Työllisyysaste ei ole paras mittari verrata pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä. Työssäolo­asteella mitattuna suomalaiset ja ruotsalaiset naiset käyvät miltei yhtä paljon työssä. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien kohdalla on kuitenkin selvä ero.

Pienten lasten vanhempien – niin äitien kuin isienkin – työssäkäyntiin kohdistuu tällä hetkellä paljon mielenkiintoa. Perhevapaajärjestelmä puhuttaa ja eri tahot poliittisista puolueista etujärjestöihin ovat esittäneet oman mallinsa siitä, millä tavoin perhevapaita tulisi uudistaa.

Erityisen huolissaan ollaan oltu pienten lasten äitien työllisyydestä. Pitkien työstä poissaoloaikojen on katsottu heikentävän sekä äitien uralla etenemistä että ansiotasoa ja pienentävän eläkettä. Usein vertailu­kohtaa on haettu Ruotsista; ruotsalaiset äidit näyttävät olevan suomalaisia useammin töissä lasten ollessa pieniä.

Vertailua maiden välillä hankaloittaa erilainen tilastointi­tapa, sillä Ruotsi tilastoi vanhempain­vapaalla olevat työllisiksi, Suomi ei-työllisiksi (ks. Pärnänen & Kambur 2017). Tästä syystä vain työllisyys­asteita tarkastelemalla ei saada kovin tarkkaa kuvaa maiden välisistä eroista juuri pienten lasten äitien osalta. Lisäksi maiden perhevapaa­järjestelmät ovat erilaisia, mikä osaltaan vaikeuttaa vertailua.

Tässä artikkelissa on tarkastelu pienten lasten vanhempien työhön osallistumista Suomessa ja Ruotsissa käyttäen työllisyys­asteen rinnalla myös muita mittareita kuten työssäolo­astetta ja osa-aikatyön osuutta.

Työssäoloaste huomioi työllisten väliaikaiset poissaolot

Suomessa työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt vähintään yhden tunnin töitä tutkimus­viikon aikana. Työllisiä ovat myös ne tutkimusviikolla töistä poissa olleet palkansaajat, joilla on työpaikka ja joiden poissaolon syynä on äitiys- tai isyysloma, sairaus tai tapaturma tai joiden poissaolo on kestänyt alle kolme kuukautta. Yrittäjät luetaan aina työllisiksi, vaikka he eivät olisi tehneet töitä tutkimusviikon aikana.

Työllisiin luokitellaan siis sekä ne, jotka ovat tutkimusviikon aikana olleet työssä, että ne, joilla on työpaikka mutta jotka ovat olleet sieltä väliaikaisesti poissa. Koska maissa on erilaiset tilastointitavat ja erilaiset perhevapaa­järjestelmät, tulee vertailla nimenomaan työssä tutkimusviikolla olleita. Tästä tutkimusviikolla työssä olevien osuudesta käytetään käsitettä työssäoloaste. Osuus lasketaan työikäisistä. Tätä asiaa on havainnollistettu taulukossa 1.

Taulukossa 1 on esitetty maiden työllisyysasteet sekä yhtäältä tutkimus­viikolla työssä olleiden ja toisaalta työstä poissa olleiden osuus työikäisestä väestöstä. Kuten taulukosta näkyy, Ruotsissa suurempi osa työllisistä on ollut työstä väliaikaisesti poissa. Tähän syynä on voinut olla muun muassa vuosiloma, vanhempain­vapaa, sairaus, tapaturma tai opiskelu.

Työssäoloaste työssäkäynnin mittarina kaventaa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten välisen eron noin kahteen prosentti­yksikköön, kun se työllisyys­asteella mitattuna on vajaa 6 prosentti­yksikköä. Miehillä vastaava ero supistuu noin 5 prosentti­yksikköön – työllisyys­asteella mitattuna ero on 8 prosentti­yksikköä.

Taulukko 1. Työllisyysasteet, työssäoloasteet ja poissaoloaste, 15–64-vuotiaat, 2015

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Sekä työllisyysasteella että työssäoloasteella mitattuna suomalaisten miesten ero ruotsalaisiin miehiin on suurempi kuin vastaavat erot eri mittareilla naisten kohdalla. Suomalaismiehet jäävät työllisyydessä ruotsalaisista enemmän jälkeen kuin naiset.

