Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Ennakoivatko teollisuuden uudet tilaukset tuotantoa ja liikevaihtoa?

13.10.2017

Suhdanteiden ennakoinnin kannalta keskeistä tilastojen tuotanto­ketjua ei juurikaan ole tutkittu. Tilasto­keskuksen asian­tuntijat Kari Rautio ja Atte Lintilä etsivät yhteyttä tilauksien, tuotannon, varastojen ja liike­vaihdon välillä.

Suhdanne­vaihteluiden ennakointi on aina kiinnostanut päättäjiä ja mediaa, ja finanssi­kriisi on lisännyt entisestään kiinnostusta talous­tilastoihin. On tärkeää saada tietoa talouden käänne­pisteistä mahdollisimman luotettavasti ja aikaisessa vaiheessa, jotta päättäjät voivat reagoida tilanteeseen.

Silti ei juurikaan ole tutkittu teollisuuden lyhyen aika­välin tilastojen tuotanto­ketjua, jonka tärkeyttä myös EU:n tilasto­laitos Eurostatin lyhyen aika­välin tilasto­manuaalissa on korostettu.

Halusimme tutkia, löytyykö teollisuuden lyhyen aikavälin tilastojen välillä yhteyttä. Toisin sanoen, ennakoivatko teollisuuden uudet tilastot nykyään teollisuus­tuotantoa ja liike­vaihtoa?

Varastojen käyttö suhdanne­puskurina on viime vuosina vähentynyt. Esimerkiksi autojen valmistus tapahtuu tilauksen mukaan eikä niitä tehdä varastoon. Energiaa voidaan ostaa varastoon, jos odotetaan energian hintojen nousua.

Vertailukelpoisessa tutkimus­asetelmassa tekemistä

Tutkimuksessa etsittiin yhteyttä teollisuuden uusien tilauksien, teollisuus­tuotannon, varastojen ja liike­vaihdon välillä.

Aluksi aihetta lähestyttiin yritys­tason aineistolla. Tilastoista käytettiin eri toimi­aloilta kuukausi­tason dataa. Tutkimukseen valikoitui noin 50 yritystä, joilta löytyi tietoja vuodesta 2007 alkaen.

Yritystason tutkimuksessa ensimmäisessä vaiheessa tuli muodostaa yritys­tason datasta mahdollisimman vertailu­kelpoista eri tutkimus­muuttujien osalta. Tämän suhteen ongelmia aiheutti tilasto­yksikön epä­yhtenäisyys: tuotanto­tietoa kerätään pää­sääntöisesti toimipaikka­tasolta, muita oikeudellisen yksikön tasolta.

Lisäksi eri tilastossa on muodostettu tilasto­kohtaisia tilasto­yksiköitä yhdistelemällä toimi­paikkoja. Varasto­tilasto kerätään vain neljännes­vuositasolla, muut kuukausittain. Oman epä­varmuutensa dataan aiheuttaa myös tilasto­kohtainen yritys­järjestelyiden käsittely ja aineistojen editointi­ratkaisut.

Ongelmia ratkaistiin siten, että mukaan valittiin vain sellaiset yritykset, joille löytyy jokaisesta muuttujasta dataa vuodesta 2007 lähtien. Tilasto­yksiköt saatettiin yhtenäisiksi aggregoimalla alemman tason yksiköt oikeudellisen yksikön tasolle.

Visuaalisia tarkasteluja varten oikeudellisen yksikön tason kuukausi­tiedot on indeksoitu siten, että 2007 = 100. Tarkasteluissa tarkasteltiin sekä indeksoituja viiva­kuvioita että vuosimuutos­prosenteista piirrettyjä kuvioita.

Visuaalisissa tarkasteluissa huomattiin, että yhteydet eri muuttujien välillä ovat selkeästi yrityksestä riippuvia. Eri yrityksillä näyttäisi olevan hyvin erilainen suhde tutkittavien muuttujien välillä.

Joidenkin yritysten osalta näyttäisi siltä, että uudet tilaukset ennakoivat tuotantoa ja liike­vaihtoa (kuvio 1). Toisilla yrityksillä yhteys oli heikompi tai jopa olematon (kuvio 2).

