Valtiovarainministeriön tuorein inflaatioennuste tälle vuodelle on 1,0 prosenttia. Ennusteen mukaan palkat nousevat 0,2 prosenttia, joten reaalipalkat laskevat 0,8 prosenttia. Paraneva työllisyys turvaa kuitenkin ostovoiman pienen kasvun koko kansantalouden tasolla.
Kun nyt tarkastellaan tulevaa inflaatiota tammi-toukokuun lukujen valossa, on meillä hyvät mahdollisuudet päästä jopa alle yhden prosentin inflaatioon, jolloin reaalipalkat laskisivatkin odotettua vähemmän. Tutkimuslaitokset nostavat koko ajan bkt:n kasvulukuja ja samaan aikaan inflaatioennusteita alennetaan. Vuodelle 2018 ministeriön inflaatioennuste on 1,3 prosenttia.
Alle yhden prosentin tänä vuonna
Mihin perustuu arvioni, että tänä vuonna päästään alle yhden prosentin inflaatioon?
Vuodenvaihteessa oli niin sanottua inflaatioperintöä vajaat 0,7 prosenttia. Tämä syntyy siten, että joulukuun 2016 kuluttajahintaindeksin pisteluku jaetaan vuoden 2016 vuosikeskiarvolla. Eli jos vuonna 2017 mikään hinta ei muutu, tulee vuosi-inflaatioksi 0,7 prosenttia.
Vuoden 2017 aikana valtion verojen ja maksujen korotukset nostavat hintoja 0,2 prosenttia. Vuodenvaihteessa oli siis tiedossa 0,9 prosentin inflaatio.
Inflaation painuminen alle yhteen prosenttiin merkitsee edelleen heikkoa kotimaista kysyntää, dollarin heikkenemistä ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskua. Palkankorotuksista ei tule inflaatiopaineita tänä vuonna.
Öljy ja dollarin kurssi vakaina
Öljyn hinnalla on merkittävä vaikutus Suomen inflaatioon. Maailmanmarkkinahinta oli huhtikuussa 53 dollaria tynnyriltä ja OPEC-maiden tuotannon rajoitukset olivat astuneet voimaan. Nyt kesäkuussa öljytynnyrin hinta on laskenut 47 dollariin.
Toinen tärkeä tekijä on dollarin kurssi. Alkuvuonna dollari vahvistui ja kävi jo tasolla 1,04 suhteessa euroon. Viime viikkoina dollari on taas heikentynyt, nyt eurolla saa noin 1,12 dollaria. Dollarin heikkeneminen laskee öljytuotteiden ja monien muiden raaka-aineiden hintoja. Kääntöpuolella on vientitulojen väheneminen dollareilla käydyssä ulkomaankaupassa.
Mitä halvempaa öljy on ja mitä heikompi on dollarin kurssi, sitä pienempi on Suomen inflaatio.
Ei inflaatiopaineita elintarvikkeista eikä asumisesta…
Elintarvikkeiden hintojen lasku ei näytä pysähtyneen ennusteista huolimatta. Ainoastaan maitotuotteiden hinnat nousivat toukokuussa selvästi, mutta ovat edelleen vuositasolla laskussa. Ruuan hintojen inflaatiovaikutus pysyy tänäkin vuonna miinuksella tai aivan nollan tuntumassa.
Asumismenoissa vuokrien nousu on hiipunut. Vuokrista tulee pienempi hintapaine tänä ja ensi vuonna kuin moneen vuoteen. Asumisen hoito- ja ylläpitomenojenkin nousu on ollut hidastumaan päin.
Asuntojen hinnat tulevat pysymään lähes paikoillaan, ja asuntolainojen keskikorko pysyy Suomen Pankin ennusteen mukaan nykytasolla vuoden 2019 loppuun asti, joten inflaatiopaineita ei niistäkään tule.
Energiatuotteista sähkö on ainoa, jonka hinta on tällä hetkellä nouseva. Öljyn ja bensiinin hinta on ollut hyvin stabiili jo lähes vuoden ajan, ja tällä hetkellä ei ole suurempia nousupaineita, päinvastoin hinnat ovat laskussa. Energiatuotteiden välitön osuus toukokuun inflaatiosta oli reilut 40 prosenttia. Suorien vaikutusten jälkeen energiatuotteiden hinnat vaikuttavat ensin matkustamisen hintoihin ja viimeksi kaikkiin tavaroihin kuljetusten kautta.
