Tarkastelen artikkelissani tausta­maan, maahan­tulon syyn, maassa asumisen keston ja kieli­taidon mukaisia eroja erityisesti ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyydessä sekä sitä, miten vanhemmuus vaikuttaa työllisyysasteisiin eri ryhmissä.

Aineistona käytän Tilasto­keskuksen Ulkomaista synty­perää olevien työ ja hyvinvointi 2014 -tutkimusta (UTH) (ks. tietolaatikko).

Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asuneen 20 – 64-vuotiaan ulkomaista syntyperää olevan väestön työllisyysaste oli noin 10 prosentti­yksikköä alhaisempi kuin suomalais­taustaisen väestön (kuvio 1).

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyys­aste jäi vain hieman jälkeen suomalais­taustaisten miesten työllisyydestä, mutta ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyys­aste oli lähes 20 prosentti­yksikköä pienempi kuin suomalais­taustaisilla naisilla.

Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden työllistyminen vaikeaa

Ulkomaalaistaustaisen 20 – 64-vuotiaan väestön työllisyys­aste vaihtelee muun muassa tausta­maan mukaan (ks. Larja & Sutela 2015). Naisten työllisyys­aste oli miesten työllisyys­astetta alhaisempi kaikissa taustamaaryhmissä, ja sukupuolten välinen ero työllisyydessä oli kaikissa ryhmissä suurempi kuin suomalaistaustaisilla vuonna 2014.

Ryhmien välillä on isoja eroja (kuvio 1). Venäjä- ja Neuvostoliitto -taustaisten, Viro-taustaisten sekä EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka -taustaisten naisten työllisyys­asteet olivat vain kymmenisen prosenttia pienemmät kuin vastaavista maista tulleiden miesten työllisyys­asteet vuonna 2014.

Kuvio 1. Ulkomaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen 20 – 64-vuotiaan väestön työllisyysaste sukupuolen mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus, UTH

Viro-taustaisten ja muiden EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka -taustaisten miesten työllisyys­asteet olivat jopa korkeammat kuin suomalais­taustaisten miesten työllisyys­aste, eikä naisten työllisyys­aste jäänyt suomalais­taustaisten naisten työllisyys­astetta kovinkaan paljon alhaisemmaksi.

Aasialaistaustaisilla sekä Latinalais-Amerikka- ja Itä-Eurooppa -taustaisilla naisilla työllisyys­aste jäi sen sijaan noin kolmanneksen matalammaksi kuin samojen taustamaa­ryhmien miehillä. Näissä ryhmissä miesten työllisyysaste oli korkeampi kuin suomalais­taustaisten miesten työllisyys­aste vuonna 2014, mutta naisten työllisyysaste oli selvästi matalampi kuin suomalais­taustaisilla naisilla.

Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisten miesten työllisyys­aste oli melko alhainen, mutta näissä ryhmissä naisten työllisyys­aste oli noin 40 – 50 prosenttia tätäkin matalampi. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisista sekä muu Afrikka -taustaisista naisista ylipäänsä vain vajaa kolmannes oli työllisiä vuonna 2014.

Ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyys­aste on yhteydessä koulutukseen samalla tapaa kuin suomalais­taustaisilla: korkeintaan ylempää perus­astetta (perus­koulu) vastaavan oppi­määrän suorittaneiden työllisyysaste jää matalimmaksi ja korkea-asteen suorittaneilla se nousee korkeimmaksi (Larja & Sutela 2015).

Ulkomaalaistaustaisten koulutus­rakenteessa on kuitenkin isoja eroja tausta­maan mukaan (Sutela 2015). Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisten naisten koulutus­taso on erityisen matala: Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisista 20 – 54-vuotiaista naisista reilu kolmannes (34 %) ja muu Afrikka -taustaisista naisista lähes puolet (46 %) oli suorittanut korkeintaan ylemmän perus­asteen oppimäärän. Osa heistä oli käynyt koulua vain muutaman vuoden, jos sitäkään.

Lasten lukumäärässä ei suuria eroja syntyperän mukaan

Vanhemmuudella on tunnetusti vaikutusta etenkin naisten työllisyyteen ennen kaikkea silloin, kun lapset ovat pieniä. Ulkomaalais­taustaisten naisten tiedetään perheellistyvän keskimäärin aikaisemmin kuin suomalaistaustaisten naisten (Larja & Sutela 2015).

Naisten työllisyysasteita verrattaessa onkin syytä ottaa huomioon se, eroavatko ulkomaalais­taustaiset ja suomalaistaustaiset 20 – 64-vuotiaat naiset lasten luku­määrän suhteen: johtuuko ulkomaalais­taustaisten naisten alhainen työllisyys siitä, että heillä on useammin ja enemmän lapsia kuin suomalais­taustaisilla naisilla?