Asiaa kannattaa tarkastella vielä ikäryhmittäin, jotta nähdään, mikä vaikutus eri elämänvaiheilla on työssäkäyntiin. Kuviossa 1 on esitetty naisten työllisyysasteet ja vastaavasti kuviossa 2 työssäoloasteet iän mukaan. Kuten kuvioista näkee, työllisyysasteissa maiden välillä on eroa erityisesti ikäryhmissä 25–34- ja 34–44-vuotiaat. Myös 55–64-vuotiaiden joukossa ero on verrattain suuri.

Sen sijaan naisten työssäoloasteissa ei maiden välillä juuri ole eroa lukuun ottamatta vanhinta ikäryhmää (kuvio 2). Työssäoloasteella mitattuna suomalaiset ja ruotsalaiset naiset käyvät miltei yhtä paljon työssä.  

Kuvio 1. Naisten työllisyysasteet iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Kuvio 2. Naisten työssäoloasteet iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Vastaavat tiedot miehistä löytyvät kuviosta 3 ja 4. Toisin kuin naisilla, miehillä työllisyysasteessa oleva ero säilyy, kun työssäkäyntiä tarkastellaan työssäoloasteen avulla. Huomio kiinnittyy yli 45-vuotiaisiin suomalaisiin miehiin, joiden työssäkäynti on selvästi ruotsalaisia miehiä vähäisempää molemmilla mittareilla tarkasteltuna.

Kuvio 3. Miesten työllisyysasteet iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Kuvio 4. Miesten työssäoloasteet iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Kolmivuotiaiden lasten vanhempien kohdalla ero tasoittuu

Tarkastelemme seuraavaksi pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä. Koska Suomi ja Ruotsi tilastoivat työstä poissaolevia vanhempia työllisiksi eri tavoin, olemme vertailleet vain työssä tutkimusviikolla olleita eli työssäoloasteita.

Kuviossa 5 on esitetty pienten lasten vanhempien, sekä isien että äitien, työssäoloasteet nuorimman lapsen iän mukaan. Alle vuoden ikäisen lapsen vanhemmista hieman useampi suomalainen kuin ruotsalainen käy työssä. Vastaavasti ruotsalaiset kirivät suomalaisten ohi, kun nuorin lapsi on 1–2-vuotias.

Kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta, ero maiden välillä tasoittuu. Maiden välillä ei näyttäisi olevan suuren suuria eroja työssäoloasteissa, kun katsotaan molempien vanhempien toimintaa yhteensä.  

Kuvio 5. Vanhempien työssäoloasteet nuorimman lapsen iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Erot maiden välillä paljastuvat, kun tarkastellaan äitien ja isien työssäoloasteita erikseen. Kuviosta 6 näkyy, että molemmissa maissa äiti näyttää olevan alle vuoden ikäisen lapsen pääasiallinen hoitaja.

Ruotsissa on kuitenkin yleisempää, että äidit palaavat työhön lapsen täytettyä vuoden. Suomalaisten äitien työssäoloaste on pienempi kuin ruotsalaisäitien erityisesti silloin, kun lapsi on 1–2-vuotias (kuvio 6).

Vielä siinä vaiheessa kun lapsi on 2–3-vuotias, ero maiden välillä on kymmenisen prosenttiyksikköä. Ero työssäoloasteissa kuitenkin tasoittuu varsin nopeasti. Kun lapsi on 3–6-vuotias, suomalaiset ja ruotsalaiset äidit käyvät jo yhtä paljon töissä. 

Kuvio 6. Äitien työssäoloasteet nuorimman lapsen iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Isien kohdalla tilanne on päinvastainen (kuvio 7). Suomessa pienten lasten isien työssäkäynti on yleisempää kuin Ruotsissa. Eroa on noin 7 prosenttiyksikköä silloin kun lapsi on alle vuoden ja silloin kun lapsi on 2–3-vuotias. Myös isillä työssäoloasteiden ero tasoittuu, kun lapsi on 3–6-vuotias.

Kuvio 7. Isien työssäoloasteet nuorimman lapsen iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Näiden kuvioiden perusteella voidaan päätellä, että maiden välillä ei ole suurta eroa sen osalta kuinka paljon pienten lasten vanhemmat ylipäätään käyvät töissä. Sen sijaan ruotsalaiset vanhemmat näyttävät jakavan lasten hoitoa vanhempien kesken tasaisemmin kuin suomalaiset.

