:n ulkopuolisten verkkokauppatilausten määrä on vuoden 2024 tammi-lokakuussa ollut voimakkaassa kasvussa. Tilauksista 22,7 miljoonaa oli peräisin Kiinasta, eli noin 98 prosenttia. Viime vuonna tilauksia tehtiin 1,7 miljoonan euron edestä. 
  • Lidlin marraskuussa 2023 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista aikoo ostaa joululahjoja päivittäistavarakaupasta. Erityisen suosittu tämä lahjojen hankintapaikka on perheissä joissa on pieniä lapsia: heistä peräti 85 prosenttia hankkii joululahjoja ruokakaupasta.
  • Ikäryhmittäin tuloksia tarkasteltaessa korostuvat nuoremmat vastaajat: 18–34-vuotiaista 78 prosenttia kertoo tekevänsä joululahjaostoksia ruokakaupassa, kun yli 54-vuotiaista 59 prosenttia ostaa lahjoja ruokakaupoista.
  • Ruokakaupoista lahjoja ostavista 86 prosenttia ostaa lahjaksi suklaata tai muita makeisia. Suosittuja ovat myös käyttötavarat kuten kodintekniikka ja sisustus (44 %) ja lelut (38 %).

Lähteet

Helsingin Sanomat: Kysely: Temu-lahjat eivät nolota suomalaisia – joka kymmenes tilaa tänä jouluna Kiina-rojua pukinkonttiin (11.12.2024)
Tulli: Vähäarvoiset verkkokauppatilaukset Kiinasta lisääntyneet moninkertaisesti (3.12.2024)
Lidl: 67 % ostaa joululahjoja ruokakaupasta – arvaatko suosituimman lahjan? Lidl paljastaa kuluttajatutkimuksen tulokset (tiedote 15.11.2023)

Joulukuun matkat

Lapin matkailun uusi ennätys

  • Suomessa tehtiin joulukuussa 2023 noin 1,6 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä kotimaan vapaa-ajan matkaa. 
  • Ulkomaille tehtiin joulukuussa 2023 yhteensä noin 0,6 miljoonaa vapaa-ajan matkaa. Tämä on reilun kymmenyksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtui risteilyjen ja päivämatkojen lisääntymisestä. 
  • Ulkomaiset matkustajat tekivät Suomeen vuoden 2023 joulukuussa 439 000 matkaa.  
  • Eniten ulkomaisia matkailijoita saapui majoitusliikkeisiin Britanniasta (72 000), Ranskasta (17 000) ja Yhdysvalloista (16 000).
  • Lapissa oli joulukuussa 2023 yhteensä 0,57 miljoonaa yöpymistä, joista 84 % oli ulkomaisia. Lapin ulkomaisissa yöpymisissä saavutettiin uusi yhden kuun ennätys. Edellinen ennätys joulukuulta 2022 ylittyi 7 %:lla.
  • Vuokramökkiyöpymisiä oli vuoden 2023 joulukuussa lähes 299 000, mikä kasvoi joulukuuhun 2022 verrattuna (258 000). Ulkomaisten matkailijoiden mökkiyöpymisten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 34 %, yöpymisiä oli 68 000.
  • Vuonna 2023 joulukuussa keskimääräinen vuokramökkivuorokausi maksoi 159,39 euroa. Korkeimmillaan vuokramökkien keskihinnat olivat viime vuonna maaliskuussa eli 166,29 euroa ja matalimmillaan lokakuussa, 110,88 euroa.
  • Tilastokeskuksen joulukertoimen mukaan väkimäärä kasvoi jouluna 2023 jälleen eniten Lapissa: Pelkosenniemellä väki kaksinkertaistui, ja Kolarissa oli 83 prosenttia, Sallassa 68 prosenttia ja Kittilässä 64 prosenttia tavallista enemmän ihmisiä. Toisaalta Kolarissa ja Kittilässä kertoimet ovat pudonneet eniten. Kyse on kuitenkin siitä, että kotimainen matkailu antaa tilaa kansainvälisille matkailijoille.
  • Kaupungeista houkuttelevin joulun aikaan on edelleen Jämsä. Joulupäivänä sen väkimäärä kasvoi 58 prosenttia tavalliseen verrattuna. Eniten väki väheni Tampereella ja Kajaanissa, 22 prosenttia. Joulukuntien uusi tulokas on Pyhäntä, missä kasvua aiempaan oli yli 20 prosenttia. 

