Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Suurempien kasvuyritysten kannattavuus huipussaan

21.6.2017

Kasvupanostukset voivat syödä yritysten tulosta, mutta Suomessa kasvuyritykset ovat tuoreiden tietojen valossa kasvaneet erittäin kannattavasti. Joka toisen kasvuyrityksen kasvu on niin sanotusti aitoa. Toisen puolikkaan kasvu liittyy yritysjärjestelyihin.

Kasvu­yrityksiä voidaan mitata monella tapaa, ja usein on perusteltua käyttää erilaisia määrittelyitä kasvun mittaamiselle. OECD:n ja Eurostatin määritelmän mukaan kasvua mitataan neljän vuoden periodeilla. Yrityksessä tulee olla kasvukauden lähtövuonna vähintään 10 henkilöä ja henkilöstömäärän tulee kasvaa keskimäärin vähintään 20 prosenttia vuosittain kolmena seuraavana vuotena.

Kokorajoituksen vuoksi Suomessa määritelmän ulko­puolelle jää melko paljon yrityksiä, sillä meillä yritykset ovat melko pieniä. Kasvu­kaudella 2012 – 2015 OECD:n määritelmän mukaisia kasvu­yrityksiä oli 786, mutta mikäli lähtökohdaksi otetaan kasvu­kauden alussa vähintään kolme henkilöä työllistäneet yritykset keskimääräisellä 20 prosentin kasvulla, kasvu­yrityksiä oli 3 192.

Henkilöstö kasvoi enemmän kuin liikevaihto

Kasvuyritysten määritelmänkin mukaan kasvu­yritysten henkilöstömäärän tulee kasvaa selvästi kasvu­kauden aikana. Vuodesta 2012 OECD:n määritelmän mukaisten kasvu­yritysten henkilöstömäärä kasvoi noin 27 500 henkilöstä yli 66 000 henkilöön vuoteen 2015 mennessä (taulukko 1). Samaan aikaan vastaava yritysjoukko onnistui kasvattamaan myös liikevaihtoaan 7 miljardista eurosta 15,6 miljardiin euroon.

Liikevaihdon kasvu oli näin ollen myös merkittävää kasvu­kauden aikana. Liike­vaihdon kasvu ei kuitenkaan ollut ihan yhtä voimakasta kuin henkilöstömäärän kasvu, sillä henkilöstömäärä kasvoi kaiken kaikkiaan 140 prosenttia, kun liike­vaihdon kasvu oli 123 prosenttia.

Taulukko 1. Kasvuyritysten taustatekijät

Taulukko 1. Kasvuyritysten tausta­tekijät. Lähde: Tilastokeskus, toimi­aloittainen yritys­tietopalvelu

Lähde: Tilastokeskus, toimialoittainen yritystietopalvelu

Mihin kasvu perustuu?

Yritysten kasvun taustalta löytyy erilaisia tekijöitä. Kasvu­yritykset on luokiteltu neljään ryhmään kasvun taustatekijöiden mukaan.

Yritysjärjestelytapauksessa yritykseen on fuusioitunut muita yrityksiä, minkä myötä kyseisen yrityksen henkilöstömäärä on kasvanut. Tämän kasvun voi ajatella olevan epäaitoa, sillä yritys ei varsinaisesti ole kasvattanut henkilöstöään, vaan siihen on liitetty henkilöstöä muista yrityksistä.

Toinen kasvuun vaikuttava tekijä voi olla yrityksen kuuluminen konserniin. Kasvu­yritykset voidaan jakaa vielä sen mukana, kuuluuko yritys kotimaiseen vai ulkomaiseen konserniin. Konsernien sisällä yritykset saattavat järjestellä toimintojaan siten, että sen myötä jotkin konserniin kuuluvat yritykset nousevat kasvuyritys­joukkoon. Konserneihin kuuluvien yritysten joukossa voi olla myös yrityksiä, joilla henkilöstön kasvu johtuu aidoista panostuksista kasvuun. Näitä ei ole kuitenkaan pystytty erottelemaan aineistossa.

Jäljelle jäävä ryhmä on niin sanottu aidon kasvun yritykset. Kasvu­kaudella 2012 – 2015 aidon kasvun luokkaan kuuluvia yrityksiä oli kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä työllistäneissä kasvuyrityksissä karkeasti puolet kaikista kasvu­yrityksistä. Näiden yritysten henkilöstöosuus kaikista kasvu­yrityksistä oli vuonna 2012 noin 28 prosenttia, kasvu­kauden lopussa vuonna 2015 osuus oli 25 prosenttia.