Ruotsalaiset vanhemmat tekevät osa-aikatyötä

Työssäoloasteiden lisäksi on syytä tarkastella vielä kuinka paljon työtä tehdään lasten ollessa pieniä. Kuinka paljon Suomessa ja Ruotsissa tehdään osa-aikatyötä?

Äitien ja isien osa-aikatyötä on tarkasteltu kuvioissa 8 ja 9. Osa-aikatyötä tekevien osuus on laskettu työllisistä. Ruotsalaiset äidit tekevät selvästi enemmän osa-aikatyötä riippumatta lapsen iästä, kun Suomessa osa-aikatyö on selkeämmin yhteydessä lapsen ikään.

Kuvio 8. Äitien osa-aikatyön tekeminen nuorimman lapsen iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Ruotsissa yli 40 prosenttia äideistä tekee osa-aikatyötä vielä silloinkin, kun lapsi on 3–6-vuotias. Vastaava osuus on Suomessa vain 16 prosenttia. Kaiken kaikkiaan osa-aikatyötä tekevien naisten osuus on Ruotsissa selvästi korkeampi: 20–49-vuotiaista osa-aikatyötä tekee 32,8 prosenttia, vastaavan ikäisistä suomalaisista vain 16,2 prosenttia.

Sama ilmiö on havaittavissa, kun tarkastellaan isiä. Osa-aikatyö on monin verroin yleisempää ruotsalaisille isille kuin suomalaisille isille lasten ollessa pieniä.

Kuvio 9. Isien osa-aikatyön tekeminen nuorimman lapsen iän mukaan, 2015, %

Lähteet: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus ja SCB

Työaikajousto voi ohjata pysyvästi osa-aikatyöhön 

Suomea verrataan usein Ruotsiin, niinpä kiinnostusta on kohdistunut myös siihen, miten pienten lasten vanhemmat käyvät töissä eri maissa. Tässä artikkelissa työssäkäynnin mittarina käytettiin työssäoloastetta, koska työllisyysasteiden vertailu ei erilaisen tilastointitavan vuoksi kaikkien ryhmien osalta ole mielekästä.

Mielenkiintoista on, että työssäoloasteita vertailemalla työllisyysasteiden tuottama ero Suomen ja Ruotsin välillä kapenee – naisten kohdalla jopa katoaa kokonaan lukuun ottamatta vanhinta ikäryhmää.

Molemmilla mittareilla mitattuna suomalaisten miesten ero ruotsalaisiin on suurempi kuin suomalaisten naisten ero ruotsalaisiin naisiin. Suomalaisten miesten työllisyysaste onkin EU:n keskiarvon alapuolella ja vastaavasti naisten työllisyysaste keskiarvon yläpuolella.

Toisena johtopäätöksenä on, että pienten lasten vanhemmat käyvät molemmissa maissa yhtä paljon töissä. Äitien ja isien työssäkäynnissä on kuitenkin selvä ero maiden välillä.

Suomalaiset äidit ovat vähemmän töissä kuin ruotsalaisäidit ja vastaavasti suomalaisisät enemmän töissä kuin ruotsalaisisät, silloin kun lapset ovat pieniä. Sekä äitien että isien työssäkäynnin erot maiden välillä tasoittuvat kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun lapsi on 3–6-vuotias.

Kolmas huomio on, että Ruotsissa sekä äidit että isät tekevät enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Erityisesti ruotsalaisisillä näyttää olevan enemmän aikaa perheelleen lasten ollessa pieniä.

Osa-aikatyö toimii työaikajouston välineenä pienlapsivaiheessa molemmille vanhemmille. Varsin iso osa (41 %) ruotsalaisäideistä jatkaa osa-aikaisena vielä silloinkin kun lapsi on 3–6-vuotias.

Voikin kysyä, ohjaavatko työaikajoustot ruotsalaisäitejä pysyvästi osa-aikatyöhön? Joka tapauksessa lapsen saaminen heijastuu eri maissa eri tavoin niin äitien kuin isien työuriin. 

Anna Pärnänen ja Olga Kambur työskentelevät väestö- ja elinolot –yksikössä Tilastokeskuksessa.