Kuvio 1. Indeksoidut sarjat esimerkkiyrityksestä (2007 = 100)

Kuvio 1. Indeksoidut sarjat esimerkkiyrityksestä (2007 = 100

Kuvio 2. Indeksoidut sarjat esimerkkiyrityksestä (2007 =100)

Kuvio 2. Indeksoidut sarjat esimerkkiyrityksestä (2007 =100)

Yritystasolla ei merkitseviä riippuvuuksia

Varsinaisessa paneeli­aineiston mallinnuksessa käytettiin vuosi­muutosta kustakin muuttujasta. Mallina käytettiin ns. Fixed effects -mallia, jotta saatiin kontrolloitua toimi­alan ja ajan vaikutukset.

Teimme kaksi erilaista mallia. Ensimmäisessä selitettiin volyymin vuosi­muutosta volyymin ja uusien tilausten edellisten kolmen kuukauden vuosi­muutoksilla. Toisessa mallissa selitettiin liike­vaihdon vuosi­muutosta, liike­vaihdon, uusien tilausten, tuotannon ja varaston edellisten kolmen kuukauden vuosi­muutoksilla.

Tilastollisesti merkitseviä riippuvuuksia yritys­tason datasta ei löytynyt kummallakaan mallilla. Tämä oli odotettavaa visuaalisten tarkastelujen perusteella. Yhtenä syynä lienee uusien tilausten hajonta; esi­merkiksi yritys­tason tilaukset kirjataan silloin kun ne saadaan. Tämä aiheuttaa suurta vaihtelua. Telakan miljardin euron laiva­tilaus kirjataan kokonaisuudessaan sopimuksen allekirjoitus­hetkenä, mutta valmistus tapahtuu noin vuoden aikana ja liike­vaihtokin kertyy osa­tuloutusten perusteella.

Toimialatasolla yhteys tilausten ja myynnin välillä

Yritystason tarkastelun lisäksi tarkasteltiin toimiala­tason (kaksinumero­tason) indeksi­pisteiden vuosi­muutoksia. Tarkastelu tehtiin teollisuus­tuotannon, teollisuuden uusien tilauksien ja teollisuuden liikevaihto­tietojen kesken.

Kaksinumerotason toimi­aloja, joilta vertailu­tietoja löytyi, oli kymmen­kunta. Varasto­tilasto jätettiin tässä vaiheessa pois, koska sitä tuotetaan vain päätoimi­aloilta. Samoin telakka­teollisuuden toimi­ala jouduttiin jättämään tarkastelun ulko­puolelle uusien tilausten suuren vaihtelun vuoksi.

Toimialoittaisista tarkasteluista löytyi yhteyttä teollisuuden uusien tilauksien ja myynnin välillä. Vahvinta yhteys uusien tilausten ja tuotannon ja myynnin välillä on kahden kuukauden viiveellä (taulukot 1 & 2).

Taulukko 1. Parametriestimaatit eri malleille toimialatasolla, selitettävänä muuttujana liikevaihdon vuosimuutos

Taulukko 1. Parametriestimaatit eri malleille toimialatasolla, selitettävänä muuttujana liikevaihdon vuosimuutos

*Tarkoittaa tilastollisesti merkitsevää 5 prosentin tasolla.

Taulukko 2. Parametriestimaatit eri malleille toimialatasolla, selitettävänä muuttujana liikevaihdon vuosimuutos

Taulukko 2. Parametriestimaatit eri malleille toimialatasolla, selitettävänä muuttujana liikevaihdon vuosimuutos

*Tarkoittaa tilastollisesti merkitsevää 5 prosentin tasolla.

Taulukosta 1 nähdään, että liike­vaihdon kehitys itse ennustaa tulevaa liike­vaihtoa parhaiten. Uudet tilaukset tuovat malliin hieman lisä­informaatiota. Edellisten kuukausien tuotanto sen sijaan ei näytä selittävän liike­vaihtoa toimiala­tasolla.

