Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Konsernisuhteella iso rooli yrityksen merkitykselle taloudessa

22.3.2016

Tilastoissa yritykset usein luokitellaan pk-yrityksiksi ainoastaan henkilöstömäärän perusteella. Tämä voi antaa harhaanjohtavan kuvan pk-yritysten roolista taloudessa, sillä pk-yrityksiksi tulee näin määritellyksi iso joukko konserneihin kuuluvia yrityksiä.

Tilastoissa yritykset usein luokitellaan pk-yrityksiksi ainoastaan henkilöstömäärän perusteella. Tämä voi antaa harhaanjohtavan kuvan pk-yritysten roolista taloudessa, sillä pk-yrityksiksi tulee näin määritellyksi iso joukko konserneihin kuuluvia yrityksiä. Konserneista riippuvaiset pk-yritykset voivat erota "aidoista" pk-yrityksistä huomattavasti esimerkiksi tuottavuuden suhteen.

Valtaosalla pk-yrityksistä ei ole konsernisuhdetta ja niillä on työllistäjinä suuri merkitys Suomen kaltaisissa pienissä maissa. Kuitenkin keskisuuret pk-yritykset ovat useammin osa konsernia kuin itsenäisiä, varsinkin informaatio- ja viestintäalalla sekä teollisuudessa ja kiinteistöalalla.

Keskisuuret konserniyritykset paitsi työllistävät, myös tuottavat huomattavasti enemmän liikevaihtoa kuin riippumattomat yritykset. Konsernisuhteilla onkin iso rooli analysoitaessa kokoluokiltaan erilaisten yritysten merkitystä taloudessa.

Valtaosa pk-yrityksistä on itsenäisiä

Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 275 135 pientä tai keskisuurta, alle 250 henkilöä työllistävää yritystä. Määrä vastaa 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä, ja osuus on samaa tasoa kuin koko EU:ssa. Suuria yli 250 henkilön yrityksiä oli koko maassa ainoastaan 556.

Pk-yrityksistä puolestaan valtaosa, 257 368, oli alle 10 henkilön mikroyrityksiä.

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä useimmat (94,8 %) olivat itsenäisiä eli konserniin kuulumattomia. Pk-yritysten eri luokkien välillä oli tässä suhteessa kuitenkin merkittäviä eroja. Mitä suurempi yritys henkilöstömäärältään oli, sitä useammin se kuului konserniin.

Mikroyrityksistä 96,5 prosenttia oli riippumattomia ja pienyrityksistäkin 75,9 prosenttia, mutta keskisuurista enää harvempi kuin joka kolmas (32,7 %) oli riippumaton.

Kuvio 1. Pk-yritykset konsernisuhteen ja kokoluokan mukaan 2014

Kuvio 1.

Lähde: Tilastokeskus

Työvuosina mitaten kaikkien yritysten henkilöstöstä 65,6 prosenttia työskenteli pk-yrityksissä, mikä on likimain sama kuin EU:n keskimääräinen taso. Itsenäisten yritysten osuus kaikkien pk-yritysten henkilöstöstä oli 68,5 prosenttia. Keskisuurten yritysten vastaava osuus jäi 27,5 prosenttiin.

Kuvio 2. Pk-yritysten henkilöstö (työvuodet) konsernisuhteen ja kokoluokan mukaan 2014

Kuvio 2. Pk-yritysten henkilöstö (työvuodet) konsernisuhteen ja kokoluokan mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus

Maakunnittain tarkasteltuna itsenäisten pk-yritysten osuus oli lukumääräisesti korkein Kainuussa (97,1 %) ja  alhaisin Uudellamaalla (92,9 %). Uuttamaata lukuun ottamatta kaikissa maakunnissa riippumattomien mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä oli 96–98 prosenttia.

Pienten pk-yritysten joukossa alueittaista vaihtelua oli huomattavasti enemmän. Kun konserniyritysten osuus oli koko maassa 24,1 prosenttia, yllettiin Uudellamaalla 32,1 prosenttiin, ja Kainuussa vastaavasti jäätiin 13,6 prosenttiin.

Keskisuurista yrityksistä konserniyrityksiä oli koko maassa 67,3 prosenttia. Ahvenanmaalla niitä oli 84,6 ja Keski-Pohjanmaalla 80,0 prosenttia, mutta Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Lapissa osuus oli 57 prosentin paikkeilla.

Kuvio 3. Itsenäisten pk-yritysten osuus maakunnittain ja kokoluokittain 2014

Itsenäisten pk-yritysten osuus maakunnittain ja kokoluokittain 2014

Lähde: Tilastokeskus

Palvelualoilla ja rakentamisessa eniten itsenäisiä pk-yrityksiä

Riippumattomia pk-yrityksiä oli toimialoittain suhteellisesti eniten (99,8 %) muissa palveluissa. Myös sekä rakentamisessa että terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla osuudet nousivat lähes yhtä korkeiksi. Energiahuollossa osuus puolestaan jäi 78,8 prosenttiin.

Vastaavat osuudet mikroyritysten joukossa noudattelivat pitkälti kaikkien pk-yritysten jakaumaa eikä toimialoittaisia eroja energia- ja kiinteistöalat pois lukien juuri ollut.

Yrityskoon kasvaessa toimialoittaiset erot yrityksen riippuvuussuhteen mukaan sen sijaan kasvoivat. Kun energiahuollossa 51,9 prosenttia pienistä yrityksistä kuului konserneihin, rakentamisen ja kaivostoiminnan aloilla ainoastaan 11–12 prosenttia kuului näihin.