…mutta Sote tuo paineita tulevina vuosina
Terveydenhoidon hinnat ovat nousseet reippaasti viimeisten vuosien aikana. Terveyskeskus-, poliklinikka- ja sairaaloiden asiakasmaksuja on nostettu viime vuosina lähemmäksi yksityisen sektorin palvelumaksuja. Näin varmistetaan Soten voimaantullessa 2019 yhteiskunnalle pienemmät kustannukset. Tämä merkitsee inflaation nopeutumista.
Sosiaali- ja terveysministeriön 30 prosentin korotusesitykset vuoden 2016 alussa eivät menneet läpi sellaisenaan kaikissa kunnissa. Vain puolet kunnista nosti maksujaan täysimääräisesti ja osa vain indeksin mukaisesti. Kun terveysalan asiakasmaksut siirtyvät Sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille, niiden tariffit nousevat viimeistään silloin kiihdyttäen inflaatiota.
Hallitus on laskenut ja laskee autoveroa portaittain. Veron lasku on alentanut uusien ja käytettyjen autojen hintoja reilun prosentin verran. Autoveron laskun vastapainoksi on ajoneuvoveroa nostettu. Henkilöautojen ja ajoneuvoveron yhteinen vaikutus kokonaisinflaatioon on tällä hetkellä 0,09 prosenttiyksikköä.
Elektroniikan ja kodinkoneiden hinnat jatkavat laskuaan, hinnat eivät näytä ainakaan nousevan. Näidenkään osalta ei siis tule inflaatiopaineita. Toukokuussa nämä hinnat laskivat koko kuluttajahintaindeksiä 0,2 prosenttiyksikköä.
Ravintolapalveluiden hinnat riippuvat ruuan hintojen ja palkkojen kehityksestä. Kun ruuan hinta laskee ja palkankorotuksia ei tule, pysyvät ravintolahinnat ja muiden palveluiden hinnat ennallaan ja palvelualojen inflaatiopaineita ei ole näköpiirissä.
Vuoden 2018 inflaatio riippuu öljystä, dollarista ja palkankorotuksista
Vuoden 2017 inflaatio on siis jäämässä alle ennusteiden, mutta miltä näyttää vuoden 2018 hintakehitys?
Öljyn kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa Yhdysvaltojen liuskeöljyn ja uusiutuvan energian lisääntyvän tarjonnan takia. 50 dollarin raakaöljyn hinta pitää liuskeöljyn hinnan kannattavalla tasolla. Muiden raaka-aineiden hintakehitystä on vaikeampi arvioida.
Dollarin ja euron kurssi riippuu presidentti Trumpin talouspolitiikan uskottavuudesta ja onnistumisesta sekä Euroopan korkotasosta. Lähtökohtana on, että Euroopan Keskuspankki pitää ohjauskorkonsa nollassa vuoden 2019 loppuun asti. Jos Trumpin talouspolitiikka onnistuu, dollarin kurssi voi vahvistua yhteen euroon, ja jos se epäonnistuu, kurssi voi heiketä jopa nykyiseltä tasoltaan.
Vuodelle 2018 on nykynäkymillä tulossa 0,6 prosentin inflaatioperintö. Vuoden 2018 inflaation suuruus on riippuvainen öljyn hinnasta, dollarin kurssista, hyödykeverojen korotuksista ja kotimarkkinoiden palkankorotuksista.
Vientialojen palkkojen nousu yhdistettynä tuottavuuden nousuun ei aiheuta inflaatiopaineita kotimarkkinoilla eikä juurikaan heikennä Suomen kilpailukykyä. Kilpailukykyyn vaikuttaa kyllä osaltaan vientiteollisuuden käyttämien kotimaisten tavaroiden ja palvelujen eli välituotekäytön mahdolliset hintojen nousut sekä mahdolliset palkkojen liukumat yritystasolla.
Vuoden 2018 inflaatio on kiinni paljon kotimarkkinoiden palvelusektorin palkankorotuksista. Aikoinaan oli nyrkkisääntö, että yksi kolmasosa palkankorotuksista menee suoraan inflaatioon. Nykyään ratkaiseva kysymys on tuottavuuden nousu ja vallitseva kilpailutilanne. Ikävä kyllä palvelualojen tuottavuuden nousu on hidasta eli palkankorotukset menevät hintoihin, jollei ole tarpeeksi kilpailua.
Ilman palkankorotuksia vuonna 2018 on mahdollista päästä alle yhden prosentin inflaatioon. Prosentin kotimarkkinasektorin palkankorotukset veisivät inflaation arvioni mukaan noin 1,2 prosenttiin.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen hintatilastojen pitkäaikainen kehittämispäällikkö.
HUOM! ARTIKKELIA KORJATTU: Boxissa tynnyri vaihdettu tonniksi klo 15.25.