Entä jäävätkö ulkomaalais­taustaiset naiset useammin ja pidemmäksi aikaa pois työ­markkinoilta hoitamaan lapsiaan?

Tässä vuoden 2014 työmarkkina-asemaa koskevassa tarkastelussa lapsilla tarkoitetaan kaikkia vuoden 2013 lopussa samassa koti­taloudessa asuneita alle 18-vuotiaita lapsia, vaikka he eivät olisi olleet henkilön biologisia lapsia.

Lapsettomiin luetaan henkilöt, joiden koti­taloudessa ei asunut alle 18-vuotiaita lapsia. Toisin sanoen tässä tarkastelussa ”lapsettomat” henkilöt eivät välttämättä ole kokonaan lapsettomia, vaan heillä voi olla täysi-ikäisiä ja/tai toisessa koti­taloudessa asuvia lapsia.

Kun tarkastellaan koko 20 – 64-vuotiaiden ikä­ryhmää, ulkomaalais­taustaisten naisten koti­talouksissa oli vuonna 2014 huomattavasti useammin alle 18-vuotiaita lapsia (48 %) kuin suomalais­taustaisilla naisilla (36 %).

Tämä johtui muun muassa ulkomaalais­taustaisten naisten nuoremmasta ikä­rakenteesta suomalaistaustaisiin verrattuna. Toisin sanoen 20 – 64-vuotiaista suomalais­taustaisista naisista moni oli jo yli 50-vuotias ja tämän ikäisistä suhteellisen harvalla on enää alaikäisiä lapsia kotona (ulkomaalais­taustaiset 15 %, suomalaistaustaiset 11 % ).

Kuten edellä todettiin, ulkomaalais­taustaiset naiset perheellistyvät nuorempina kuin suomalaistaustaiset: 20 – 24-vuotiaista ulkomaalais­taustaisista naisista 37 prosentilla oli lapsia, kun vastaava osuus suomalais­taustaisilla oli 16 prosenttia.

Kun tarkastelu rajataan ikäryhmään 25‒49-vuotiaat, alle 18-vuotiaiden lasten äitien osuus olikin yhtä suuri ulkomaalaistaustaisilla (60 %) kuin suomalais­taustaisilla (59 %) naisilla. Tosin myös tässä ikä­ryhmässä ulkomaalaistaustaiset naiset ovat keski­määrin nuorempia kuin suomalais­taustaiset, mikä näkyy siinä, että ulkomaalaistaustaisilla naisilla oli useammin (24 %) alle 3-vuotiaita lapsia kuin suomalais­taustaisilla naisilla (18 %).

Lasten lukumäärässä ei kuitenkaan ollut suuria eroja synty­perän mukaan (kuvio 2). Koko 20 – 64-vuotiaiden ikäluokassa eroina näkyi lähinnä se, että ulkomaalais­taustaiset olivat harvemmin lapsettomia ja useammin yhden lapsen äitejä kuin suomalais­taustaiset.

Kuvio 2. Kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä 20 – 64- ja 25 – 49-vuotiailla naisilla syntyperän mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus, UTH

Kahden tai kolmen ja useamman lapsen äitien osuudet olivat hyvin samankaltaiset. Ryhmien rakenne oli vielä tasaisempi 25 – 49-vuotiaiden ikäluokassa, jossa ulkomaalaistaustaisilla oli vai yksi lapsi hieman useammin kuin suomalais­taustaisilla, mutta suomalaistaustaisilla oli hieman useammin vähintään kolme lasta.

Äitiys heikentää ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyttä

Suomi on tasa-arvon edellä­kävijä­maita, ja naisten ja äitien työssä­käyntiä on totuttu pitämään meillä itsestäänselvyytenä. Työ­panos on korkeimmillaan lapsi­perheissä, ja erityisesti koulu­ikäisten lasten äidit ovat aktiivisesti työ­elämässä. Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyys­aste onkin korkeampi (78 % vuonna 2014) kuin lapsettomien naisten (71 %) ikä­ryhmässä 20 – 64-vuotiaat.

Ulkomaalais­taustaisten naisten tilanne on päinvastainen: alle 18-vuotiaiden lasten äidit olivat vuonna 2014 harvemmin (49 %) mukana työ­elämässä kuin lapsettomat naiset (63 %).

