Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Helsingissä vanhojen osakeasuntojen hinnat tuplaantuneet 2000-luvulla

14.6.2017
Twitterissä: @p_kettunen

Viime vuosina Sörnäisissä ja Kivihaassa vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet eniten. Jollas on ainoa alue, jossa hinnat ovat laskeneet. Finanssi­kriisin vaikutus Suomen hintoihin oli lyhytaikainen.

Viime vuosina Sörnäisissä ja Kivihaassa vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet eniten. Jollas on ainoa alue, jossa hinnat ovat laskeneet. Finanssi­kriisin vaikutus Suomen hintoihin oli lyhytaikainen.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat kallistuneet Helsingin keskustassa Helsinki-1 ja Helsinki-2-alueella (ks. aluejako taulukosta 1) keskimäärin reilut 100 prosenttia kuudessatoista vuodessa. Pohjois- ja Koillis-Helsingissä, Helsinki-4-alueella, nousu on jäänyt alle 70 prosenttiin.

Kuvio 1. Osakeasuntojen hintakehitys Helsingissä

Kuvio 1. Osakeasuntojen hintakehitys Helsingissä Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat


Taulukko 1. Helsingin aluejako. Klikkaa kuva suuremmaksi

Taulukko 1. Helsingin aluejako Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Hinnat laskivat väliaikaisesti vuonna 2001 IT-kuplan puhkeamisen jälkeen ja syksyn 2008 – kesän 2009 aikana.

Vuosituhannen alussa arvokkaimmat alueet olivat Helsinki-1-alueeseen kuuluvat Katajanokka, Kaivopuisto, Kruununhaka, Kaartin­kaupunki ja Eira. Halvimmat alueet löytyivät Jakomäestä, Kontulasta, Malmin­kartanosta, Pihlajamäestä ja Pohjois-Vuosaaresta (taulukko 2).

Taulukko 2. Osakeasuntojen hinnat vuonna 2000

Taulukko 2. Osakeasuntojen hinnat vuonna 2000 Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Vuonna 2001 osakeasuntojen hinnat halpenivat Helsingissä kuten myös koko maan tasolla 0,5 prosenttia. Sen jälkeen asunnot kallistuivat aina syksyyn 2008 saakka: Helsingissä 55,6 prosenttia ja koko maan tasolla 48,2 prosenttia. Helsingissä hinnat nousivat eniten 1990-luvulla rakennetussa Pikku-Huopalahdessa. Hitainta hintojen nousu oli Torpparin­mäessä (taulukko 3).

Taulukko 3. Osakeasuntojen hintojen muutos 2000 – 2008

Taulukko 3. Osakeasuntojen hintojen muutos 2000 – 2008 Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Finanssikriisillä vähäinen vaikutus Suomen hintoihin

Finanssikriisin myötä asuntokauppa pysähtyi kuin seinään vuonna 2008. Kriisin heijastus­vaikutukset Suomeen jäivät kuitenkin suhteellisen vähäisiksi. Hinnat laskivat Suomessa syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana 6,9 prosenttia, Helsingissä 8,1 prosenttia. Vuoden 2009 lopulla hinnat olivat jo ohittaneet edellis­vuoden toisen vuosi­neljänneksen huippu­tason. Helsingissä näin oli tapahtunut jo muutamaa kuukautta aiemmin.

Euroopassa finanssikriisin laineet iskivät voimakkaimmin Dublinissa, jossa vanhojen osake­asuntojen hinnat romahtivat 64 prosenttia talven 2007 ja syksyn 2012 välisenä aikana. Madridissa hinnat ovat tänä päivänä 30 prosenttia vuoden 2007 tason alapuolella ja Ateenassa hinnat ovat laskeneet samassa ajassa 44 prosenttia (Central Statistical Office of Ireland, Instituto Nacional de Estadistica, Central Bank of Greece).

Vuoden 2008 jälkeen Suomen reaalitalous on kasvanut hitaammin, korot ovat pysyneet alhaisina ja asuntojen hintojen nousu on ollut hitaampaa kuin vuosituhannen alussa. Bruttokansan­tuote on vieläkin 4,2 prosenttia alle vuoden 2008 tason.

Korkoelvytyksellä on pyritty vauhdittamaan taloutta ja pitämään asunto­kauppa käynnissä. Ennen kriisiä asuntolaina­korot olivat reilussa 5 prosentissa, helmikuussa 2017 uusien asunto­lainojen keskikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 1,14 prosenttia.

Sörnäisissä viime vuosien nopein nousu

Vuodesta 2009 vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä 28 prosenttia. Nopeinta hintojen nousu on ollut Helsinki-2-alueella (35,7 prosenttia) ja hitainta Helsinki-4-alueella (15,6 prosenttia).

Suurinta hintojen nousu on ollut entisessä työläiskaupungin­osassa Sörnäisissä, jossa asunnot ovat kallistuneet 51,0 prosenttia vuodesta 2009.

Seuraavaksi eniten hinnat ovat nousseet Kivihaassa ja Länsi-Herttoniemessä. Jollas on Helsingin ainoa alue, jossa asunnot halpenivat (12 %) seitsemän vuoden ajanjaksolla. Hitainta hintojen nousu on ollut Siltamäessä (taulukko 4).

Taulukko 4. Osakeasuntojen hintojen muutos 2009 – 2016

Taulukko 4. Osakeasuntojen hintojen muutos 2009 – 2016 Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Mihin 170 000 euroa riittää?

Vanhalla mummon miljoonalla sai vuosituhannen vaihteessa Katajanokalta mukavan kaksion. Jakomäestä olisi saanut 138,9 neliön perheasunnon ja yli 120 neliön asuntoihin olisi päässyt kiinni Pohjois-Vuosaaressa, Pihlajamäessä, Malmin­kartanossa ja Kontulassa.

Vuonna 2016 samat varat olisivat riittäneet pieneen yksiöön Kaartin­kaupungissa ja Kaivopuistossa. Jakomäestä olisi saanut 82 neliöisen kolme huonetta ja keittiön, myös Kontulasta olisi saanut hankituksi yli 70 neliön huoneiston.

Kuvioista 2 ja 3 nähdään, että myös Helsingin sisällä asuntojen hintakehitys on eriytynyt.

Kuvio 2. Kuinka suuren asunnon sai 170 000 eurolla vuonna 2000

Kuvio 2. Kuinka suuren asunnon sai 170 000 eurolla vuonna 2000 Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Kuvio 3. Kuinka suuren asunnon sai 170 000 eurolla vuonna 2016

Kuvio 3. Kuinka suuren asunnon sai 170 000 eurolla vuonna 2016 Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Vuosi­tuhannen alussa Jakomäestä olisi saanut 2,7 kertaa suuremman asunnon kuin Katajanokalta. Viime vuonna Kaartin­kaupungin 23 neliön yksiön hinnalla olisi saanut Jakomäestä 3,6 kertaa suuremman asunnon.

Kirjoittaja on aktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot –yksikössä.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

Artikkeli
14.12.2021
Harri Kananoja, Pertti Kangassalo, Kristiina Nieminen, Tuomas Parikka

Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.

tk-icons