Pääkaupunkiseudulla ja sen ympäryskunnissa on 646 460 taloutta, joista lähes joka neljännessä asuu alle 18- vuotiaita lapsia. Pääkaupunkiseudun ympäryskunnilla tarkoitetaan tässä Järvenpäätä, Keravaa, Kirkkonummea, Nurmijärveä, Sipoota, Tuusulaa ja Vihtiä. Suhteellisesti eniten lapsitalouksia tällä alueella asuu Nurmijärvellä, Kirkkonummella ja Sipoossa, ja vähiten taas Helsingissä ja Keravalla (kuvio 1).

Kartta 1. Lapsitaloudet pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa postinumeroalueittain, 2015. Klikkaa kartta isommaksi.

Lähde: Tilastokeskus, Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa

Kuvio 1. Lapsitalouksien osuus kaikista talouksista kunnittain, 31.12.2015

Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot

Ylästö ja Sundsberg suhteellisesti lapsivaltaisimpia…

Helsingin postinumeroalueilla on Paavon mukaan suhteellisesti vähemmän lapsitalouksia kuin sitä ympäröivien kuntien postinumeroalueilla (kartta 1). Suhteellisesti eniten lapsitalouksia löytyy kuitenkin muutama vuosi sitten Sipoosta liitetyn Itäsalmen postinumeroalueella.

Espoossa jopa kahdeksalla postinumeroalueella vähintään 40 prosenttia talouksista on lapsitalouksia. Nämä alueet ovat Gumböle-Karhusuo, Niipperi, Latokaski, Nöykkiönpuro, Mankkaa, Kauklahti, Lintuvaara ja Malminmäki-Eestinlaakso.

Vantaalla eniten lapsitalouksia asuu sekä Ylästön että Päiväkummun postinumeroalueilla, Kirkkonummella Sundsbergin ja Veikkolan, Nurmijärvellä Klaukkalan ja Haikalan, Sipoossa Nikinmäen ja Tuusulassa Lahelan postinumeroalueilla.

Järvenpäässä, Keravalla ja Vihdissä ei lapsitalouksia Paavon mukaan ole millään postinumeroalueella yli 40 prosenttia.

Kaikista postinumeroalueista lapsitalouksia on suhteellisesti eniten sekä Kirkkonummen Sundsbergin että Vantaan Ylästön alueilla, molemmissa yli 50 prosenttia kaikista talouksista.

Suhteellisesti vähiten lapsitalouksia on Helsingin keskustan tuntumassa kuten Vallilassa, Alppilassa, Kalliossa ja Sörnäisissä sekä Espoon Otaniemessä. Kaikissa näissä lapsitalouksia on alle 10 prosenttia kaikista talouksista.

Kartta 2. Lapsitalouksien absoluuttinen lukumäärä 1 km x 1 km ruuduittain, 2015. Klikkaa kartta isommaksi.

Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta 2016. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa

…eniten kuitenkin väylien varsilla

Jos lapsitalouksien määrää tarkastellaan absoluuttisesti, on neliökilometrin ruuduilla niiden lukumäärä kuitenkin suurin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, etenkin isojen väylien läheisyydessä. Lapsitalouksien lukumäärä vähenee kehyskuntiin mennessä, mutta niissäkin näkyy selvästi junaradan vaikutus sekä Kirkkonummella, Keravalla että Järvenpäässä (kartta 2).

Muissa ympäryskunnissa lapsiperheitä on paljon kuntakeskuksissa kuten Nummelassa, Hyrylässä ja Klaukkalassa.

Kartta 3. Eläkeläistaloudet pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa postinumeroalueittain, 2015. Klikkaa kartta isommaksi.

Lähde: Tilastokeskus, Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa

Eläkeläiset ja lapset eri alueilla

Missä sitten asuvat mummot ja vaarit? Paavo näyttää, että alueet, joilla on suhteellisesti paljon eläkeläistalouksia, ovat eri alueita kuin ne, joilla on paljon lapsitalouksia.

Eläkeläisiä on paljon kehyskunnissa ja etenkin niiden reuna-alueilla, mutta myös lähes koko Helsingissä, Etelä-Espoossa, Länsi-Vantaalla ja Kauniaisissa (kartta 3).

Suhteellisesti eniten eläkeläistalouksia on Espoon Suvisaaristossa ja Tapiolassa, Kirkkonummen Lapinkylässä, Helsingin Tammisalossa, Laajasalossa, Munkkiniemessä, Länsi-Pakilassa ja Kuusisaari-Lehtisaaressa, samoin kuin Vihdin Vihtijärvellä sekä Sipoon Kärrbyssä. Kaikilla näillä alueilla on eläketalouksia yli 35 prosenttia kaikista talouksista.

Määrällisesti eniten eläkeläistalouksia on Helsingin Kontula-Vesalassa ja Etelä-Vuosaaressa, Vantaan Myyrmäessä ja Tikkurilassa sekä Espoon Espoonlahdessa.

Kartta 4. Pientalovaltaiset alueet postinumeroalueittain, 2015. Klikkaa kartta isommaksi.