Suomalainen perhe­vapaa­järjestelmä määrittää erityisesti äitien työhön osallistumista. Äitiys- ja vanhempainvapaakautta voi jatkaa koti­hoidon­tuki­kaudella, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Valtaosaa lapsista hoidetaan koti­hoidon­tuella ainakin jonkin aikaa, ja äidit ovat koti­hoidon­tuen – kuten muidenkin perhevapaiden – pääasiallisia käyttäjiä. Koti­hoidon­tuki­kauden pituus on yhteydessä äidin työ­markkina-asemaan ja koulutus­taustaan.

Äidit palaavat töihin lasten ollessa keski­määrin noin puolitoista­vuotiaita. Matalammin koulutetut äidit ja ne, joilla ei ole työ­paikkaa mihin palata, käyttävät tyypillisesti pidempiä koti­hoidon­tuki­kausia kuin paremmin koulutetut ja vakinaisessa työ­suhteessa olevat äidit.

Se, että äiti jää kotiin hoitamaan lapsia ilman kotihoidontukea vielä senkin jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta, on Suomessa melko harvinaista.

Tuo kolmen vuoden raja ilmenee hyvin suomalais­taustaisten äitien työllisyys­asteissa (kuvio 3). Alle 3-vuotiaiden lasten suomalais­taus­taisista äideistä vain reilut puolet oli työllisiä vuonna 2014, mutta yli kolmivuotiaiden lasten äideistä jo lähes yhdeksän kymmenestä.

Kuvio 3. Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 20–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus, UTH

Myös ulkomaalaistaustaisilla naisilla äitien työllisyys­aste nousee nuorimman lapsen iän myötä. Alle kolmi­vuotiaiden lasten ulkomaalais­taustaisista äideistä harvempi kuin joka kolmas oli työssä vuonna 2014, mutta koulu­ikäisten äideistä kaksi kolmas­osaa.

Työllisyys­aste jää kuitenkin suomalais­taustaisten äitien työllisyysastetta merkittävästi matalammaksi kaiken­ikäisten lasten äideillä. Lapsettomien ulkomaalaistaustaisten ja suomalais­taustaisten naisten työllisyys­asteiden ero ei ole yhtä suuri kuin vastaava ero alle 18-vuotiaiden lasten äideillä.

Myös kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä on yhteydessä äitien työllisyyteen (kuvio 4). Ulkomaalais­taustaisilla naisilla vain reilut puolet yhden tai kahden ala­ikäisen lapsen äideistä oli työllisiä vuonna 2014; jos lapsia oli kolme tai useampi, äitien työllisyys­aste oli reilu kolmannes.

Kuvio 4. Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 20 – 64-vuotiaiden naisten työllisyysaste kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus, UTH

Suomalaistaustaisista yhden lapsen tai vähintään kolmen lapsen äideistä sen sijaan kolme neljäsosaa oli työllisiä. Kahden lapsen äideillä osuus oli jopa tätäkin korkeampi.

Suomalais­taustaisten 20 – 64-vuotiaiden äitien työllisyys oli lapsiluvusta riippumatta korkeampi kuin lapsettomien naisten työllisyys.

Äitiys ei tosin liity naisten työmarkkina-asemaan yhtä vahvasti kaikissa tausta­maaryhmissä. Venäjä- ja Neuvostoliitto -taustaisten äitien ja lapsettomien naisten työllisyys ei juurikaan eronnut toisistaan vuonna 2014. Muissa ryhmissä äitien työllisyys­aste jäi alhaisemmaksi kuin lapsettomien naisten. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Ulkomaalaistaustaisten 20 – 64-vuotiaiden äitien ja lapsettomien naisten työllisyysaste taustamaan mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus, UTH

Suurimmillaan työllisyysasteiden ero oli Lähi-itä- ja Afrikka -taustaisilla naisilla. Näissä ryhmissä äitien työllisyysaste oli alle puolet siitä, mitä se oli lapsettomilla naisilla vuonna 2014. Näiden ryhmien 20 – 64-vuotiailla naisilla oli myös useammin, enemmän ja nuorempia lapsia kuin muiden taustamaa­ryhmien naisilla: 63 prosentilla oli alle 18-vuotiaita lapsia (muut ryhmät 39 – 55 %).

Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista naisista 20 prosentilla ja muu Afrikka -taustaisista naisista 30 prosentilla oli vähintään kolme lasta.

Kuten edellä todettiin, myös naisten koulutus­aste oli näissä ryhmissä alhainen, ja erityisen alhainen se oli ryhmän äideillä. Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisista äideistä 41 ja muu Afrikka -taustaisista äideistä 52 prosenttia oli suorittanut korkeintaan ylemmän perus­asteen oppi­määrää vastaavan koulutuksen, kun vastaava osuus kaikilla ulkomaalais­taustaisilla äideillä oli 21 prosenttia.

