Suomen väestö ei ikäänny yksin. Koko Euroopan väestörakenne on vanhentunut viimeisten vuosi­kymmenten aikana, ja väestöllinen huoltosuhde on noussut. Edullinen taloudellinen huoltosuhde on kuitenkin mahdollista saavuttaa väestön ikääntymisestä huolimatta. Tällaisista maista esimerkkeinä ovat Norja, Ruotsi ja Tanska.

Syynä eurooppalaisen väestön ikääntymiseen ovat monissa maissa hyvin alhainen syntyvyys ja parantuneen terveydenhuollon seurauksena ihmisten pidentynyt elinikä. Vielä 1980-luvun puolivälissä EU27-maiden väestöstä viidennes oli alle 15-vuotiaita, nykyisin enää noin 15 prosenttia.

Samassa ajassa 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut noin 13 prosentista lähes 19 prosenttiin. Työikäisen väestön osuus on pysytellyt 66 – 67 prosentin tuntumassa. (Taulukko.)

Taulukko. EU27-maiden ikärakenne 1985‒2015, prosenttia

Lähde: Eurostat, Population

EU-maiden väestöllisen huoltosuhteen keskiarvo oli vuoden 2014 alussa 51,8. Tätä korkeampi huoltosuhdeluku oli 12 maalla, joukossa mm. Pohjoismaat. Korkein huoltosuhde oli Ruotsissa (57,4).

Suomessa lapsia ja 65 vuotta täyttäneitä suhteessa työikäiseen väestöön oli kolmanneksi eniten eli sataa 15 – 64-vuotiasta kohden oli lähes 56 lasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Alhaisin huoltosuhde on Slovakiassa, jossa lapsia ja vanhuksia oli noin 41 sataa työikäistä kohden.

Väestöllisen huoltosuhteen kehityksessä on huomattavia maakohtaisia eroja. Esimerkiksi Suomessa, Ranskassa, Tanskassa ja Italiassa väestöllinen huoltosuhdeluku on noussut johtuen lähinnä 65 vuotta täyttäneiden osuuden kasvusta.

Sen sijaan Slovakiassa, Puolassa ja Kyproksessa näkyy päinvastainen kehitys: väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä huomattavasti alempi kuin 1990-luvun alussa. Näissä maissa muutokseen on vaikuttanut syntyvyyden merkittävä aleneminen. Vuonna 1991 näiden maiden väestöstä noin neljännes oli alle 15-vuotiaita. Nyt lasten osuus on pienentynyt noin 15 prosenttiin.

Vuonna 2040 Euroopan vanhin väestö on Liettuassa ja Saksassa

Eurooppa harmaantuu myös tulevina vuosikymmeninä. Sotien jälkeiset baby boom -ikäluokat ovat eläköityneet, odotettavissa oleva elinikä pitenee edelleen ja syntyvyys pysyy uusiutumisluvun alapuolella.

Vaikka nettosiirtolaisuuden odotetaankin olevan positiivista, niin Euroopan väestön ikärakenne muuttuu merkittävästi tulevina vuosikymmeninä: 65 vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan vuonna 2030 jo lähes 27 prosenttia, kun tällä hetkellä osuus on 18,5 prosenttia.

Euroopan tilastoviraston Eurostatin ennusteen mukaan vanhushuoltosuhde eli 65 vuotta täyttäneiden määrä suhteessa 15 – 64 -vuotiaisiin nousee nykyisestä 30:stä 39 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Ennusteen mukaan vuonna 2040 Euroopan vanhin väestö on Liettuassa ja Saksassa, mikä heijastuu myös näiden maiden väestöllisiin huoltosuhteisiin. Liettuassa lapsia ja yli 64-vuotiaita on tuolloin jo 80 ja Saksassa 78 sataa työikäistä kohden (kuvio 1). Tämä tarkoittaa sitä, että noin 55 – 56 prosenttia väestöstä kuuluu työikäiseen väestöön.

Kuvio 1. Väestöllinen huoltosuhde 2000 ja 2015 sekä ennuste vuoteen 2040 EU-maissa, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä (tieto tammikuun 1. päivä)

Lähde: Eurostat, Population and Housing Census

Kun ottaa huomioon, että hyvässäkin taloudellisessa tilanteessa työikäisestä väestöstä on työllisiä ehkä vain noin 70 prosenttia, työssä olevien määrä ja osuus koko väestöstä vähenee. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa myös taloudelliseen huoltosuhteeseen.

Vaikka Suomen väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä yksi Euroopan korkeimmista, niin ennusteen mukaan moni Euroopan maa rynnii Suomen ohitse vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin Suomen väestöllinen huoltosuhde on alle EU-maiden keskiarvon. (Kuvio 1.)

Korkea työllisyysaste kompensoi väestön vanhenemista

Vaikka väestöllinen huoltosuhde vaikuttaa myös taloudellisen huoltosuhteen taustalla, ei taloudellinen huoltosuhde noudattele suoraan väestöllistä huoltosuhdetta.

Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa taloudellinen huoltosuhde on Euroopan alhaisimpia, vaikka väestöllinen huoltosuhde on näissä maissa Euroopan korkeimpia (kuvio 2). Maiden työllisyysaste on EU-alueen korkeimpia, mikä kompensoi ikärakenteen vaikutusta taloudelliseen huoltosuhteeseen.

Euroopan edullisin taloudellinen huoltosuhde on Islannissa. Siellä sataa työllistä kohden oli vuoden 2011 väestölaskentatietojen mukaan 90 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä henkilöä.

Myös Sveitsissä, Norjassa ja Saksassa oli enemmän työllisiä kuin työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia yhteensä, jolloin huoltosuhdeluku oli alle 100. Koko EU28-alueen keskiarvo oli 131. Vaikka Suomen tilannetta kovin usein synkistelläänkin, niin tässä vertailussa Suomi on juuri EU-keskiarvon tasolla. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Taloudellinen huoltosuhde EU-maissa, Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä vuoden 2011 väestölaskennassa

Lähde: Eurostat, Population and Housing Census

Taloudellinen huoltosuhde on heikoin maissa, jotka ovat kärsineet talouden taantumasta ja korkeasta työttömyydestä, tai joissa naisten työmarkkinoille osallistuminen on vähäistä.

Kreikassa, Kroatiassa ja Espanjassa oli yli 160 ei-työllistä sataa työllistä kohden. Espanjassa työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2011 väestölaskentatietojen mukaan jopa 30 prosenttia, Kreikassa 19 prosenttia ja Kroatiassa 16 prosenttia. Työttömyys ei näytä juuri helpottaneen uusimpien työvoimatutkimustietojen mukaan.

Taloudellista huoltosuhdetta heikentää työttömyyden lisäksi myös se, että työikäisestä väestöstä kokonaan työvoiman ulkopuolella on suurempi osuus kuin EU-maissa keskimäärin. Esimerkiksi Kroatiassa 15 – 64-vuotiaasta väestöstä lähes 38 prosenttia oli vuoden 2011 väestölaskentatietojen mukaan työvoiman ulkopuolella, kun EU-alueella osuus oli keskimäärin 28 prosenttia.

Kreikassa, Maltalla, Romaniassa, Italiassa ja Kroatiassa jopa yli 40 prosenttia työikäisistä naisista oli työvoiman ulkopuolella.

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Eurostat. Population. 

Eurostat. Population and Housing census.