Keskisuurissa yrityksissä vain taiteiden, viihteen ja virkistyksen aloilla, ja terveys- ja sosiaali- sekä muissa palveluissa itsenäisiä yrityksiä oli vähintään puolet. Kiinteistöalalla 85,7 sekä informaatio- ja viestintäaloilla 80,6 prosenttia keskisuurista yrityksistä oli osa konsernia.

Kuvio 4. Itsenäisten pk-yritysten osuus toimialoittain ja kokoluokittain 2014, %

Itsenäisten pk-yritysten osuus toimialoittain ja kokoluokittain 2014

Lähde: Tilastokeskus

Palvelualoilla pk-yritysten liikevaihto suurinta

Liikevaihdon osalta pk-yritysten merkitys taloudessa oli lukumäärää selvästi pienempi eli 56,6 prosenttia. Tilanne on vastaava myös muualla EU:ssa. Keskisuurten 50–249 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto-osuus oli 22,3, pienten yritysten (henkilöstöä 10–49) 18,0 ja mikroyritysten 16,3 prosenttia.

Kiinteistöalalla pk-yritysten osuus yritysten koko liikevaihdosta nousi korkeimmaksi, 97,7 prosenttiin. Suuryritysten osuus liikevaihdosta oli puolestaan korkein (61,4 %) teollisuuden toimialoilla. Pk-yritykset tuottavatkin yleisesti suuremman osan liikevaihdosta nimenomaan palvelualoilla.

Kuvio 5. Pk-yritysten liikevaihto konsernisuhteen ja kokoluokan mukaan 2014

Pk-yritysten liikevaihto konsernisuhteen ja kokoluokan mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus

Riippumattomien yritysten osuus jäi alle puoleen (46,0 %) pk-yritysten koko liikevaihdosta. Keskisuurissa yrityksissä viisi kuudesosaa liikevaihdosta syntyi konserneihin kuuluvissa yrityksissä eli itsenäisten osuus oli ainoastaan 16,3 prosenttia.

Itsenäisten yritysten osuus kaikkien pk-yritysten jalostusarvosta oli 58,3 prosenttia. Mikroyritysten joukossa vastaava osuus oli 84,9 prosenttia mutta keskisuurissa osuus jäi alle neljännekseen (23,9 %).

Itsenäisten pk-yritysten tuottavuus jalostusarvo henkilöstömäärään suhteutettuna jäi selkeästi jälkeen konserniyrityksistä. Riippumattomien mikroyritysten tuottavuus oli alle kolmannes verrattuna saman kokoisiin konserniin kuuluviin yrityksiin.

Kuvio 6. Pk-yritysten jalostusarvo konsernisuhteen ja kokoluokan mukaan 2014

Pk-yritysten jalostuarvo konsernisuhteen ja yrityskoon mukaan

Lähde: Tilastokeskus

Konserniyritykset alttiimpia ulkomaankaupan vaihtelulle

Konserneihin kuuluvat yritykset olivat vuonna 2014 selvästi itsenäisiä pk-yrityksiä avoimempia ulkomaankaupalle, kun vienti ja tuonti suhteutetaan liikevaihtoon ja (tavaroiden ja palvelujen) ostoihin. Tämän ns. avoimuusindikaattorin suhteen konserniyritykset likimain vastaavat suuryrityksiä ja ovat niiden tavoin alttiimpia maailmankaupan vaihteluille kuin itsenäiset yritykset.

Itsenäisten mikroyritysten avoimuus oli indikaattorin mukaan 3,7 prosenttia ja pienten ja keskisuurten konserniyritysten 16 prosentin paikkeilla.

Taulukko. Pk-yritysten vienti- ja tuonti-intensiivisyys ja avoimuus, %

Pk-yritysten vienti- ja tuonti-intensiivisyys ja avoimuus, %

Lähde: Tilastokeskus

Riippumattomien ja konserniin kuuluvien pk-yritysten välinen ero korostuu tuonti-intensiivisyydessä. Kun pienissä konserniyrityksissä tuonti oli 26,1 prosenttia ostoista, jäi osuus pienissä riippumattomissa yrityksissä 9,0 prosenttiin.

Vienti-intensiivisyydessä erityyppisten pk-yritysten väliset erot eivät olleet yhtä suuria, vaikkakin havaittavia. Viennin osuus liikevaihdosta oli itsenäisissä mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä vajaa puolet siitä, mitä vastaavissa konserniyrityksissä.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yritystilastot -yksikössä.

------------------------------------------------------------

Kirjoitus perustuu Tilastokeskuksen Toimialoittaisen yritystietopalvelun alueellisiin yritysdemografiatietoihin. Taustalla ja kansainvälisten vertailutietojen lähteenä on myös käytetty Eurostatin MDL-projektin (Micro data linking) artikkelia Dependent and independent SMEs and large enterprises. Hankkeessa tuotettiin yksityiskohtaisia tietoja erityyppisistä pk-yrityksistä yhdistäen yritysten rakennetilaston, yritysrekisterin ja kansainvälisen kaupan tilastotietoja.

------------------------------------------------------------

Yritysaineisto pl. toimialat (TOL 2008): A Maatalous, metsätalous ja kalatalous; K rahoitus ja vakuutustoiminta; O julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus; P853 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus, P854 Korkea-asteen koulutus, P85591 Kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot yms.; P91010 Kirjastojen ja arkistojen toiminta, P91020 Museoiden toiminta , P91030 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta.

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
17.11.2020
Pontus Lindroos, Sini Liukkonen, Merja Myllymäki, Satu Nurmi

Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistus­taustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaan­kauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.

Artikkeli
2.10.2020
Mira Kuussaari, Reetta Moilanen, Eetu Toivanen

Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.

tk-icons