Työllisyys paranee maassa asumisen keston myötä

Ulkomaalaistaustaisen väestön työllistyminen vaihtelee maahan­tulon syyn mukaan (ks. Larja & Sutela 2015). Työperäisillä muuttajilla työllisten osuus on luonnollisesti hyvin korkea, korkeampi kuin suomalais­taustaisen väestön työllisyys­aste.

Tämä pätee myös naisiin: ulkomaalais­taustaisten työ­peräisistä syistä Suomeen muuttaneiden 20 – 64-vuotiaiden naisten työllisyys­aste oli 80 prosenttia vuonna 2014. Kaikissa muissa ryhmissä ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyys­aste jäi alhaisemmaksi (30 – 66 %) kuin suomalais­taustaisten naisten (74 %).

Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys­aste oli kaikissa maahan­tulon syytä kuvaavissa ryhmissä myös alhaisempi kuin miesten vastaava työllisyys­aste, joskin työ­peräisten muuttajien osalta tämä sukupuolten välinen ero liittyi lähinnä lapsiin.

Niiden työ­peräisistä syistä muuttaneiden naisten työllisyys­aste, joiden kotitaloudessa ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, oli sama kuin kaikkien työ­peräisistä syistä muuttaneiden miesten työllisyysaste eli 90 prosenttia.

Työ­peräisistä syistä Suomeen muuttaneista, tutkimus­hetkellä alle 18-vuotiaiden lasten äideistä 64 prosenttia oli työllisiä.

Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys paranee maassa asumisen keston myötä. Vuonna 2014 alle viisi vuotta Suomessa asuneista naisista 40 prosenttia oli työllisiä, 5 – 10 vuotta asuneista naisista työllisiä oli lähes puolet (47 %) ja yli 10 vuotta asuneista 67 prosenttia (Larja & Sutela 2015).

Miesten joukossa maassa asumisen keston vaikutus työllisyyteen ei ole yhtä yksi­selitteinen. Työllisyys­asteen nousu maassa asumisen myötä näkyy lähinnä pakolais­taustaisilla sekä perhe­syistä muuttaneilla miehillä – ja isillä (kuvio 6).

Kuvio 6. Ulkomailla syntyneiden 20 – 64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste Suomessa lasten ja asumisen keston mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus, UTH

( )= Tieto on pienen havaintomäärän vuoksi suuntaa antava

Kotoutuminen ilmenee erityisen hyvin ulkomaalais­taustaisten äitien työllisyydessä. Yli 10 vuotta maassa asuneiden ulkomaalais­taustaisten äitien ja lapsettomien naisten työllisyys­asteiden ero on enää varsin pieni.

Yli 10 vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalais­taustaisten lapsettomien naisten työllisyys­aste (69 %) oli jo samaa tasoa kuin suomalais­taustaisilla lapsettomilla naisilla (71 %) tai ulkomaalais­taustaisilla lapsettomilla miehillä (68 %).

Alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyys­aste taas ei juurikaan eronnut yli 10 vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalais­taustaisten naisten (51 %) ja suomalais­taustaisten naisten (54 %) välillä.

Suomessa syntyneitä toisen polven ulkomaalais­taustaisia oli 20 – 64 -vuotiaita vasta muutamia tuhansia vuonna 2014, joten UTH-tutkimuksen tuloksia voi tämän ryhmän osalta pitää vain suuntaa antavina. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kuva ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyydestä saattaa muuttua, kunhan Suomessa syntynyt toinen sukupolvi ehtii työmarkkinoille.

Suomessa syntyneistä 20 – 29-vuotiaista ulkomaalais­taustaisista naisista yli 70 prosenttia oli työssä vuonna 2014, mikä oli jopa hieman enemmän kuin ikäryhmän suomalais­taustaisilla naisilla.

Naisten työllistyminen edellyttää miehiä parempaa kielitaitoa

Vuonna 2014 Suomessa oli noin 62 000 työllistä 20 – 64-vuotiasta ulkomaalais­taustaista naista ja 81 000 miestä. Taulukko esittää ulkomaalais­taustaisten naisten ja miesten yleisimpiä ammatteja vuonna 2014 (ks. myös Sutela 2015).