Pienemmissä (3 – 9 henkeä kasvu­kauden alussa työllistävissä) kasvu­yrityksissä aidon kasvun yritysten osuus kaikista kasvu­yrityksistä oli huomattavasti suurempi, noin 80 prosenttia. Myös pienemmillä kasvu­yrityksillä henkilöstöosuus laski kasvukauden aikana, sillä kauden alussa henkilöstöosuus oli noin 78 prosenttia ja kasvu­kauden lopussa noin 70 prosenttia.

Aidon kasvun yritysten kasvu­vauhti on siis ollut hieman maltillisempaa kuin muissa kasvuyritys­luokissa. Pienemmissä kasvu­yrityksissä konserni­yritysten osuus jää selvästi pienemmäksi kuin suuremmissa kasvu­yrityksissä, mutta näissä henkilöstömäärät kasvavat selvästi aidon kasvun yrityksiä voimakkaammin.

Kuvio 1. Vähintään 10 henkilöä työllistävien kasvu­yritysten sekä kaikkien yritysten nettotulosprosentti 2012 – 2015

Kuvio 1. Vähintään 10 henkilöä työllistävien kasvu­yritysten sekä kaikkien yritysten nettotulosprosentti 2012 – 2015. Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Kasvu kannattaa

Kasvu­panostusten voisi ajatella syövän yritysten tulosta lyhyellä aikavälillä, kun henkilöstökustannukset kohoavat. Yritysten netto­tuloksia tarkasteltaessa näyttää siltä, että Suomessa vähintään 10 henkilöä työllistävät kasvuyritykset kasvavat kuitenkin erittäin kannattavasti. Netto­tulos kuvaa yritysten varsinaisen liike­toiminnan tulosta.

Kasvu­yritysten nettotulos­prosentti oli kasvu­kauden jokaisena vuotena koko yritys­sektoria parempi (kuvio 1). Erityisesti aidon kasvun yrityksillä kannattavuus oli huomattavasti korkeampi kuin kaikilla yrityksillä yhteensä. Lisäksi kannattavuus parantui läpi koko kasvu­kauden.

Kasvu­yrityksillä, joilla oli yritysjärjestely kasvu­kauden aikana, kannattavuus oli suunnilleen samalla tasolla kaikkien yritysten kanssa. Yritysjärjestelyt aiheuttavat yrityksille kustannuksia ja toimintojen uudelleenjärjestely vie aikaa, mikä vaikuttaa kannattavuuteen.

Sekä kotimaisiin että ulkomaisiin konserneihin kuuluvilla yrityksillä kannattavuus oli pääosin hieman parempaa kuin koko yritys­sektorilla, mutta jäi selvästi aidon kasvun yrityksistä. Konserneihin kuuluvilla yrityksillä tulokseen voivat vaikuttaa konsernin sisäisten yritysten välinen kauppa sekä muut konsernien sisäiset järjestelyt.

Kuvio 2. Toimialojen keskimääräinen nettotulos­prosentti 2012 – 2015

Kuvio 2. Toimialojen keskimääräinen nettotulos­prosentti 2012 – 2015. Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Suuret kannattavia kaikilla toimi­aloilla, pienillä haasteita

Vähintään 10 henkilöä työllistävien aidon kasvun yritysten paremmat nettotulokset johtuivat erityisesti informaation ja viestinnän toimialasta (kuvio 2). Aidon kasvun yritysten netto­tulosprosentti oli alalla vuonna 2015 yli 29 prosenttia. Toimi­alan kasvu­yritysten kannattavuutta paransi erityisesti peli­teollisuus.

Vaikka informaation ja viestinnän ala nostikin aidon kasvun yritysten kannattavuuden poikkeukselliselle tasolle, olivat aidon kasvun yritykset koko yritys­sektoria kannattavampia muillakin toimi­aloilla.

Poikkeuksena oli terveys- ja sosiaali­palvelujen toimi­ala, jossa koko toimi­alan kannattavuus oli kasvu­yrityksiä parempaa. Tämä saattaa johtua toimi­alan työvoima­valtaisuudesta, jolloin panostukset henkilöstön kasvuun heikentävät tulosta hetkellisesti.

Vähintään 10 henkilöä työllistävien aidon kasvun yritysten kannattavuus oli huomattavasti koko yritys­sektoria suurempi. Toimiala­jakauma vinouttaa kuitenkin aidon kasvun kannattavuutta, sillä keski­arvon yläpuolelle ei toimi­aloista yltänyt kuin informaatio ja viestintä. Koko taloudessa kyseisen toimi­alan paino jää huomattavasti pienemmäksi.