Kun malliin jätetään pelkästään uudet tilaukset, on mallin selitys­aste hieman pienempi kuin jos mukana ovat myös liike­vaihdon ja tuotannon edeltävien kuukausien vuosi­muutokset. Tästä voidaan päätellä, että uudet tilaukset ennakoivat liike­vaihtoa, mutta paras ennuste liike­vaihdolle saadaan, kun malleissa on mukana liike­vaihdon oma edellisten kuukausien kehitys.

Malleihin otettiin mukaan aluksi jokaisesta muuttujasta kuukausittaiset vuosi­muutokset edeltävältä puolelta vuodelta. Tästä huomattiin, että riippuvuutta yli neljän kuukauden viiveellä ei ole. Tästä syystä yli neljän kuukauden viiveellä olevat muuttujat jätettiin pois analyyseistä ja malliin jätettiin vain lyhemmällä viiveellä lasketut vuosi­muutokset.

Parhaiten tulevaa tuotantoa ennustaa tämän hetken tuotanto

Taulukosta 2 voidaan päätellä sama tuotannon osalta kuin edellä taulukosta 1 pääteltiin liike­vaihdon osalta. Edellisten kuukausien tuotanto ennakoi tuotantoa parhaiten, mutta myös uusien tilausten yhteys kahden kuukauden viiveellä on tilastollisesti merkitsevä.

Mallien selitysasteet ovat nyt hieman pienemmät kuin liike­vaihtoa ennustaessa, joten riippuvuus­suhteet eivät ole niin voimakkaita. Tähän saattaa myös osittain vaikuttaa se, että liike­vaihto lasketaan kokonais­aineiston perusteella, kun taas volyymi ja uudet tilaukset lasketaan otoksen perusteella. Otoksesta aiheutuva epä­varmuus tuo oman epä­varmuutensa myös riippuvuuksien arviointiin.

Ennakointia kahden kuukauden viiveellä

Yritystasolla uusien tilausten, tuotannon, varaston ja liike­vaihdon välillä on nähtävissä yhteyksiä yksittäisten yritysten osalta. Varsinaisia, kaikkia yrityksiä koskevia säännöllisyyksiä on yritys­tasolta vaikea löytää.

Sen sijaan toimiala­tasolta voidaan havaita, että uudet tilaukset ennakoivat tuotantoa ja liike­vaihtoa, erityisesti kahden kuukauden viiveellä. Tuotannon ja liike­vaihdon välillä selkeää yhteyttä ei ollut havaittavissa toimiala­tasollakaan.

Artikkeli perustuu Kari Raution ja Atte Lintilän alustukseen tilastoalan kansainvälisessä ISI2017-konferenssissa Marrakechissä Marokossa 17.7.2017.

 

­

Tervetullut tutkimus, tulos ei yllätä

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen on ilahtunut Kari Raution ja Atte Lintilän selvityksestä ”muun muassa sen vuoksi että me normi­käyttäjät emme pääse muokkaamaan dataa samalla tavalla kuin Tilasto­keskus. Meidän olisi hankala tuollaista harjoitusta tehdä.”

Tutkimuksen tuloksia Sorjonen ei pidä kovin yllättävinä. ”Uudet tilaukset on haastava sarja, kun suuret ja pienet tilaukset niputetaan samaan ja tuotannon kesto voi vaihdella paljon, kuten tekstissäkin todetaan.”

”Itse seuraamme tilauksia eniten siitä näkö­kulmasta, että onko havaittavissa trendin vahvistumista tai heikkenemistä”, Sorjonen sanoo ja toteaa, että tilausten liittäminen tuotantoon on jo vaikeaa. ”Lisäksi hintojen muutokset tuovat oman haasteensa tilausten tulkintaan.”

Teollisuuden liikevaihtoa Sorjonen ei juuri seuraa, koska se julkaistaan melko myöhään. ”Tilaukset ja teollisuus­tuotanto sekä sitten Tullin vienti­luvut ovat kova kolmikko.”

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
15.2.2021
Miia Huomo

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

Blogi
4.1.2021
Jouni Kotkavuori

Miksi tilastoasiantuntijat Suomessa ovat niin aktiivisia kirjoittajia? Yhden ihmisen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri. Vastikään edesmennyt Erkki Pentinmäki oli luomassa tiedon avaamisen kulttuuria Tilastokeskukseen.

tk-icons