Pientalorakentamisen vasta heräillessä horroksesta asuinrakentamisella menee yleisesti lujaa. Kehitystä selittää kerrostalorakentamisen poikkeuksellisen pitkään jatkunut vahva kasvu.

Viime heinäkuussa julkistettiin toukokuun 2017 tiedot rakennusluvan saaneiden asuntojen lukumääristä, ja kolmen kuukauden liukuvalla summalla mitattuna asuinrakentaminen saavutti tilastohistorian korkeimman tason.

Aiemmin lähelle vastaavia lukumääriä on ylletty kesällä 2005. Pääkaupunkiseudun kerrostalohankkeisiin myönnetyt rakennuslupakuutiot kattavat lähes 30 prosenttia koko Suomen asuinrakennuksille myönnetyistä rakennuslupakuutioista. Koko Suomen kerrostalohankkeista pääkaupunkiseudun hankkeet kattavat 46 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat näkyvät viiveellä myös aloitettujen rakennushankkeiden määrässä. Myös asuntoaloituksissa on viime aikoina rikottu ennätyksiä (kuvio 1). Vuoden 2015 alusta alkanut vahva kasvutrendi on jatkunut jo kolmatta vuotta.

Kuvio 1. Asuinrakentamisen asuntoaloitusten liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Rakentamisen suhdanteita ennakoivat tahot[1] ovat ennustaneet asuinrakentamisen kääntyvän laskuun lähiaikoina.

Kun tarkastellaan talotyypeittäin hankealoitusten tilavuuksien liukuvia vuosisummia, myös muissa kuin asuinrakentamisen talotyypeissä kehitys on ollut pääosin positiivista parin viime vuoden aikana liike- ja toimistorakennuksia lukuun ottamatta.

Myönnettyjen lupakuutioiden osalta kehitys on kuitenkin viime aikoina tasaantunut ja paikoin kääntynyt laskuun (kuvio 2). Erityisesti maatalousrakennusten lupakuutiomäärät ovat selvästi pienentyneet viimeisen vuoden aikana.

Kuvio 2. Myönnetyt rakennuslupakuutiot talotyypeittäin, liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Myös vapaa-ajan rakennusten[2] sekä muiden rakennusten kehitys on ollut trendinomaisesti laskeva jo pidemmän aikaa. Julkisten palvelurakennusten[3] kehitys on tasaantunut, kuten on jokseenkin myös liike- ja toimistorakennusten.

Teollisuus- ja varastorakennuksissa vaihtelu on suurta ja erityisesti suuret rakennushankkeet voivat aiheuttaa tilavuussummaan heilahduksia.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

[1] www.rakennuslehti.fi/2017/08

[2] Muihin rakennuksiin luetaan saunarakennukset, talousrakennukset (asuinrakennusten talousrakennukset ja autotallit, työmaiden jne. henkilöstö- ja sosiaalitilarakennukset) sekä muualle luokittelemattomat rakennukset (Rakennusluokitus 1994).

[3] Julkisiin palvelurakennuksiin luetaan hoitoalan rakennukset, kokoontumisrakennukset, opetusrakennukset ja palo- ja pelastustoimen rakennukset (Rakennusluokitus 1994).