Suurten kasvu­yritysten kannattavuudessa on tapahtunut käänne 2010-luvulla. Vielä kasvu­kaudella 2006 – 2009 kasvu­yritysten käyttökatteet olivat toimi­alojensa keskimääräisiä käyttökatteita matalampia (Kiljunen ja Rikama 2012). Katteiden kehitykseen saattoi tuolloin vaikuttaa käsillä ollut finanssi­kriisi, joka söi kasvun hyötyjä.

Kun laajennetaan tarkastelua pienempiin kasvu­yrityksiin, kasvu ei myöskään vuosina 2012 – 2015 enää ollutkaan niin kannattavaa kuin suuremmilla kasvu­yrityksillä. Kasvu­kauden alussa 3 – 9 henkilöä työllistäneiden, vähintään 20 prosenttia henkilöstöään vuosittain kasvattaneiden yritysten kannattavuus jäi lähes kaikilla toimialoilla toimi­alan keskimääräistä heikommaksi.

Poikkeuksena tästä oli kaupan toimi­ala, jossa pienten kasvu­yritysten kannattavuus oli sekä suuria että koko toimialaa parempi. Myös rakentamisessa pienillä kasvuyrityksillä kannattavuus­luvut olivat miltei toimi­alan keskimääräisen kannattavuuden tasolla.

Muilta osin kannattavuus jäi selvästi toimialojen keskimääräistä kannattavuutta sekä suurten kasvu­yritysten kannattavuutta heikommaksi. Erityisesti silmiin pistää informaation ja viestinnän toimiala, jossa suuremmat kasvu­yritykset olivat erittäin kannattavia, kun taas pienempien netto­tulos oli selvästi negatiivinen.

Teollisuudessa kannattavuus jäi myös negatiiviseksi pienillä kasvu­yrityksillä. Teollisuus on toimialana hyvin pääomavaltainen, joten pienillä yrityksillä skaalaetuja ei saavuteta yhtä helposti kuin suuremmissa yrityksissä.

Taulukko 2. Kasvu­yritysten sekä kaikkien yritysten tuottavuuden muutos 2012 – 2015, %

Taulukko 2. Kasvu­yritysten sekä kaikkien yritysten tuottavuuden muutos 2012 – 2015, %. Lähde: Tilasto­keskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Lähde: Tilasto­keskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Kuvio 3. Teollisuuden nettotulos­prosentin mediaani suurilla aidon kasvun yrityksillä sekä kaikilla teollisuus­yrityksillä

Kuvio 3. Teollisuuden nettotulos­prosentin mediaani suurilla aidon kasvun yrityksillä sekä kaikilla teollisuus­yrityksillä. Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Onko kannattavuus muutamien varassa?

Keskimääräisiä nettotuloksia nostavat kasvu­yrityksilläkin toimi­alojensa huippu­yritykset, joiden kannattavuus on eri luokkaa kuin muilla kasvu­yrityksillä. Kannattavuuden mediaanien tarkastelu paljastaa, onko parempi kannattavuus yleisempi ilmiö kasvu­yrityksillä vai onko se vain muutamien huippu­kannattavien kasvu­yritysten luomaa harhaa.

Netto­tulosten mediaaneja tarkastellessa kannattavuuden ero vähintään 10 henkilöä työllistävien aidon kasvun yrityksillä sekä koko yritys­sektorin välillä kyllä kaventuu, mutta kannattavuus oli suurilla kasvu­yrityksillä parempi kuin koko yritys­sektorilla. Vuonna 2015 suurten kasvu­yritysten netto­tulosten mediaani oli 3,4 prosenttia koko yritys­sektorin netto­tuloksen jäädessä 2,7 prosenttiin liike­toiminnan tuotoista.

Erityisesti teollisuudessa suurten kasvu­yritysten kannattavuus kehittyi suotuisasti kasvukauden aikana (kuvio 3). Samaan aikaan kaikkien teollisuus­yritysten kannattavuus pysytteli suunnilleen paikallaan.

Muillakin toimi­aloilla kannattavuuden mediaani oli pääosin parempi kuin toimi­alalla yhteensä. Poikkeuksena tähän oli ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimi­ala, jolla vuonna 2015 suurten kasvu­yritysten nettotulos­prosentin mediaani (3,4 %) jäi yli prosenttiyksikön koko toimi­alan netto­tuloksen mediaanista (4,8 %). Tällä toimi­alalla kasvu­yritysten kannattavuutta lisäsi siis erityisesti muutama erittäin kannattava kasvu­yritys sillä keskimäärinen kannattavuus (kuvio 2) oli kasvu­yrityksillä kuitenkin selvästi koko toimi­alaa parempaa.

