Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuonekaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotisraportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus.
Artikkelit vuodelta 2013
Nuorisosta on aina oltu huolissaan. Nykyisin suuri huoli kohdistuu nuorten pitkiin opiskeluaikoihin, työttömyyteen ja työasenteisiin. Nykynuoret eivät kuitenkaan poikkea arvoiltaan ja asenteiltaan merkittävästi vanhemmista ikäluokista.
Ulkomaisten matkailijoiden matkustajaliikenne Suomeen on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Erityisesti venäläisten matkailu on lisääntynyt tuntuvasti. Tilastokeskuksen toteuttaman rajahaastattelututkimuksen mukaan yhä useammat ovat Suomessa lomamatkalla.
Valopilkkuna Suomen talouden synkkien näkymien keskellä ovat tuoreet tiedot, jotka osoittavat kasvuyritysten määrän lisääntyneen viime vuosina.
Koulutustason noustessa myös ammattirakenteessa tapahtuu muutosta, joka vaikuttaa keskiansioihin. Etenkin julkisella sektorilla ammattirakenteen muutos on vuosina 2010–2012 nostanut keskiansioita 0,2–0,3 prosenttia vuosittain.
Suomessa siirrytään eläkkeelle entistä myöhemmin. Pääasiallinen syy tähän on vuoden 2005 eläkeuudistus, jonka nojalla eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68 vuoden iässä. Eläkeikää lähestyvien työllisyysaste on parempi mittari työurien todellisen pidentymisen tarkasteluun kuin 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote.
Viime syksynä käyttöönotetun kansallisen ulkomaisten sijoitusten strategian päämäärä on oikeanlainen. Linjavalintoja on kuitenkin syytä tarkistaa.
Avoin data rantautui rytinällä Suomeen 2000-luvun alussa. Tuli ja pesiytyi niin yleiseen tietopoliittiseen keskusteluun, tietotekniikan verkostoihin, valtion virastojen ja organisaatioiden sanastoon, tutkijoiden agendalle kuin hallitusohjelmaankin. Avoimuus on päivän sana myös hallinnossa, johtamisessa, vuorovaikutuksessa.
Suomalaisten työikäisten määrä vähenee vuosittain noin 25 000 hengellä. Maahanmuutto puolittaa vähennyksen, mutta siitä huolimatta työikäisten väheneminen jatkuu ainakin seuraavat 20 vuotta. Maahanmuuttajissa on työvoimapotentiaalia: 78 prosenttia heistä on työikäisiä.
Tiedon etsijälle on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan ennen. Toisaalta saatavilla oleva tieto ei varmaan milloinkaan ole ollut laadullisesti niin monenkirjavaa kuin tänä päivänä.
Ruoka oli vuonna 2012 Suomessa reilun kymmenyksen kalliimpaa kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Kun hinnoista poistetaan laskennallisesti arvonlisävero, hintaero pienenee neljään prosenttiin. Hintaerosta 60 prosenttia selittyy Suomen korkeammalla arvonlisäverolla.
Baltian maiden taloudet ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina toipuen lähes vuoden 2008 alkaneen talouskriisin tasolle. Maat ovat osoittaneet, että taloudet voivat kasvaa tiukasta budjettipolitiikasta ja eurokytköksistä huolimatta.
Tietotekniikkapalvelut työllistävät Suomessa runsaat kolme kertaa niin paljon kuin ohjelmistotuotteiden tuotanto. Julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa IT-palveluyritykset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle.
Teollisuusyritykset ovat olleet tuotannon siirtymisessä ulkomaille etujoukkoa. Etenkin teollisuuden perustuotannossa Suomen ja muiden länsimaiden on ollut yhä vaikeampi kilpailla Aasian ripeästi kasvavien talouksien kanssa.
Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut 25 prosenttia vuosina 2008–2011, kun samaan aikaan kaikkien yritysten määrä on Suomessa pysynyt lähes ennallaan. Ravintola-alaa ovat kasvattaneet vain ulkomaalaistaustaiset yrittäjät.
