Myönnettyjen rakennuslupien perusteella vuoden 2015 viimeinen neljännes jo antoi viitteitä uudisrakentamisen piristymisestä, ja alkuvuoden näkymät ovat hyvin valoisia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloitettiin luvanvaraisia rakennus­hankkeita tilavuudella mitattuna reilut 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (kuvio 1).

Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Uudisrakentamisen kokonaistuotanto supistui vuonna 2015 jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuodesta 2011 on tultu alas rajusti. Kokonaistuotanto on laskenut neljänneksen neljässä vuodessa.

Viime vuonna käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteä­hintainen arvo eli volyymi jäi enää kolme prosenttia alhaisemmalle tasolle kuin edellisvuonna. Loppuvuotta kohden tuotannon supistuminen hidastui, ja nyt rakennusala näyttää olevan yksi harvoista talouskasvun vetureista Suomessa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rakennus­tuotannon volyymin kasvu kiihtyi 11 prosentin vuosikasvuun.

Ennusteetkin ovat valoisia. Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan rakentaminen kasvaa kuluvan vuoden aikana 2,5 prosenttia. Valtiovarain­ministeriön suhdanneryhmän ennuste povaa koko maan tasolle 3 – 4 prosentin kasvuvauhtia ja pääkaupunki­seudulle vieläkin voimakkaampaa kasvua.

Pieniä asuntoja, enemmän väliseiniä

Erityisen vilkasta näyttää olevan asuntorakentamisessa, joka keskittyy kasvu­keskusten kerrostalo­rakentamiseen. Vuonna 2015 asuntotuotanto kääntyi kasvuun, ja tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana aloitettiin noin 7 000 asunnon rakentaminen, mikä on yli kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.

Hypoteekkiyhdistyksen tuoreimmassa katsauksessa arvioidaan, että Suomen kasvu­keskuksissa eletään historiallista rakennus­buumia. Nyt rakennetaan asuntoja enemmän, pienempiä ja paremmille sijainneille kuin vuosikymmeniin.

Kerrostalorakentaminen on lähtenyt elpymään nopeammin kuin muu rakentaminen. Kerrostalo­tuotannon kiinteähintainen volyymi kääntyi plussalle jo vuoden 2015 aikana, ja sama trendi jatkuu edelleen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. Viime vuonna asunto­aloitusten kuutioista jo 65 prosenttia oli kerrostalo­rakentamista, kun vielä vuoden alussa kerrostalo­asuntojen aloitusten osuus oli alle puolet.

Asuntokuntien keskikoon pienenemisen seurauksena kerrostalo­tuotanto painottuu pienten kerrostalo­asuntojen rakentamiseen, minkä seurauksena kappale­määräiset tuotanto­määrät kasvavat suhteessa enemmän kuin rakennetut kerrosneliöt.

Alkuvuonna kaikkien aloitettujen asuntojen keskikoko oli enää 60 neliötä. Vielä kymmenen vuotta sitten rakennettiin keskimäärin yli 100-neliöisiä asuntoja. Suuntaus pieniin asuntoihin johtaa suurempaan määrään väliseiniä, mikä vilkastuttaa elementtien kysyntää ja vaikuttaa positiivisesti myös teollisuuden investointeihin.

Pientalojen rakentaminen puolestaan on painunut erittäin alhaiselle tasolle. Pientalo­tuotannon volyymi on enää noin puolet siitä, mitä se oli vuonna 2010. Alkuvuonna 2016 pientalo­rakentamisessakin näkyy hieman kasvua vuodentakaiseen, mutta siihen ei paljon vaadita, kun takana on erittäin heikko vertailuvuosi. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Aloitetut asuinrakennushankkeet talotyypeittäin

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Erityisesti Helsingissä kaupunkisuunnittelu on kääntynyt tiiviisiin kerrostalo­koteihin. Isot omakotitalot eivät enää houkuttele ikääntyvää väestöä samassa määrin kuin aiempina vuosina.

Alueellista keskittymistä ja eriytymistä

Muuttoliikkeen aiheuttaman kaupungistumisen myötä asunto­rakentaminen keskittyy koko ajan enemmän suurimpiin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin.