Lähteet

Tilastokeskus: Suomalaisten matkailu
Tilastokeskus: Majoitustilasto
Tilastokeskus: Vuokramökkitilasto
Visit Finland: Matkailijamittari
Tilastokeskus: Pyhiksi Pyhännälle? Joulukerroin näyttää taas minne matkaamme (Piela, Tieto & Trendit, 16.12.2024)

Eettinen ja vastuullinen joulu

Joulunakin voi säästää ympäristöä – ja rahaa

  • Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kertoo muuttaneensa joulunviettotapojaan vastuullisempaan suuntaan mm. suosimalla aineettomia lahjoja ja joulupöydässä kasvisvaihtoehtoja ja kotimaisia ruokia.
  • Tori.fi:n vuonna 2023 tekemän kyselytutkimuksen mukaan käytetyn tavaran antaminen lahjaksi on yleistynyt 44 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana. Neljä vuotta sitten suomalaisista 50 prosenttia oli antanut käytettyä lahjaksi. Nyt osuus on 72 prosenttia.
  • Käytettyjen lahjojen antamiselle yleisin syy on ekologisuus. Myös vallitseva yleinen taloustilanne on nostanut suomalaisten kiinnostuneisuutta käytettyä tavaraa kohtaan. Vastaajista 71 prosenttia sanoo olevansa nyt taloustilanteen takia aiempaa kiinnostuneempi käytetyn tavaran kaupasta.
  • Tori.fin äänestäjät äänestivät vuoden 2023 käytetyksi lahjaksi PlayStation 5 -pelikonsolin. Toiseksi eniten ääniä saivat Lego-palikat.
  • Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan reilulle puolelle (56 prosenttia) vastaajista ilmastonmuutoksella ei ole vaikutusta siihen, mitä hankintoja he jouluna tekevät. Noin kolmasosa sanoo ostavansa lahjaksi joko ympäristölle vähemmän haitallisia tuotteita tai aineettomia lahjoja.
  • Vaatteiden antaminen ja itsetehtyjen lahjojen osuus on ollut tasaisessa laskussa. Elämysten ja hyväntekeväisyyslahjoitusten suosio on sen sijaan noussut muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Noin neljäsosa suomalaisista on antanut joululahjaksi käytettyjä tuotteita ja toinen neljäsosa voisi ajatella antavansa.

Lähteet

Suomalaisen Työn Liitto: Joka kolmas suomalainen kertoo muuttaneensa jouluviettotapojaan vastuullisempaan suuntaan, ruoka ja yhdessäolo edelleen tärkeintä (tiedote 13.11.2023)
Tori.fi: Vuoden käytetyksi joululahjaksi äänestettiin PlayStation 5 (tiedote 29.11.2023)
Nordean kysely: Suomalaiset kuluttavat joulun viettoon keskimäärin 560 euroa (lehdistötiedote 11.12.2024)

Joulukeräyksillä tuetaan erityisesti lapsia ja lapsiperheitä

  • Pelastakaa Lapset -järjestön joulukeräyksen lahjoituksilla tuettiin vuonna 2023 lähes 70 000 lasta Suomessa. Keräykseen lahjoitettiin ennätykselliset 3,3 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla tuetaan tänäkin vuonna kotimaan pienituloisia lapsiperheitä, ehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan ahdistuneita nuoria.
  •  Pelastusarmeijan Joulupata-keräyksen tavoite vuonna 2024 on miljoona euroa. Joulupadasta saatavat varat jaetaan etenkin ruokakasseina ja lahjakortteina kotimaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kotitalouksille.
  •  Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Yle järjestävät Hyvä Joulumieli -keräyksen tänä vuonna jo 28. kerran. Tämän vuoden tavoitteena on jakaa 70 euron arvoisia lahjakortteja 18 000 vähävaraiselle perheelle. Vuosien varrella keräyksellä on tuettu satojatuhansia perheitä. Viime vuoden keräys auttoi 22 000 lapsiperhettä.
  • Joulupuu-keräyksellä kerätään joululahjoja lapsille ja nuorille, jotka saattaisivat muuten jäädä kokonaan ilman joululahjaa. Vuonna 2023 keräyksellä saatiin 51 442 lahjaa yksityishenkilöiltä ja organisaatioilta, ja lahjoituksia lahjojen hankintaa varten saatiin 507 809 euroa. Lahjoja kerättiin 134 eri paikkakunnalla ympäri Suomen.