Lisäksi terveys- ja sosiaali­palveluiden toimi­alalla netto­tuloksen mediaanit jäivät kasvu­yrityksillä koko toimi­alasta. Tämä on kuitenkin linjassa myös keskimääräisten netto­tulosten kanssa (kuvio 2).

Kuvio 4. Kasvu­yritysten keskimääräinen tuottavuus (jalostus­arvo/hlö) 2012–2015 suhteessa koko toimialan tuottavuuteen (koko toimiala = 100), %

Kuvio 4. Kasvu­yritysten keskimääräinen tuottavuus (jalostus­arvo/hlö) 2012–2015 suhteessa koko toimialan tuottavuuteen (koko toimiala = 100), %. Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.

Kasvu ei takaa tuottavuutta

Vaikka aidon kasvun yrityksillä liike­vaihdon kehitys oli positiivista ja kannattavuus tyypillisesti toimi­aloja parempaa, tuottavuuteen kasvulla ei ollut vastaavaa vaikutusta.

Kasvu­yritysten tuottavuus (jalostus­arvo/henkilö) laski kaikilla toimi­aloilla kasvu­kauden aikana (taulukko 2). Poikkeuksena tässäkin oli informaation ja viestinnän toimi­ala.

Informaation ja viestinnän toimi­alalla yli 10 hengen aidon kasvun yrityksillä tuottavuus kasvoi merkittävästi. Vuonna 2012 tuottavuus oli noin 124 000 euroa/henkilö, kun se oli vuoteen 2015 mennessä kasvanut miltei 550 000 euroon/henkilö. Merkille pantavaa kuitenkin on, että tälläkään toimialalla tuottavuuden kasvua ei nähdä enää alle 10 hengen kasvu­yrityksissä, joissa tuottavuus itse asiassa laski hieman kasvu­kauden aikana.

Tuottavuuden supistuminen oli pääosin pienillä aidon kasvun yrityksillä voimakkaampaa kuin suurilla. Ainoastaan teollisuudessa pienillä kasvu­yrityksillä tuottavuus laski suuria vähemmän. Teollisuudessa tuottavuus­kehitys poikkeaa kaiken kokoisilla kasvu­yrityksillä selvästi koko toimialan tuottavuus­kehityksestä, joka kasvoi samalla aikavälillä miltei 15 prosenttia.

Kaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimi­aloilla tuottavuuden lasku oli teollisuuden lisäksi poikkeuksellisen voimakasta kasvu­yrityksillä. Muilla palvelu­aloilla taas suurilla kasvu­yrityksillä tuottavuuden lasku oli hieman maltillisempaa.

Samaan aikaan, kun kasvu­yrityksillä tuottavuus laski, kaikkien toimi­aloilla toimivien yritysten tuottavuus kasvoi (taulukko 2). Vahvinta tuottavuuden kehitys oli teollisuudessa, kun taas majoitus- ja ravitsemus­toiminnassa tuottavuus laski hieman ja terveys- ja sosiaali­palveluissa tuottavuuden taso pysytteli ennallaan.

Tuottavuuden kehityksen lisäksi täytyy tarkastella tuottavuuden tasoa, jotta saadaan kokonaiskuva siitä, minkälainen kasvu­yritysten tuottavuus on suhteessa koko yritys­sektoriin. Kuviosta 3 havaitaan, että tyypillisesti kasvu­yritysten tuottavuus jäi toimi­alojensa tuottavuudesta.

Jälleen selvänä poikkeuksena on informaatio ja viestintä, jossa suurten kasvu­yritysten tuottavuus oli liki 3,5-kertainen toimi­alan tuottavuuteen verrattuna. Tämän lisäksi toimi­alan keskimääräiseen tuottavuuteen ylsivät suuret kasvu­yritykset majoitus- ja ravitsemis­toiminnan sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimi­aloilla.

Teollisuudessa sekä informaation ja viestinnän toimi­alalla pienten kasvu­yritysten tuottavuus jäi selvästi toimi­alojen keskimääräisestä tuottavuudesta. Teollisuudessa tuottavuuden taso oli 36 prosenttia toimi­alaa pienempi ja informaation ja viestinnän alalla 45 prosenttia (kuvio 3). Näillä toimi­aloilla toiminta vaatii tyypillisesti suuria investointeja, eikä pienten yritysten toiminta skaalaudu vastaavasti kuin suurilla yrityksillä.