Aiempiin vuosiin verrattuna vuosi 2015 oli alueellisesti hyvin erilainen: pääkaupunkiseudulle keskittyminen näkyy kaikissa uudis­rakentamisen mittareissa. Vuoden 2015 kiinteähintaisesta kokonais­tuotannosta neljännes syntyi pääkaupunki­seudulla, jonka osuus asunto­aloituksista kasvoi koko viime vuoden ajan. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä pääkaupunki­seudulla aloitettiin jo 44 prosenttia kaikista rakennettavista asunnoista.

Alaa edustavan RAKLIn tuoreen tiedotteen mukaan rakentamisen volyymi on pääkaupunki­seudulla nyt niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa.

Asuntorakentaminen painottuu tällä hetkellä Uudenmaan lisäksi muutamaan suurimpaan kasvukeskukseen. Viime vuonna kolmannes kaikista rakennus­hankkeista aloitettiin Uudellamaalla. Asuntojen aloituksista jopa puolet kohdistui Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunki­seudulle, missä asunto­rakentaminen on tällä hetkellä vilkkainta. Vielä kaksi vuotta sitten pääkaupunki­seudulla aloitettiin noin neljännes koko maan asunnoista.

Pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa kasvukeskuksissa asunto­rakentaminen on vauhdissa. Uudenmaan jälkeen vilkkainta asunto­rakentaminen on ollut alkuvuonna Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Asuntoaloitukset suurimmissa maakunnissa

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Pirkanmaalle kohdistuvan muuttoliikkeen ansiosta asunto­aloituksetkin ovat olleet kasvussa. Alkuvuonna Pirkanmaalla aloitetuista asuntokohteista noin 68 prosenttia oli kerrostalohankkeita, jotka pääasiallisesti sijoittuvat Tampereen seudulle.

Varsinais-Suomessa aloitettiin viime vuoden aikana 680 000 kuutiometriä erilaisia asuinrakennuksia, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asuntoaloitukset ovat keskittyneet Turun seudulle, missä aloitettiin tammi-maaliskuussa noin viisinkertainen määrä asuntoja edellisvuoteen verrattuna. Kappalemääräisiä aloituksia nosti tuotannon siirtyminen aiempaa pienempiin kerrostalo­asuntoihin.

----------------------------------------------------------------------------

Hybridihankkeet luovat talouskasvua

Helsingissä liikkuessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota valtaviin rakennus­hankkeisiin, joita on käynnissä ympäri kaupunkia.

Pasilassa joutuu väkisinkin ohittamaan valtavan hiekkakuopan, johon mainosten mukaan on syntymässä metropolimainen keskusta-Tripla, Keski-Pasilan uusi kaupunginosa.

Tilastokeskuksen naapurissa Kalasatamassa on puolestaan jo pitkään kuunneltu räjäytystöiden ääniä, kun peruskallio väistyy tulevan kauppakeskuksen ja asuintornien tieltä.

Nämä ovat esimerkkejä hybridihankkeista, joissa samaan kokonaisuuteen kasvukeskusten liikenteellisiin solmukohtiin rakennetaan useaa käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia, joissa on esimerkiksi kaupan palveluita ja asuntoja samassa kokonaisuudessa. Nyt aloitettujen valtavien hybridi­hankkeiden rakentaminen tulee vaikuttamaan vahvasti myös vuoden 2016 uudis­rakentamisen tasoon.

Liikerakennuksille myönnetyt rakennusluvat, m3

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennemuutos kasvattaa korjaustarpeita

Samaan aikaan kun suuret hybridihankkeet mylläävät katukuvaa, peruskorjaus­ikään tulossa olevan asuntokannan määrä kasvaa edelleen ja korjaamista riittää.

Korjausrakentamista ei ainakaan vähennä käynnissä oleva talouden rakennemuutos, jonka seurauksena olemassa olevia tiloja korjataan ja muutetaan vastaamaan paremmin muuttuneeseen tilantarpeeseen.

Koko rakentamisen toimiala on kaiken tämän seurauksena suuren rakennemuutoksen kourissa, jossa suhdannekuvan muodostamiseen ei enää riitä pelkkä uudisrakentamisen määrä vaan siihen vaikuttaa oleellisesti myös korjaus­rakentamisen määrä. Tässä reaalimaailman muutoksessa eivät tilastot ole pysyneet mukana, ja korjaus­rakentamisesta on saatavilla tilastotietoa vain vuositasolla.

----------------------------------------------------------------------

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelupäällikkönä Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.