Taulukko. Ulkomaalaistaustaisen 20 – 64-vuotiaan väestön yleisimmät ammatit sukupuolen mukaan 2014 (vuoden 2010 ammattiluokituksen 2-numerotaso)

Lähde: Tilastokeskus, UTH

Viro- ja Aasia-taustaisista työllisistä naisista lähes joka neljäs toimi siivoojana (23 %). Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisista työllisistä naisista taas jotakuinkin vastaava osuus työskenteli lähi­hoitajana (pienen havainto­määrän vuoksi suuntaa antava tieto).

Vaikka ulkomaalaistaustaisten naisten suomen tai ruotsin kielen taito on muutenkin jonkin verran parempi kuin miesten (ks. Nieminen & Larja 2015), työlliset ulkomaalais­taustaiset naiset ovat kieli­taitonsa mukaan erityisen valikoitunutta joukkoa verrattuna miehiin.

Työllisistä 20 – 64-vuotiaista naisista yli puolet (56 %), mutta miehistä 40 prosenttia puhui suomea tai ruotsia äidin­kielen tasoisesti tai edistyneellä tasolla. Siinä missä työllisistä ulkomaalais­taustaisista naisista vain 16 prosenttia oli suomen tai ruotsin taidoiltaan aloittelijoita, miehillä vastaava osuus oli 31 prosenttia.

Eikö hyvä kielitaito siis ole yhtä merkittävä edellytys miesten työllistymiselle kuin naisten työllistymiselle? Työskentelevätkö ulkomaalais­taustaiset miehet naisia useammin sellaisissa ammateissa, joissa pärjää heikollakin kotimaisten kielten taidoilla? Vai johtuuko ero siitä, että naisista harvempi ylipäänsä hakeutuu työelämään – ja silloinkin lähinnä ne, joilla on hyvä kielitaito?

Kun kielitaidon ja ammatin yhteyttä tarkastelee ammatti­luokituksen 1-numerotasolla, hyvän kieli­taidon vaatimus vaikuttaa suurimmalta asiantuntija-ammateissa sekä toimisto- ja asiakas­palvelu­työssä. Näissä ammattiryhmissä toimivista ulkomaalais­taustaisista työllisistä noin 60 prosenttia oli suomen tai ruotsin taidoissaan vähintään edistyneellä tasolla – asiantuntija-ammateissa toimivista naisista peräti 73 prosenttia.

Monissa miesten erityis­asiantuntijan töissä pärjännee sen sijaan englannilla, sillä näissä ammateissa vuonna 2014 työskennelleistä ulkomaalais­taustaisista miehistä ainoastaan reilu kolmannes puhui suomea tai ruotsia edistyneellä tasolla ja lähes puolet (46 %) oli tässä suhteessa aloittelijoita.

Erityis­asiantuntijoina toimivien naisten kieli­taito oli selvästi parempi: yli puolet (53 %) oli kieli­taidoltaan vähintään edistynyt ja neljännes (24 %) aloittelija.

Naisten ja miesten kovin erilainen kieli­taito erityis­asiantuntija­tehtävissä liittynee tehtävien erilaiseen luonteeseen: erityis­asian­tuntijoina toimivat miehet olivat selvästi useammin luonnon­tieteiden ja tekniikan (esim. insinöörit) sekä tieto- ja viestintä­teknologian erityis­asian­tuntijoita (esim. sovellus­arkkitehdit ja -suunnittelijat) kuin naiset.

Naiset toimivat erityis­asiantuntijan töissä vastaavasti useammin terveyden­huollon erityis­asian­tuntijoina (lääkärit) sekä opettajina ja opetusalan erityis­asian­tuntijoina, joista etenkin ensiksi mainituille hyvä kieli­taito on usein välttämättömyys.

Ammattiluokituksen 1-numerotasolla tarkasteltuna työlliset naiset päihittivät miehet kieli­taidossaan erityis­asian­tuntijoiden, asian­tuntijoiden, palvelu- ja myyntityön tekijöiden sekä muiden työn­tekijöiden joukossa.

Myös tarkemmalla 2-numerotason ammatti­luokituksella katsottuna esimerkiksi lähi­hoitajien ja siivoojien joukossa ulkomaalais­taustaisten naisten suomen tai ruotsin kielen taito oli paljon parempi kuin miesten kieli­taito.

Naisten ja miesten kieli­taito oli sen sijaan jota­kuinkin samaa tasoa toimisto- ja asiakas­palvelu­työn­tekijöiden, rakennus-, korjaus- ja valmistus­työn­tekijöiden sekä prosessi- ja kuljetus­työn­tekijöiden ammatti­ryhmissä.