Kasvu­yritysten tuottavuuskehitys on linjassa myös Fornaron ja Luomarannan (2017) kanssa, jotka havaitsivat pienten ja keski­suurten kasvu­yritysten tuottavuuden jäävän muusta yritys­joukosta vuosien 2005 – 2014 välillä. He ulottivat kasvu­yritysten tuottavuuden kehittymisen tarkastelun myös kasvu­kauden jälkeisille vuosille. Kasvu­kautta seuraavana kolmena vuotena yritysten tuottavuus parani, mutta tuottavuus jäi silti toimi­alojensa keskimääräisestä tuottavuudesta.

Niin ikään tuottavuuden lasku oli havaittavissa teollisuuden ja kaupan toimialoilla. Rakentamisessa sen sijaan tuottavuuden taso pysyi läpi kasvu­kauden ennallaan.

Kasvu­yrityksillä heikompi tuottavuus

Kasvu­yritykset näyttävät kasvavan eri lähtökohdista riippuen koko­luokastaan. Suuremmilla yrityksillä kasvu ei yleisesti näytä vaarantavan tuloksen tekoa, pikemminkin päinvastoin. Kasvu­panostukset henkilöstöön tehdään sellaisessa vaiheessa, että niillä saadaan kasvatettua yrityksen tulosta.

Pienemmillä aidon kasvun yrityksillä tilanne on toinen. Henkilöstömäärän kasvattaminen rasittaa selvästi enemmän tulosta johtuen osaltaan varmasti myös yritysten pienestä koosta. Henkilöstömenojen kasvattaminen on raskaampaa pienten yhtiöiden tulokselle.

Tuottavuus taas näyttää olevan sekä suurissa että pienissä kasvu­yrityksissä heikompaa kuin toimi­aloilla keskimäärin. Mielenkiintoista tässä on se, että heikompi tuottavuus on havaittavissa kasvu­yrityksissä jo kasvu­kauden alussa, ennen kasvu­panostuksia.

Kannattavuuden ja tuottavuuden välistä ristiriitaa suhteessa toimialaan selittää tarkastelu­taso. Kannattavuutta on tarkasteltu koko yrityksen tasolla, kun taas tuottavuudessa jalostus­arvot on suhteutettu henkilöstöön.

Kasvuyritysten kannattavuuden tarkastelua voisi jatkossa laajentaa kannattavuuden jakauma-arvojen yksityiskohtaisemmalla tarkastelulla. Jakauma­tietojen perusteella voisi päästä vielä tarkemmin käsiksi siihen, kuinka laaja ilmiö suurempien kasvu­yritysten parempi kannattavuus on.

Toinen mielenkiintoinen näkökulma kasvu­yritysten lisätarkastelulle olisi tutkia yritystukien kohdistumista kasvu­yrityksiin. Kuinka iso osa kasvu­yrityksistä on saanut yritystukia ja toisaalta paljonko tukia on maksettu yrityksiin, jotka eivät ole päässeet kasvu-uralle.

-------------------------------------------------------------------------------------------

Kasvuyrityksistä saa tietoa Tilastokeskuksen toimi­aloittaisesta yritys­tietopalvelusta. Kasvuyritys­tietoa on saatavilla koko maan tasolla, mutta myös alue­tasoilla aina seutukunta­tasolle saakka. Kasvu­yritykset on alueellistettu henkilöstömäärältään suurimman toimi­paikan sijainnin perusteella.

Palvelussa kasvu­yrityksistä on saatavilla lukumäärä-, henkilöstömäärä- ja liikevaihto­tietoja. Lisäksi kasvu­yritysten perus­tietoja on koko maan tasolla jaettu kasvun tausta­tietojen mukaan.

Kasvuyritysten kannattavuus- ja tuottavuus­tiedot on laskettu artikkelia varten erityis­selvityksenä yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston aineistoja hyödyntäen.

-------------------------------------------------------------------------------------------

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­keskuksen yritystilastot-yksikössä.

 

Lähteet:

Fornaro, Paolo & Luomaranta, Henri (10.1.2017). “Small and Medium Firms, Aggregate Productivity and the Role of Dependencies”. ETLA Working Papers No 47.

Kiljunen, Merja & Rikama, Samuli. 2012. Kasvu rassaa kannattavuutta. Tieto & Trendit 1/2012.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons