Suuret 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja heidän määränsä on vähenemässä. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä muilla vuosi­kymmenillä syntyneitä alkaa olla jo enemmän kuin suuria ikäluokkia.

Suurista ikäluokista puhutaan aika ajoin kauhistellen tai kiittäen: miten ne täyttivät koulut, muuttivat sankoin joukoin Ruotsiin, rakensivat Suomen, olivat aiheuttamassa eläke­pommia jne.

Tällä hetkellä suurin osa suurten ikäluokkien edustajista on jo eläkkeellä – muutama sinnikäs tervas­kanto jaksaa vielä olla mukana työelämässä, jos ei muuten niin osa-aikaisesti.

Suuriksi ikäluokiksi lasketaan yleensä vuosina 1945 – 1949 syntyneet. Noina vuosina syntyi yhteensä noin 520 000 lasta. Ennätysvuosi oli 1947, jolloin peräti 108 000 vauvaa näki ensi kertaa päivän­valon. Nyt näistä ikäluokista asuu Suomessa vielä 372 000. Enemmän kuin yhtenä vuonna syntyneitä – noin 150 000 – on kuollut tai muuttanut maasta.

Suuriin ikäluokkiin kuuluvat alkoivat tulla työ­markkinoille 1960-luvun puolivälissä. Heitä oli keski­määrin vuosittain jopa 20 000 enemmän kuin edeltäviä ikäluokkia. Suomen talous kasvoi vauhdilla, josta kuitenkin seurasi suuria rakenne­ongelmia (Korkiasaari 2001). Nopea teollistuminen ja siirtyminen pois maataloudesta johtivat laajaan maalta­pakoon, joka suuntautui Suomen kasvu­keskusten lisäksi myös vilkkaana muuttona Ruotsiin.

Maastamuutto ja kuolleisuus pienensivät ikäluokkia

Vuosien 1960 – 1979 välillä Suomesta Ruotsiin muutti kaiken kaikkiaan 320 000 henkilöä. Ruotsista Suomeen suuntautuvaa muuttoa vastaavana aikana oli 140 000. Siten Suomi menetti lähes 180 000 henkilöä väestöstään Ruotsille netto­muuttona parin vuosi­kymmenen aikana. (Heikkilä 2014.)

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon juuri suurista ikä­luokista on aikoinaan muuttanut Ruotsiin, ei ole. Viime vuoden lopussa Ruotsissa asui 156 000 Suomessa syntynyttä henkilöä. Valta­osa heistä, noin 60 prosenttia, on iältään 50 – 79 vuotiaita eli vuosien 1936 – 1965 välissä syntyneitä ja noin 16 prosenttia suurten ikäluokkien edustajia.

Suurista ikä­luokista asuu siis edelleen Ruotsissa noin 25 000 henkilöä, joista miehiä vajaat 10 000 ja naisia 15 000. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Suomessa syntyneet Ruotsissa asuvat vuoden 2015 lopussa syntymävuoden mukaan

Lähde: Statistiska centralbyrå, befolkningsstatistik

Ennen maastamuuttoa suuria ikäluokkia oli jo pienentänyt kuolleisuus. Vielä 1940-luvun lopulla lapsikuolleisuus oli nykyiseen verrattuna suurta: ensimmäisen elin­vuoden aikana kuoli 5 000−6 000 lasta, kun nykyisin alle vuoden ikäisiä lapsia kuolee alle 200. Vuoden 1949 lopussa alle viisi­vuotiaita lapsia oli Suomessa 498 000, joten viiden vuoden aikana suuret ikä­luokat olivat pienentyneet reilulla 20 000 lapsella alkuperäisestä 520 000:sta.

Vuosina 1965−1969 suuret ikä­luokat pienenivät lähes 33 000 hengellä etenkin maasta­muuton seurauksena. Vuosi­kymmenen lopussa ikä­luokista oli jäljellä enää 86 prosenttia, eli yhteensä 72 000 oli kuollut tai muuttanut maasta.

Suuret ikäluokat edelleen suuria – ero tasoittumassa

Suomen kaikkien aikojen suurin ikä­luokka syntyessään oli vuonna 1947 syntyneet noin 108 000 lasta. Nyt tästä ikäluokasta on Suomessa elossa 76 900. Sittemmin vuonna 1948 syntyneet ovat vallanneet Suomen suurimman ikäluokan paikan. Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli vuonna 1948 syntyneitä noin tuhat enemmän kuin vuonna 1947 syntyneitä.