Hyvä kielitaito edistää pienten lasten äitienkin työllisyyttä

Siinä missä suomen tai ruotsin kielen taidolla ei ole kovin selvää yhteyttä 20 – 64-vuotiaiden ulkomaalais­taustaisten miesten työllistymiseen, naisilla kieli­taidon yhteys työmarkkina-asemaan oli silmiin pistävä (kuvio 7). Edistyneesti suomea tai ruotsia puhuvien naisten työllisyys­aste ei jäänyt kovinkaan paljon ulkomaalais­taustaisten miesten tai suomalais­taustaisten naisten työllisyys­asteesta. Kieli­taidoltaan aloittelijan tasoisista naisista puolet oli työ­voiman ulko­puolella.

Kuvio 7. Ulkomailla syntyneen 20 – 64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työmarkkina-asema sukupuolen ja suomen/ruotsin kielen taidon mukaan 2014

Lähde: Tilastokeskus, UTH

Hyvä kieli­taito oli yhteydessä ulkomaalais­taustaisten naisten korkeampaan työllisyyteen riippumatta siitä, oliko naisella alle 18-vuotiaita lapsia vai ei. Edistyneellä tasolla suomea tai ruotsia puhuvien joukossa äitien työllisyys­aste (67 %) ei eronnut kovin paljon lapsettomien naisten työllisyys­asteesta (73 %).

Aloittelijoiden joukossa äitien työllisyys­aste oli kuitenkin selvästi matalampi (27 %) kuin lapsettomien naisten työllisyys­aste (46 %).

Niiden alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyys­aste (55 %), jotka puhuivat suomea tai ruotsia äidin­kielen tasolla tai edistyneesti, ei poikennut lainkaan alle 3-vuotiaiden lasten suomalais­taustaisten äitien työllisyydestä (54 %). Sen sijaan keski­tasoisesti tai aloittelijan tasolla suomea tai ruotsia puhuvista alle 3-vuotiaiden äideistä vain noin 20 prosenttia oli työllisiä 70 prosentin ollessa työ­voiman ulko­puolella.

Jos kaikista työllisistä 20 – 64-vuotiaista ulkomaalais­taustaisista naisista yli puolet (56 %) puhui suomea tai ruotsia edistyneellä tasolla, työvoiman ulkopuolella olevilla naisilla vastaava osuus oli vain 28 prosenttia. Yli kolmannes (37 %) työvoiman ulkopuolella olevista naisista oli suomen tai ruotsin taidoiltaan aloittelijoita.

Niillä äideillä, jotka kertoivat pää­asialliseksi toiminnakseen omien lasten hoidon, kieli­taito oli erityisen heikko: 23 prosenttia puhui suomea tai ruotsia edistyneen tasoisesti ja 46 prosenttia oli aloittelijoita.

Työllisyys paranee toisen sukupolven nuorten naisten myötä

Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys verrattuna suomalais­taustaisiin naisiin selittyy osittain sillä, että äitiys alentaa ulkomaalais­taustaisten naisten työ­markkinoille osallistumista merkittävästi. Suomalaistaustaisilla vastaava vaikutus ilmenee ainoastaan alle kolmivuotiaiden äideillä.

Äitiyden vaikutus työllisyys­asteeseen korostuu 20 – 64-vuotiailla ulkomaalais­taustaisilla naisilla entisestään siksi, että heillä on useammin kotona asuvia lapsia kuin suomalais­taustaisilla.

Ulkomaalais­taustaiset naiset perheellistyvät aikaisemmin ja heidän ikä­rakenteensa on nuorempi kuin suomalais­taustaisten naisten. Siten ulkomaalais­taustaisilla äideillä on useammin myös alle kolmivuotiaita lapsia kuin suomalais­taustaisilla.

Monilapsisten äitien osuudet kaikista naisista ovat samaa luokkaa suomalais- ja ulkomaalais­taustaisilla, mutta monilapsisuus vähentää ennen kaikkea ulkomaalais­taustaisten työ­markkinoille osallistumista.

Ulkomaalaistaustaiset naiset haluavat ehkä hoitaa lapsiaan kotona pidempään kuin suomalais­taustaiset naiset, jotka tapaavat palata työ­markkinoille viimeistään siinä vaiheessa, kun nuorin lapsi täyttää kolme vuotta.

Ulkomaalaistaustaisten äitien voi kuitenkin olla vaikeampi päästä (takaisin) työmarkkinoille kuin suomalais­taustaisten: etenkin varhain perheellistyneillä nuorilla naisilla ei useinkaan ole aiempaa työ­kokemusta tai edes ammatillista koulutusta (Larja ym. 2015; Larja & Sutela 2015).

