Lähes jokaisesta Suomen 2,6 miljoonasta kotitaloudesta löytyy vähintään yksi matkapuhelin ja melkein jokaisesta televisio. Tietokonetta ja internetyhteyttä vailla on enää runsaat 10 prosenttia talouksista.

Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä on vuodesta 1997 lähtien kerätty tietoa laitteiden ja nettiyhteyksien yleisyydestä Suomen kotitalouksissa. Laitteiden omistusta tiedustel­tiin tutkimuksen 15–84-vuotiailta vastaajilta puhelin­haastatteluin viimeksi marraskuussa (kuvio 1).

Kuvio 1. Laitteiden ja yhteyksien yleisyys kotitalouksissa, marraskuu 2016

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri

Televisiot alkavat jo lähes kaikki olla litteitä taulutelevisioita ja matka­puhelimet valtaosin älypuhelimia. Perinteinen lankapuhelin on yhä käytössä yhdellä kymmenestä taloudesta.

Perinteisen pöytätietokoneen on syrjäyttämässä kannettava tietokone ja viime aikoina etenkin taulu­tietokone eli tabletti. Tabletin omistus on neljässä vuodessa kivunnut reilusti yli 50 prosenttiin kotitalouksista (kuvio 2). Vastaavasti ”järeämpien” tietokoneiden yleisyys näyttää vähitellen saavuttavan kyllästymis­tasonsa.

Kuvio 2. Nopeasti yleistyviä laitteita 2012–2016

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri

Nyt yleistyvät nopeasti myös erilaiset päälle puettavat älylaitteet: aktiivisuus­ranneke, älykello, älylasit, älypaita jne. Joka viidennen talouden jäsenillä on puettavia älylaitteita käytössä.

Älypuhelimien, tablettien ja läppäreiden kylkiäisenä on yleistynyt liikkuva laajakaista (mobiililaaja­kaista); kahdella kolmesta taloudesta on jo sellainen. WLAN-lähiverkkokin löytyy lähes yhtä monesta taloudesta.

Uusi tekniikka syrjäyttää vanhan

Televisiotekniikassa ollaan jälleen uuden ajan kynnyksellä. Digiboksit tulivat kymmenisen vuotta sitten, ja nyt puhutaan HD-teräväpiirto­tekniikasta ja äly­ominaisuuksista. Internet-tekniikkaa sisältävän äly­television omistaa nykyisin noin joka kolmas talous.

HD-tekniikan käyttöönotto taas edellyttää sadoilta tuhansilta antenni­verkon talouksilta tv-laitteen tai digisovittimen päivittämistä lähivuosina. Tällä hetkellä ns. täysterävä­piirto- eli Full HD -tv on lähes 60 prosentissa kaikista talouksista, mutta vaadittavaa DVB-T2-viritintä tai Antenna Ready HD -valmiutta on vielä kovin harvassa antenni­taloudessa.

Puolet talouksista omistaa DVD- tai Blu-ray-laitteen, mutta niitä on kymmenisen prosentti­yksikköä vähemmän kuin vielä vuonna 2012. Tallentavat digisovittimet ja älytelevisiot ovat vallanneet sijaa niiltä. Joka kolmannella taloudella on lisäksi jokin tv-maksukortti tai IPTV-viihdepalvelu.  

Vielä selvemmin häviävää, tai merkitystään menettävää, tekniikkaa edustaa digikamera. Digikameran omistusosuus on tällä vuosi­kymmenellä pudonnut parikymmentä prosentti­yksikköä – vain puoleen talouksista. Toisaalta tilalle on nousemassa kauko-ohjattu ilma-alus eli kamerakopteri, jonka kuitenkin toistaiseksi on hankkinut vain korkeintaan pari taloutta sadasta.

Viihdetekniikan ostoa suunnittelee 40 prosenttia

Tekniikka kehittyy, laitteiden toimivuus ja ominaisuudet paranevat – ja hinnat laskevat. Tämä kaikki houkuttelee laitteiden ostoon ja niiden vaihtamiseen, vaikkei vanhoissa varsinaisesti olisi vikaa.

Uuden viihdetekniikan hankintaa puolen vuoden sisällä suunnittelee kuukausittain lähes 40 prosenttia kotitalouksista. Ensimmäisinä uusinta tekniikkaa hankkivat yleensä koulutetut, hyvin toimeen­tulevat, keski-ikäiset ja kaupungeissa asuvat sekä toisaalta lapsiperheet.

Laitemaailman kehitys on hurjaa, ja rajanveto laitteiden välillä käy yhä vaikeammaksi. Esimerkiksi matkapuhelin ei tunnetusti ole vuosiin ollut pelkkä puhelin. Ja monissa kodeissa on viihde­laitteisto­koko­naisuuksia, joissa yhdistyvät television ja tietokoneen ominaisuudet.

Puhelin-, viihde- ja tietotekniikkaa löytyy jokaista yhdestä ja samasta laitteesta. Toisaalta samat sovellukset ja yhteydet, kuten internet, IPTV jne., toimivat sekä kotona yhteisesti käytettävissä, että mukana kannettavissa henkilö­kohtaisissa laitteissa. Kehityksen nopeus on luonut kovia haasteita lait­teiden omistuksen selvittämiselle haastattelu­tutkimuksella.

 

Pertti Kangassalo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä ja vastaa kuluttajabarometri-tutkimuksesta.