Vuonna 2015 Suomessa syntyi ennätyksellisen vähän lapsia, vain 55 472. Heitä on siis yli 20 000 vähemmän kuin vuonna 1948 syntyneitä. Suuret ikä­luokat ovat siis edelleen suuria, vaikka ovatkin menettäneet väestöään muutto­liikkeen ja kuolleisuuden vuoksi. Ero seuraaviin ikä­luokkiin eli 1950- ja 1960-luvulla syntyneisiin on kuitenkin kaventunut: vuosina 1950 – 1968 syntyneitä on kussakin ikä­luokassa 71 000 – 76 000 eli vain muutama tuhat vähemmän kuin vuonna 1948 syntyneitä. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Väestö 31.12.2015 syntymävuoden mukaan ja syntyneet vuosina1911 – 2015

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Mihin ikään asti suuret ikä­luokat ovat myöhemmin syntyneitä suurempia? Seuraavassa esimerkissä tarkastelen syntymä­kohortteja vuodesta 1947 lähtien kymmenen vuoden välein vuoteen 1987 saakka.

Vuonna 1947 syntyi 20 000 – 40 000 lasta enemmän kuin seuraavien vuosi­kymmenten tarkastelukohorteissa. Esimerkiksi vuonna 1977 syntyi noin 40 000 lasta vähemmän kuin vuonna 1947. Kahteenkymmeneen ikä­vuoteen mennessä vuoden 1947 syntyneiden vuosi­luokka oli pienentynyt noin 7 000:lla, kun taas vuoden 1977 ikä­luokka kasvanut reilulla tuhannella maahan­muuton seurauksena.

Vuonna 1947 syntyneitä oli Suomessa 40-vuotiaina 90 000 eli yli 13 000 oli poistunut tästä syntymäkohortista. Vastaavasti vuonna 1977 syntyneitä oli vuoden 2015 lopussa – 38-vuotiaina – 69 400 eli lähes 4 500 enemmän kuin Suomessa vuonna 1977 syntyneitä lapsia.

Syntymäkohorttien erot tasaantuvat entisestään vanhemmissa ikä­luokissa. Uusimman väestö­ennusteen mukaan 65 vuoden iässä vuonna 1947 syntyneitä on 9 000 – 12 000 enemmän kuin vertailu­vuosina syntyneitä, mutta 80 ikävuoden saavuttaa suurin piirtein yhtä suuri joukko, oli sitten kyse millä tahansa vuosikymmenellä syntyneistä (kuvio 3).

Kuvio 3. Vuosina 1947, 1957, 1967, 1977 tai 1987 syntyneet ikäluokittain – toteuma ja ennuste (katkoviiva)

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste 2015

Suuret ikäluokat eivät toipuneet 1990-luvun lamasta

Työllisyysastetta voidaan seurata yhtä­jaksoisesti vuodesta 1987 lähtien. Työllisyys­tilanne oli hyvä 1980-luvun lopulla – suurista ikä­luokista töissä oli lähes 90 prosenttia, eikä tästä kauaksi jääneet 1950-luvun lopulla syntyneetkään.

Seuraavan vuosi­kymmenen lopulla syntyneet olivat tuolloin vasta tulossa työmarkkinoille ja heidän työllisyys­asteensa oli vielä luonnollisesti huomattavasti edeltäjiään matalampi. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Eri syntymäkohorttien työllisyysaste ikäluokittain

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

1990-luvun lama koetteli kaikkia ikä­luokkia – työllisyys­asteet alenivat joissain ikä­luokissa jopa yli kymmenellä prosentti­yksiköllä. Suuriin ikä­luokkiin kuuluvien työllisyys ei enää tästä lamasta toipunut – heidän työllisyys­asteensa pysytteli 75 prosentissa vuosi­tuhannen loppuun saakka, minkä jälkeen se alkoi laskea nopeasti. Ikä­luokkien työllisyys­asteet jäivätkin pysyvästi 1980-luvun lopun työllisyys­astetta alemmaksi.