Määrä­aikaiset työ­suhteet ovat yleisempiä ulkomaalais­taustaisilla kuin suomalais­taustaisilla palkan­saajilla (Sutela 2015). Näin ollen työ­elämässä ennen perhe­vapaata olleilla ulkomaalais­taustaisilla naisilla ei välttämättä ole työ­paikkaa, johon palata, yhtä usein kuin suomalais­taustaisilla naisilla.

Äitiyden työllisyyttä merkittävästi alentava vaikutus ulkomaalais­taustaisilla ei silti kokonaan selitä naisten työllisyys­asteiden eroja. Ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyys­aste oli vuonna 2014 seitsemän prosentti­yksikköä alhaisempi kuin suomalais­taustaisten naisten myös silloin, kun naisilla ei ollut kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia.

Ulkomaalais­taustaisten naisten alhainen työllisyys yhdistyy äitiyden lisäksi heikkoon kieli­taitoon, matalaan koulutukseen sekä lyhyt­aikaiseen maassa asumiseen. Suomen tai ruotsin kielen taito näyttää ratkaisevalta erityisesti naisten työllistymisen kannalta.

Edistyneellä tasolla suomea tai ruotsia puhuvien ulko­mailla syntyneiden ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyys­aste on lähes samalla tasolla kuin suomalais­taustaisen väestön. Työ­elämässä mukana olevat ulkomaalais­taustaiset naiset hallitsevat suomen tai ruotsin kielen keskimäärin selvästi paremmin kuin työlliset miehet.

Kotona omia lapsiaan työ­voiman ulkopuolella hoitavien naisten suomen tai ruotsin kielen taito on sen sijaan keski­määrin varsin heikko.

Haasteellisimpia ryhmiä työllistymisen kannalta ovat juuri suomen tai ruotsin kielen taidoltaan aloittelijat, maassa alle 10 vuotta asuneet alle 18-vuotiaiden lasten äidit, erityisesti Lähi-Itä- ja Afrikka -taustaiset naiset, joiden koulutus­taso on keski­määrin hyvin matala.

Heikko kieli­taito, matala koulutus ja/tai varhainen koulun­käynnin keskeyttäminen yhdistyvät nuorilla naisilla helposti aikaiseen perheellistymiseen. Äitiys tarjoaa tuolloin mielekkään vaihto­ehdon työ­markkinoiden osalta muuten näkö­alattomalle tulevaisuudelle (ks. Sutela 2013).

Kotona vietettyjen vuosien jälkeen näiden ilman ammatillista koulutusta ja tarvittavaa kieli­taitoa jääneiden naisten lienee kuitenkin entistä hankalampi päästä mukaan työ­elämään. Tämän ryhmän kieli­taidon kohentamiseen ja ammatilliseen koulutukseen tulisi kiinnittää erityis­huomiota.

Ulkomaalaistaustaisten naisten alhaiseen työllisyyteen voivat joissakin ryhmissä vaikuttaa myös suomalaisesta käyttäytymismallista poikkeavat kulttuuriset asenteet naisten ja äitien työssä­käyntiä kohtaan.

Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että maassa asumisen keston myötä mahdolliset lähtö­maan kulttuuriset mallit alkavat antaa tilaa suomalaisille käyttäytymis­malleille tältä osin. Vuonna 2014 yli 10 vuotta maassa asuneista 20 – 64-vuotiaista ulkomaalais­taustaisista naisista jo lähes yhtä moni oli työllinen kuin suomalais­taustaisista lapsettomista naisista – yli 10 vuotta

Suomessa asuneet alle 3-vuotiaiden lasten äidit olivat työllisiä yhtä usein kuin saman ikäisten lasten suomalais­taustaiset äidit.

UTH-tutkimuksen tulosten perusteella rohkenee myös ennakoida, että ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyys kohoaa tulevaisuudessa, kun Suomessa syntyneet ulkomaalais­taustaiset tytöt varttuvat työ­ikäisiksi. Toisen sukupolven nuorten naisten työllisyys­aste on nimittäin samaa tasoa suomalais­taustaisten nuorten naisten työllisyyden kanssa.

---------------------------------------------------------------------

Ulkomaalaisnaisten työllisyys Suomessa eurooppalaista keskitasoa

Vaikka ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyys näyttää suomalaisesta näkö­kulmasta kovin alhaiselta, eurooppalaisittain tarkasteltuna se on keski­tasoa. Eurostatin tilastojen mukaan EU28-maissa asuvien, muualla kuin nykyisessä asuin­maassaan syntyneiden 20 – 64 -vuotiaiden naisten työllisyysaste oli keskimäärin 57,0 prosenttia vuonna 2014. Suomessa osuus oli 56,9 prosenttia. (Taulukko.)