Lähteet

Pelastakaa Lapset ry: Näin apusi menee perille
Pelastakaa Lapset ry: Yhä useammalle lapselle apua – Pelastakaa Lasten joulukeräys ylsi ennätyslukemiin (uutinen 16.1.2024)
Pelastusarmeija: Odottamisen arvoinen joulu kaikille – Pelastusarmeijan Joulupata-keräys käynnissä (uutinen 2.12.2024)
Hyvä joulumieli -keräys: Hyvä Joulumieli -keräys on käynnistynyt (14.11.2024)
Hyvä joulumieli -keräys: Hyvä Joulumieli -keräys toi iloa 22 000 vähävaraiselle lapsiperheelle (24.12.2023)
Joulupuu ry: Joulupuusta medialle

Joulun vaarat

Jouluna sattuu palo- ja liikennevahinkoja

  • Vuoden 2023 joulupyhinä hätänumeroon tehtiin 21 400 ilmoitusta. Eniten ilmoituksia tehtiin tehtävälajeista heikentynyt yleistila, kaatuminen ja rintakipu.
  • Vakuutusyhtiö Ifin tilastojen mukaan joulukuussa tapahtuu ylivoimaisesti eniten kynttilöiden aiheuttamia paloja.
  • Jouluviikolla ja uutena vuotena sattuu kaksinkertaisesti palovahinkoja tavallisiin talvipäiviin verrattuna. Suurin osa johtuu ruoanlaitosta tai kynttilöistä.
  • LähiTapiolan vahinkotilastoissa näkyvät joulunajalta kodinkoneiden vahingot, joita sattui esimerkiksi kinkunpaistossa. Uunien lisäksi kovilla olivat astianpesukoneet, pyykinpesukoneet ja jääkaapit.
  • Joulun menoliikenteessä tapahtuu usein keskimääräistä enemmän liikennevahinkoja. Vuonna 2023 jouluaatto oli sunnuntaina, ja edeltävänä perjantaina tapahtui 406 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Keskimäärin vuonna 2023 tapahtui 246 vahinkoa vuorokaudessa.
  • Vakuutusyhtiö Ifin vahinkotilastojen mukaan joulunaluspäivien aikana parkkipaikkojen ja liikenteen peltivahingot kasvavat selvästi muuhun joulukuuhun verrattuna. Autojen ilkivaltavahingot taas vähentyvät neljänneksellä joulunaluspäivinä ja kolmanneksella joulunpyhinä verrattuna normaaleihin joulukuun päiviin.

Lähteet

Hätäkeskuslaitos: Hätänumeroon tehtiin jouluna 21 400 ilmoitusta (tiedote 27.12.2023)
If: If tutki: Joulukuussa sattuu eniten kynttiläpaloja – valvo tulta sisällä ja ulkona (uutinen 7.12.2022)
If: Tarkkana joulukokkailussa – aattona ja aatonaattona keittiöpalojen riski on kaksinkertainen (uutinen 22.12.2022)
LähiTapiola: Kinkku voi koitua uunin kohtaloksi – jouluna koville joutuvien kodinkoneiden vahinkoja voi ehkäistä pienillä teoilla (uutinen 19.12.2023)
Onnettomuustietoinstituutti (OTI): OTIn liikennevahinkotilasto
If: Pelti rytisee parkkipaikoilla joulunaluspäivinä (uutinen 20.12.2022)

Joulunajan päivänsankarit

Harvalla on syntymäpäivä jouluna

  • Jouluna syntymäpäiviä vietetään tavanomaista harvemmin. Jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat karkauspäivän jälkeen harvinaisimmat syntymäpäivät Suomen väestössä.
  • Jouluaattona syntymäpäiviään viettää 12 821, joulupäivänä 12 351 ja tapaninpäivänä 12 475 päivänsankaria.
  • Jouluaaton nimipäiväsankareita on Suomessa yli 60 000. Silloin nimipäiviänsä viettävät Eeva (25 441 suomalaista, joilla on ensimmäisenä tai muuna nimenä Eeva), Eveliina (28 451), Eevi (6 326) ja Aatami (396).
  • Joulupäivänä ei ole kenenkään nimipäivä, mutta tapaninpäivänä nimeänsä juhlistavat Tapani (133 488), Teppo (3 185) ja Tahvo (152).

Lähteet

Tilastokeskus: Väestön ennakkotilasto
Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot

Lisätietoja

Joulutilastot ovat koonneet tilastotietopalvelun tontut. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

puh. 029 551 2220
info@stat.fi