Uutisia 28.1.2021

Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun jää eläkkeelle

Marjo Bruun jää eläkkeelle tammikuun lopussa toimittuaan lähes yhdeksän vuotta Tilastokeskuksen pääjohtajana. Tänä aikana Bruunilla on ollut lukuisia kansainvälisiä luottamustehtäviä, joista merkittävin on ollut YK:n Euroopan talouskomission alaisen tilastokonferenssin hallituksen puheenjohtajuus vuodesta 2016 lähtien.

Tilastokeskus on tehnyt Bruunin johdolla tiivistä yhteistyötä lukuisien muidenkin kansainvälisten instituutioiden, kuten EU:n ja OECD:n kanssa. Osallistuminen kansainväliseen toimintaan on avartanut näkemystä paitsi globaalista tilanteesta, myös siitä, mikä on Suomen asema erilaisten tilastotoimijoiden joukossa.

– YK:n tilastokomission toiminnassa konkretisoitui se, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Yhteistyö pohjoismaisten kollegojen kanssa on ollut tärkeää juuri siksi, että meillä on samankaltaiset yhteiskunnat, joissa esimerkiksi rekisterit muodostavat tärkeän pohjan tilastoinnille. Suomessa ne ovat itsestäänselvyyksiä, mutta näin ei suinkaan ole kaikkialla maailmassa.

Tilastotoimen modernisointi ja uusien menetelmien kehittäminen on käynnissä globaalisti monessa eri paikassa, ja yhteistyössä jokainen antaa osaamistaan ja saa jotain uutta. Suomi on tuonut yhteiseen pöytään tilastoalan asiantuntemusta monelta alalta, ja samalla suomalaisten oma osaaminen on kasvanut yhteistyössä muiden kanssa.

Millaisessa toimintaympäristössä tilastoja tuotetaan tulevaisuudessa?

Marjo Bruun on ollut kehittämässä tilastoviranomaisten toimintaa sekä Suomessa että maailmalla jo lähes vuosikymmenen ajan. Millaisia suuntaviivoja hän haluaa jättää seuraajalleen?

– Nyky-yhteiskunnassa on valtavasti tietoa tuottavia ja hyödyntäviä toimijoita, ja olemme nyt ihan toisenlaisessa kilpailuasetelmassa kuin kymmenen vuotta sitten. Olen halunnut katsoa eteenpäin ja huomioida ympäröivän yhteiskunnan tarpeet sekä yhteistyömahdollisuudet muiden kanssa. Nykyisessä toimintaympäristössä tilastoviranomaisen merkitys on huolellisessa pohjatyössä ja vahvassa osaamisessa: eri tietolähteiden yhdistämisessä sekä ymmärryksessä siitä, millaista metatietoa tarvitaan, jotta tilastot ovat helppokäyttöisiä.

– Toinen iso haaste tilastoviranomaisilla on tiedontuotannon nopeus. Tarkkaa ja luotettavaa tietoa halutaan ja tarvitaan yhteiskunnassa entistä nopeammin, kuten koronakriisin aikana on nähty. Ihannemaailmassa saisimme tiedot nopeasti ja oikeassa muodossa, ja tässä on vielä kehitettävää. Kolmas haaste liittyy tiedonkeruuseen, sillä kansalaisten halu vastata tutkimuksiin on jatkuvasti vähentynyt. Tietoa kertyy monelle taholle, ja sitä pitäisi pystyä hyödyntämään tilastotuotannossa entistä tehokkaammin.

Tilastokeskus tuottaa vuosittain noin 160 eri tilastoa ja 600 julkistusta yhteiskunnan eri osa-alueilta. Voiko yksittäisen tilaston nostaa ylitse muiden ja mitkä asiat työstä ovat jääneet päällimmäisinä mieleen?

– Kun tilastojen taustoja avataan, ne ovat kaikki huippumielenkiintoisia. Yksittäisenä osa-alueena voisin kuitenkin nostaa esiin ympäristöön ja ilmastoasioihin liittyvän tiedon. Se on hurjan haastava ja iso kokonaisuus, joka kytkeytyy monella tavoin tähän aikaan. Kaiken kaikkiaan voisin sanoa, että Tilastokeskuksessa olen nähnyt, miten valtavan monessa kohdassa tilastot ovat yhteiskunnassa mukana, ja se on tehnyt tästä työstä merkityksellistä.

Valtiovarainministeriö nimittää Tilastokeskukseen uuden pääjohtajan helmikuun aikana.

Lue Marjo Bruunin jäähyväisblogit:
Rohkeasti ideoita jakamaan – kansainvälinen yhteistyö hyödyttää kaikkia (27.1.2021)
Tilastokeskuksen rooli tietoyhteiskunnassa on toimia esimerkkinä ja kumppanina (26.1.2021)
 

Jaa