Taulukko. 20–64-vuotiaan väestön työllisyysaste syntyperän ja syntymämaan mukaan 2014. Klikkaa kuva suuremmaksi

Lähde: Tilastokeskus, UTH; Eurostat, LFS

Eurostatin julkaisemat maa­kohtaiset tilastot ulkomailla syntyneen väestön työllisyydestä kuvaavat muualla kuin kyseisessä maassa syntyneiden henkilöiden työllisyyttä. Siten esimerkiksi Suomesta mukana ovat myös ne ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden vanhemmat ovat suomalais­taustaisia.

Toisaalta lukuun ei sisälly niin sanottuja toisen polven maahan­muuttajia eli ulkomailla syntyneiden vanhempien Suomessa syntyneitä lapsia. UTH-tutkimuksen perus­joukkona ovat puolestaan ulkomaalais­taustaiset eli ne, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla riippumatta siitä, missä henkilö itse on syntynyt. Muun muassa nämä määrittely­erot selittävät UTH-tutkimuksen ja Eurostatin lukujen eroja.

Suomessa syntyneiden naisten työllisyys­aste (73,2 % vuonna 2014) oli huomattavasti korkeampi kuin EU28-maiden kanta­väestön naisten työllisyys­asteiden keski­arvo (64,4 %). Juuri tämän vuoksi syntymä­maan mukainen ero naisten työllisyys­asteissa on Suomessa silmiin pistävä: ei niinkään siksi, että Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys­aste olisi kansainvälisessä vertailussa alhainen vaan siksi, että suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste on niin korkea.

Ulkomailla syntyneiden 20 – 64-vuotiaiden naisten työllisyys­aste oli Suomessa vuonna 2014 itse asiassa samaa tasoa kuin kanta­väestön naisten työllisyys­aste useissa Etelä- ja Itä-Euroopan maissa. Sekä ulkomailla syntyneiden että ulkomaalais­taustaisten naisten työllisyys­aste oli Suomessa vuonna 2014 korkeampi kuin kanta­väestön naisten työllisyys­aste Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa ja Maltalla (44,3 – 55,3 %), ja lähes yhtä korkea kuin kanta­väestön naisten työllisyysaste Unkarissa, Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa (57,3 – 60,2 %).

Miesten työllisyys­asteet jäivät Suomessa hieman EU28-keskiarvoja alhaisemmiksi, olipa kyse sitten kanta­väestöstä tai maahan­muuttajista. Näin ollen ero ulkomaalais­taustaisten/ulkomailla syntyneiden ja suomalais­taustaisten/Suomessa syntyneiden miesten työllisyys­asteissa oli Suomessa vuonna 2014 samaa suuruus­luokkaa kuin EU28-maissa keski­määrin.

--------------------------------------------------------------------

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Larja, Liisa & Sutela, Hanna & Witting, Mika 2015. Nuorten kouluttautuminen: Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin. Teoksessa: Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 

Larja, Liisa & Sutela, Hanna 2015. Työllisyys: Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä. Teoksessa: Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 

Nieminen, Tarja & Larja, Liisa 2015. Kielitaito: Suomen ja ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta. Teoksessa: Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 

Sutela, Hanna 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä: Ulkomaalaistaustaisten työsuhteet usein määrä- tai osa-aikaisia – ammattirakenne selittää suuren osan eroista. Teoksessa: Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 

Sutela, Hanna 2013. Määräaikainen työ ja perheellistyminen Suomessa 1984 – 2008. Tutkimuksia 259. Helsinki: Tilastokeskus. 

--------------------------------------------------------------------------

Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointi 2014 -tutkimus (UTH)

Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos toteuttivat vuosina 2014 – 2015 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH). Käynti­haastatteluna toteutetun tutkimuksen tulokset edustavat 15 – 64-vuotiasta Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asunutta ulko­maista synty­perää olevaa väestöä.

Synty­perä-käsitteellä viitataan henkilöihin, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä. Joukkoon kuuluu siis myös Suomessa syntyneitä ns. toisen polven maahan­muuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita. Tässä artikkelissa ryhmää kutsutaan ulkomaalais­taustaisiksi. Tutkimusta ovat rahoittaneet sen toteuttajien lisäksi EU:n kotouttamis­rahasto, opetus- ja kulttuuri­ministeriö sekä työ- ja elinkeino­ministeriö.

Lisätietoja:

Tilastokeskuksen maahanmuuttajat ja kotoutuminen -teemasivusto

--------------------------------------------------------------------------