1950- ja 1960- lukujen loppu­vuosina syntyneiden työllisyys­asteet ovat nousseet lamasta, mutta he eivät kuitenkaan koskaan ole saavuttaneet niin korkeaa työllisyys­tasoa kuin suuret ikä­luokat 1980-luvun lopulla.

Vaikka suurten ikä­luokkien työllisyys­aste jähmettyikin 1990 laman tasolle useiksi vuosiksi, suuret ikä­luokat selvisivät lamasta kuitenkin vanhempia ikä­luokkia paremmin.

1930-luvun lopulla syntyneiden työllisyys putosi huomattavasti rajummin, eikä enää kohentunut, vaan jatkoi alenemistaan suora­viivaisesti. Heidän poistumistaan työ­elämästä vauhditti nk. työttömyys­putkeen pääsy.

Työttömyys­putki oli järjestely, jossa työttömäksi jäänyt ikääntynyt henkilö sai aluksi työttömyys­päivärahaa ja sen jälkeen työttömyyseläkettä vanhuus­eläkkeelle pääsemiseen saakka. Laman alkaessa työttömyys­putken ala­ikäraja oli 53 vuotta, jonka 1930-luvun lopulla syntyneet olivat juuri saavuttaneet 1990-luvun laman iskiessä. (Pajunen & Ruotsalainen 2012.)

Suuret ikäluokat saavuttivat työttömyys­eläkeiän vasta uuden vuosi­tuhannen alku­vuosina, jolloin yleinen työllisyystilanne oli jo parempi. Tällä hetkellä työttömyys­eläkkeitä ei enää myönnetä eikä makseta. Viimeiset työttömyys­eläkkeet oli mahdollista myöntää vuonna 1949 syntyneille vuoden 2011 aikana.

Vuonna 2005 suurista ikä­luokista 56 – 60-vuotiaina oli töissä vielä 60 prosenttia. Viisi vuotta myöhemmin työllisiä oli enää alle kolmannes ja viimeisimmän tilaston mukaan vuoden 2014 lopussa töissä kävi edelleen noin seitsemän prosenttia eli 25 000 suurten ikä­luokkien edustajaa. (Kuvio 5.) Heistä kuitenkin noin 17 000 oli saman­aikaisesti jo vanhuus­eläkkeellä. Eläke­tulot olivatkin suurimmalla osalla ansio­tuloja suuremmat, joten työn voi ajatella olleen heille pikemminkin harrastus tai lisä­ansion lähde.

Kuvio 5. Vuosina 1945 – 1949 syntyneet pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1990 – 2014

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

60-luvun alussa syntyneet suurin ikäluokka

Seuraavassa olen tarkastellut syntymä­kohortteja viisi­vuotis­jaotuksella suurista ikä­luokista aina 1970-luvun lopulla syntyneisiin saakka.

Vuosina 1945 – 1949 syntyneet on aina näihin päiviin saakka ollut suurin syntymä­kohortti. Vielä vuonna 2010 esimerkiksi 1970-luvun alku­vuosina syntyneitä oli 80 000 ja 1950-luvun alussakin syntyneitä oli 7 000 vähemmän kuin suuria ikä­luokkia. Nämä erot ovat nyt tasoittuneet ja suurin ikäluokka onkin tällä hetkellä 1960-luvun alkuvuosina syntyneet. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Eri syntymäkohorttien erot (henkilöä) verrattuna vuosina 1945 – 1949 syntyneisiin 2010 ja 2015 sekä ennuste vuoteen 2025 saakka

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestöennuste 2015

Väestöennusteen mukaan suurten ikä­luokkien määrällinen suuruus häviää viimeistään noin kymmenen vuoden kuluttua, jolloin myös 1970-luvun alussa syntyneitä on jo enemmän kuin suurten ikäluokkien edustajia.

 

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Heikkilä, Elli 2014. Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin 1960-luvulla ja tämän päivän maastamuuton kuva – mitä olemme oppineet, mitä opittavaa vielä olisi? 

Korkiasaari, Jouni 2001. Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla. Siirtolaisuusinstituutti. 

Pajunen, Airi & Ruotsalainen, Kaija. Suuret ikäluokat eläkeiässä. Hyvinvointikatsaus 1/2012. 

Statistiska centralbyrå. Befolkningsstatistik.  

Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.  

Tilastokeskus. Väestötilastot.  

Tilastokeskus. Väestöennuste 2015.