Suomessa on 52 000 alle 30-vuotiasta, jotka eivät opiskele, ole työssä, eläkkeellä tai varusmiehenä ja joilla ei toistaiseksi ole perusastetta korkeampaa koulutusta (Taulukko 1). Joukossa on myös 7 000 naista, joilla on alle kouluikäisiä lapsia.

Taulukko 1. Ulkopuolelle jääneet nuoret 2011 (Klikkaa taulukko isommaksi)

*muusta syystä kuin opiskelun, eläkkeellä olon tai varusmiespalvelun vuoksi

Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus

Yhteensä syrjässä olevia oli vuonna 2011 miltei yhden ikäluokan verran. On tärkeätä pitää mielessä, että ulkopuolisten joukko muuttuu koko ajan. Siihen tulee joka ikäluokasta 6–7 prosenttia nuoria jotka eivät jatka peruskoulun jälkeen, keskiasteella keskeyttäviä, maahan muuttajia ja työnsä menettäviä. Joukosta myös poistuu nuoria: opiskeluun, töihin, ulkomaille ja perhevapaille, eläkkeelle ja varusmies­palveluun. Viiden vuoden kuluessa 60 prosenttia syrjään jääneistä löytää oman työ­elämän polkunsa, 40 prosenttia jatkaa etsimistään.

Kriittinen piste peruskoulun jälkeen

Perusasteen jälkeen ensimmäinen ”vaaran paikka” on siirtyminen keskiasteelle. Vajaat 10 prosenttia kotimaisista nuorista ja yli kolmannes ulkomaalaisista nuorista on opiskelujen ulkopuolella 16–18 vuoden iässä (Kuvio 1).

Kuvio 1. Opiskelevien osuus ikäluokasta syntyperän mukaan 2011

Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus

Mielestäni juuri perusasteen ja keskiasteen väliseen nivelkohtaan sopisi pakollinen kymppi­luokka. Jos nuori ei löydä tai heikon todistuksensa takia saa jatkokoulutuspaikkaa, voisi pakollisella kymppiluokalla valmentaa nuorta jatko-­opintoihin. Apua nämä nuoret tarvitsevat, sillä heistä suurella osalla on heikko tai olematon kotitausta. Lähes 20 000 nuorta on kodin ulkopuolelle sijoitettuna. Osa ulko­maalaisista tarvitsee kieli­harjoitusta. Pakollinen kymppiluokka voisi koskea vain niitä nuoria, joille ei jatkopaikkaa muuten löydy.

On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka moni Suomessa asuva työikäinen on jäänyt pelkän perus­asteen varaan. 30-vuotiaille harvoin enää lisä­koulutusta kertyy. Tämän ikäisistä miehistä 20 prosenttia ja naisista 12 prosenttia on suorittanut pelkän peruskoulun.

Nuoremmissa ikä­luokissa kouluttamattomien osuus on vielä korkeampi. Siihen on syynä sekä kesken oleva koulutus että maahan­muuttajilta puuttuvat koulutus­tiedot. Maahan­muuttaneiden koulutuksesta ei kerätä systemaattisesti tietoja, joten heille merkitään rekisteriin koulutukseksi ”perusaste tai tuntematon koulutus”. Osalla heistä on korkeaakin koulutusta, esimerkiksi lääkärin koulutus, mutta sitä ei vain tiedetä.

Muutama vuosikymmen sitten saattoi vielä kuulla tarinoita, joissa juoksupoikana aloittanut oli noussut huomattavaankin asemaan yritysten hierarkioissa. 1980-luvun 2,3 miljoonan työllisen joukossa oli lähes 900 000 vain perusasteen suorittanutta. Vuonna 2011 työllisiä on saman verran, mutta perusasteen varassa olevia on enää 340 000.

Reilut 300 000 hommaa, yli miljoona ottajaa

Perusasteen työpaikoista on kadonnut yli puoli miljoonaa (Kuvio 2). Vähentyminen on jatkunut keskeytyksettä ainakin 30 vuotta. Samaan aikaan keski­asteen työpaikkojen määrä on kasvanut 200 000:lla ja korkeimman asteen työpaikkojen määrä on yli kaksinkertaistunut.

Kuvio 2. Työlliset koulutusasteen mukaan 1987–2011

Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus

Voikin olla niin, että tulevaisuudessa kovin kilpailu työpaikoista käydään perus­asteen tasolla. Niistä kilpailevat puoli miljoonaa perusasteen varassa olevaa työikäistä, 340 000 töissä olevaa joista osa on opiskelijoita, 250 000 maahanmuuttajaa ja 60 000–70 000 ulkomaalaista, jotka ovat tilapäisesti Suomessa töissä. Vain riittävän koulutuksen kautta voi hakeutua niille aloille, jotka kasvavat.

Perusasteen varaan jäävälle kertyy työuran aikana vain 25 työvuotta 47:stä mahdollisesta. Työtkin ovat usein satunnaisia pätkätöitä, sillä työn lisäksi kertyy noin kuusi työttömyysvuotta. Joka viides vuosi hukkautuu siis työttömänä. Tämä tarkoittaa hyvin heikkoa elinaikaista tulo­kertymää ja myöhemmin niukkaa eläkettä.

Juoksupojasta johtajaksi -ajat ovat kaukaista historiaa. Yrittäjillä voi vielä joskus sellaiseen olla mahdollisuuksia, mutta menestyvät yrittäjätkin harvoin jäävät kokonaan vaille koulutusta.

Pekka Myrskylä toimi kehittämispäällikkönä Tilasto­keskuksessa kesäkuun alkuun asti. Hän jatkaa yhteis­kunnallista keskustelua kirjoittamalla Tieot&trendit-­lehteen ja Tieto&trendit-blogiin. Pekka Myrskylän haastattelu painetussa lehdessä (Tieto&trendit 4_5/2013).