Kokoaikaisten palkan­saajien kokonais­palkan mediaani oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 2 970 euroa, 10 prosenttia tienasi alle 2 110 ja 10 prosenttia yli 4 920 euroa. 80 prosenttia koko­aikaisista palkansaajista sijoittuu siis 2 810 euroa leveän palkkahaitarin sisään.

Palkkajakaumat ovat yleensä varsin vinoja oikealle, jolloin keskiarvo­palkka on usein huomattavasti korkeampi kuin mediaani (jakauman keskimmäisen palkka, kun palkat asetetaan suuruusjärjestykseen). Suomalaisten keskiarvopalkka oli 3 330 euroa eli noin 360 euroa mediaanipalkkaa suurempi.

Esimerkiksi sairaanhoitajan keskiarvo­palkka oli viime vuoden lopulla 3 110 euroa kuukaudessa, mutta 10 prosenttia hoitajista tienasi alle 2 550 euroa, puolet alle 3 020 euroa ja 10 prosenttia yli 3 810 euroa.

Sairaanhoitajien palkka­haitari on kuitenkin ammatti­luokkien kapeimmasta päästä, 1 260 euroa, kuten alla olevasta kuviosta näkyy.

Isojen ammatti­ryhmien pienimpiä mediaani­palkkoja oli siivoojilla, 1 900 euroa, ja lasten­hoitajilla 2 240 euroa. Myös heidän palkka­haitarinsa ovat kapeimmasta päästä.

Joustoa tapahtuu työaikojen kautta

Kokoaikaisten myyjien palkka­haitari on 1 940–3 230 euroa ja mediaanipalkka 2 300 euroa kuukaudessa. Palkansaajat, joiden työaika on alle 90 prosenttia alan normaalista työajasta, katsotaan osa-aikaisiksi.

Noin 15 prosenttia palkka­­tilastoissa olevista noin 1,6 miljoonasta palkan­saajasta on osa-aikaisia. Myyjistä osa-aikaisia on yli 45 prosenttia eli noin 38 000 palkan­saajaa. Heidän työaikansa jäävät keskimäärin alle 60 prosenttiin kokoaikaisten työajasta, 1. desiilipisteen (jota vähemmän ansaitsee 10 prosenttia) palkka on vain 410 euroa, mediaanipalkka on 1 340 euroa ja 9. desiilipisteen (jota enemmän ansaitsee 10 prosenttia) palkka 1 900 euroa.

Tuntipalkkaisille työn­tekijöille muodostetaan laskennallinen kuukausi­palkka kertomalla tunti­palkka alan normaaleilla kuukausittaisilla työtunneilla. Tuntiperustein palkattujen putki­asentajien laskennallinen kuukausi­palkka oli keskimäärin 3 160 euroa; 1. desiilin palkka oli 2 320 euroa, mediaanipalkka 3 070 euroa ja 9. desiilipisteen 3 990 euroa. Putkiasentajien palkkahaitarin leveys oli 1 670 euroa.

Muun muassa teollisuus-, kuljetus- ja rakennus­työntekijöiden kuukausittain tehdyt työtunnit ovat keskimäärin alle 140 tunnin luokkaa. Laskennalliset kuukausi­palkat antavat siis liioitellun kuvan näiden alojen todellisista kuukausittaisista ansioista.

Niinpä muun muassa putki­asentajan tehtyjen työtuntien perusteella laskettu palkka on keskimäärin alle 2 500 euroa. Vastaavasti paperi­teollisuuden työntekijöiden laskennallisen kuukausipalkan 1.desiili on 3 020 euroa, mediaani 3 850 ja 9. desiili 4 500 euroa, mutta tehtyjen tuntien perusteella laskettu palkka jää keskimäärin alle 2 800 euroon kuukaudessa.

Työmarkkinoita koskevassa keskustelussa vaaditaan usein joustavuutta palkkoihin. Teollisuuden ja rakennus­alan suurten tunti­palkkaisten työntekijä­­ryhmien sekä osa-aikaisten – palvelu­aloilla jopa koko­aikaistenkin – palkat ovat kuitenkin aina joustaneet työaikojen joustaessa suhdanteiden mukaan.

Tilastokeskuksen työvoima­tutkimuksen mukaan vuonna 2014 yli 80 000 ihmistä työskenteli myös ns. nollatunti­sopimuksella. Niissä työnantaja ei sitoudu antamaan töitä edes kerran kuukaudessa. Hiljaisempina aikoina myös työaika­lisiä, ylityö­korvauksia ja tulos­palkkioita maksetaan vähemmän.

Palkkarakennetilasto mahdollistaa vertailun

Palkkaus­järjestelmät ovat hyvin erilaisia eri sopimus­aloilla. Palkkojen vertailu on mahdollista vain yhtenäisin käsittein ja yhtenäistä työpanosta kohti. Työpanoksesta riippumattoman kuvan ihmisten toimeen­tulosta saa Tilasto­keskuksen tulo­tilastoista.

Palkkarakenne­tilasto laaditaan vuosittain, ja se kuvaa palkansaajien lukumääriä sekä palkkatasoa eri työnantaja­sektoreilla tilastointi­vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilasto kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkan­saajat. Yksityisen sektorin aineistoista puuttuu yritysten ylin johto sekä ”omistajapalkansaajat”. Työvoima­tutkimuksen mukaan palkansaajia oli vuonna 2014 kaikkiaan noin 2,1 miljoonaa, joista osa-aikaisia 330 000.

Ansiokäsitteenä tilastossa käytetään kokonais­ansiota. Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Myös säännöllisen työajan palkat voidaan aineistosta laskea.

Alla olevassa kuviossa on kuvattu koko­aikaisten kuukausi­palkkajakaumia 1. desiilipisteestä 9. desiilipisteeseen ammatti­luokittain. Palkat on ansiotaso­indeksin perusteella korotettu vastaamaan vuoden 2014 viimeisen neljänneksen palkkatasoa.

Tarkemmat tiedot sektorin, toimialan, palkkaus­muodon, ammatti­luokan ja sukupuolen mukaan löytyvät Tilastokeskuksen Statfin-tietokannoista: Palkat ja työvoimakustannukset/Palkkarakenne/Palkkarakenne.

Kokoaikaisten kuukausipalkat ammattiluokituksen mukaan korotettuna 4/2014-tasolle

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Yritystilastoissa Palkat ja työvoimakustannukset vastuualueella.