Lähde: Tilastokeskus, Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa

Helsingissä tiiviimpää asumista kuin sitä ympäröivissä kunnissa

Entä korreloiko pientalovaltaisuus sen kanssa, millä postinumeroalueilla lapsitalouksia asuu eniten? Kuten kartta 4 esittää, kehyskunnat ovat Paavon mukaan tarkasteltavista kunnista pientalovaltaisimpia. Myös Pohjois-Helsingissä, Pohjois-Espoossa ja Luoteis-Vantaalla on paljon pientalovaltaisia alueita.

Lapsitalousvaltaisista alueista esimerkiksi Vantaan Ylästö ja Espoon Latokaski, Mankkaa ja Nöykkiönpuro ovat postinumeroalueita, joilla pientaloja on yli 80 prosenttia alueen asunnoista.

Kerrostalovaltaiset alueet, joilla on kerrostaloja yli 80 prosenttia alueen asunnoista, ovat sijoittuneet pääosin Helsinkiin.

Lisäksi kerrostalovaltaisia alueita ovat Vantaalla Myyrmäen, Martinlaakson, Kaivokselan ja Koivukylän postinumeroalueet ja Espoossa esimerkiksi Otaniemen, Tapiolan, Espoonlahden, Matinkylän ja Leppävaaran postinumeroalueet. Espoossa erottuu myös Lakiston alue, joka on harvaanasuttua mutta rakennuskannasta on kuitenkin yli 80 prosenttia kerrostaloja.

Lapsitalouksia näyttää siis asuvan paljon pientalovaltaisilla alueilla. Toisaalta myös eläkeläistalouksia asuu paljon pientalovaltaisilla alueilla.

Suosivatko lapsiperheet sitten alueita, joilla on paljon uusia pientaloja? Ja asuvatko eläkeläiset alueilla, joilla on paljon vanhempia pientaloja?

Kartta 5. Uusien pientalojen osuus kaikista pientaloista postinumeroalueittain, 2015. Klikkaa kartta isommaksi.

Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa

Asunnot ja asuinolot -tilastoon perustuvasta kartasta 5 näkyy, että jotkin lapsitalousvaltaiset postinumeroalueet ovat samoja kuin alueet, jolla on eniten uusia, 2000-luvulla rakennettuja pientaloasuntoja. Näitä alueita ovat Kirkkonummen Sundsberg, Espoon Kauklahti, Gumböle-Karhusuo ja Niipperi, Vantaan Ylästö ja Sipoon Nikinmäki.

Lapsitalousvaltaiset ja paljon uusia pientaloja sisältävät postinumeroalueet osuvat siis pitkälti yksiin, toisin kuin eläkeläistaloudet ja uudet pientaloalueet.

Suhteellisesti eniten uusia pientaloja on Kirkkonummella ja Espoossa. Määrällisesti niitä on eniten Espoossa. Suhteellisesti vähiten uusia pientaloja on rakennettu Kauniaisiin ja Helsinkiin.

Vanhoja pientaloja on eniten Kauniaisissa, Helsingissä ja Keravalla, vähiten Kirkkonummella ja Espoossa. Vanhat pientalot on rajattu tässä ennen vuotta 1990 rakennettuihin pientaloihin. Kaikissa Helsingin seudun kunnissa pientalokannasta on lähes puolet on rakennettu ennen vuotta 1990.

Vanhoja pientaloja on suhteellisesti eniten Helsingin postinumeroalueilla (Asunnot ja asuinolot, 2015). Suurimmaksi osaksi vanhojen pientalojen postinumeroalueet ovat eri alueita kuin ne, joilla on suhteellisesti eniten lapsitalouksia, mutta myös jossain määrin eri alueita kuin ne, kuin missä eläkeläistalouksia on eniten. Eniten nämä vanhojen pientalojen alueet korreloivat eläkeläistalouksien alueiden kanssa Helsingin ja Espoon postinumeroalueilla.

Kartta 6. Vanhojen pientalojen osuus kaikista pientaloista postinumeroalueittain, 2015. Klikkaa kartta isommaksi.

Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot. Taustakartta: Maanmittauslaitoksen Taustakarttarasterisarja, 05/2017 aineistoa

Tilaa ja kulkuyhteyksiä arvostetaan

Paavon tietojen perusteella voidaan päätellä, että lapsiperheet haluavat asua tilavasti alueilla, joiden asuntoihin ei tarvitse teettää isompia remontteja.

Kun tarkastellaan absoluuttisia lukumääriä, lapsitalouksien sijoittuminen lähelle radanvarsia tai isompia kulkuväyliä kertoo toisaalta siitä, että lapsiperheet arvostavat myös hyviä kulkuyhteyksiä.

Entä suosivatko lapsitaloudet esimerkiksi omistus- tai vuokra-asumista? Tästä saa lisää tietoa Tilastokeskuksen avoimesta Paavo-palvelusta.

Kirjoittaja on tietopalvelusuunnittelija Väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelun ylläpidosta ja asiakaspalvelusta.