Kauppa on taantuman aikoina paikannut laskevia myyntimääriä korkeammilla hinnoilla. Se heikentää kulutusta entisestään.
Jos luokalla on 20 oppilasta, yksi on vaarassa syrjäytyä. Ilman koulutusta on nykyään monin verroin vaikeampaa päästä työuran alkuun kuin muutama vuosikymmen sitten.
Tulevan talouskasvun indikaattoreille on tarvetta. Suomen romahdusta IMD:n kilpailukykyrankingissa ennakoivat reaaliset yksikkötyökustannuksemme suhteessa kilpailijamaihin.
Yksittäisen kansalaisen matkustaminen on helpottunut. Tuotteet eri puolilta maailmaa saavuttavat meidät nopeasti ja edullisesti. Työvoima ja työpaikat liikkuvat, ja yritystoiminta järjestäytyy uudelleen kansallisista rajoista välittämättä.
Liiketoimintojen siirtyminen ulkomaille on tuoreen kyselyn mukaan vähentänyt henkilöstöä Suomessa.
Tuotekehityksellä, brändin rakennuksella ja muilla aineettomilla investoinneilla yritykset pyrkivät erottautumaan kilpailijoistaan ja siten mahdollistamaan suuremman arvonlisän luomisen. Monien tuotteiden arvonlisästä entistä pienempi osa syntyy valmistuksessa.
Kansainvälisten sijoittajien ja yritysten kiinnostusta Suomeen voidaan mitata suorien sijoitusten määrällä. Näiden tilastojen valossa Suomi ei mitenkään loista ulkomaisten sijoittajien kohdemaana.
Ravinnon kallistuminen on suurin tekijä Suomen muita euromaita nopeammassa inflaatiossa. Se uhkaa yhdessä pienten palkankorotusten kanssa kääntää kuluttajien ostovoiman laskuun.
Politiikan ja tiedon vaikea suhde on noussut keskustelun kohteeksi ideologioihin pohjanneen kylmän sodan jälkeen. Keskustelua on käyty YK:n piirissä, mutta erityisesti läntisissä teollisuusmaissa.
Talous on kehittynyt parhaiten viime vuosina maakunnissa, jotka eivät perinteisesti ole Suomessa menestyneet. Huolestuttavan kehityksen alueissa puolestaan on aiempia menestyjiä.
Objektiivisuus on käsitteenä vanhanaikainen. Näin rämäkästi torppaa Raimo Möysä, Valittujen Palojen kansainvälisten painosten päätoimittaja, vuosisataisen keskustelun tiedon objektiivisuudesta Helsingin Sanomissa 20.12.2012.
Taantuma on kurittanut kansainvälisiä markkinoita viime vuosina. Myös suomalaisyrityksillä on ollut vaikeuksia heikoilla vientimarkkinoilla. Tämä on heikentänyt suoraan Suomen kauppatasetta.
Nelikymppiset saavat useimmilla aloilla parasta palkkaa. Ikääntyneempien keskiansiot ovat pienempiä kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi erityisasiantuntijoilla. Nuorempien ansioita kasvattavat erilaiset lisät.
Kun tärkeitä työvuosia menetetään työurien keskeltä, ei niitä kokonaan voida korvata alku- tai loppupäätä paikkaamalla. Taloudellisen huoltosuhteen kannalta huomattavasti suurempi merkitys on sillä, että työllisyysaste kohentuisi kaikissa ikäryhmissä.
EU:n veroaste nousi 40 prosenttiin (+0,4 %-yksikköä) vuonna 2011. Tanskassa verotaakka oli jälleen korkein, 48,6 prosenttia bkt:sta. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
Ulkomaankaupan rakennemuutos on heijastunut palvelujen viennin kasvuna viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelujen suhteellinen osuus viennissä on kasvanut useimmissa EU-maissa.
"Suurin osa talouskasvusta perustuu korkeasti koulutetun työvoiman tuottavuuteen. Ilman tätä kasvua tilanne olisi Euroopassa nykyistäkin heikompi", sanoo OECD:n koulutusosaston varapääjohtaja Andreas Schleicher.