Pixhill

Pienten lasten äitien työllisyys on ollut viime aikoina paljon esillä julkisuudessa, kun keskustelu Suomen perhevapaajärjestelmän uudistamisesta jatkuu. Myös Tilastokeskukseen on tullut runsaasti kyselyjä äitien työllisyydestä.

Tarkasteltaessa äitien työllisyysasteita on otettava huomioon se, että työllisen määrittelyssä tapahtui muutoksia vuosina 2008–2009. Muutos vaikutti muun muassa siihen, miten perhevapaalla olevia pienten lasten vanhempia luokitellaan työllisiksi.

Miten vaikutus näkyy pienten lasten äitien työllisyysasteissa?

Työllisen määritelmään muutos

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa tietoa työllisyydestä, työttömyydestä ja työvoiman ulkopuolella olevista. Tietoa julkaistaan joka kuukausi, neljännesvuosittain ja vuositasolla.

Työvoimatutkimuksen työllisen määritelmä perustuu YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suositukseen ja Euroopan unionin tilastotoimen asetukseen. Työllisen määritelmä uudistui vuonna 2008. Siitä lähtien on ollut voimassa seuraava määritelmä.

Työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt vähintään yhden tunnin töitä tutkimusviikon aikana. Työllisiä ovat myös ne tutkimusviikolla töistä poissaolleet palkansaajat, joilla on työpaikka ja joiden poissaolon syynä on äitiys- tai isyysloma, sairaus tai tapaturma tai joiden poissaolo on kestänyt alle kolme kuukautta. Yrittäjät luetaan aina työlliseksi, vaikka he eivät olisi tehneet töitä tutkimusviikon aikana.

Ennen vuotta 2008 työllisiksi oli edellä mainittujen ryhmien lisäksi luokiteltu myös ne vanhempainvapaalla olevat, joilla on voimassa oleva työsuhde. Vuonna 2008 Suomessa siirryttiin käytäntöön, jossa vanhempainvapaalla olevia ei enää luokiteltu työllisiksi, vaikka heillä olisi työpaikka, johon palata.

Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin vuonna 2008 uudistettu työllisen määritelmä jättää tulkinnan varaa sen suhteen, tulisiko vanhempainvapaalla olevat lukea työlliseksi vai ei. Tästä johtuen eri maissa on myös eri käytäntöjä siinä, luokitellaanko perhevapaalla olevat työlliseksi vai ei. Esimerkiksi Ruotsi luokittelee vanhempainvapaalla olevat työlliseksi.

Suomessa määritelmän muutos tuli voimaan asteittain vuosina 2008 ja 2009.

Miten muutos näkyy pienten lasten äitien työllisyydessä?

Työllisen määritelmässä tapahtunut muutos vaikutti ensisijaisesti pienten lasten äitien työllisyyteen, sillä Suomessa juuri äidit pitävät suurimman osan vanhempainvapaasta.

Taulukoissa 1 on esitetty pienten lasten äitien työllisyysasteet nykyisen määritelmän mukaisesti. Taulukossa 2 on vastaavasti esitetty, mille tasolle työllisyysasteet nousisivat, mikäli vanhempainvapaalla olevat luokiteltaisiin edelleen työllisiksi.

Taulukko 1. Naisten työllisyysasteet nuorimman lapsen iän mukaan, nykyinen määritelmä, 15 - 64-vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Taulukko 2. Naisten työllisyysasteet nuorimman lapsen iän mukaan, kun kaikki vanhempainvapaalla olevat lasketaan työllisiin, 15 - 64-vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Mikäli työstä vanhempainvapaalla olevat luokiteltaisiin edelleen työlliseksi, alle vuoden ikäisten lasten äitien työllisyysaste olisi ollut vuonna 2015 noin 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin se on nykymääritelmin mitattuna.

Alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste olisi ollut vastaavasti kuusi prosenttiyksikköä korkeampi. Määritelmän muutos heijastuu noin puolen prosenttiyksikön verran naisten kokonaistyöllisyysasteeseen. 

Perhevapaajärjestelmissä suuret erot eri maiden välillä

Pienten lasten äitien työllisyysasteita kuvaavia tilastoja ei tulisi vertailla EU-maiden välillä. Eri maiden perhevapaajärjestelmissä on suuria eroja, mikä vaikuttaa äitien työllisyysasteisiin.

EU:n tilastovirasto Eurostat on käynnistänyt työryhmän, jonka tarkoituksena on yhtenäistää muun muassa perhevapaalla olevien työlliseksi määrittelyä.

Anna Pärnänen työskentelee erikoistutkijana ja Olga Kambur yliaktuaarina Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä. 

Anna Pärnänen tarkastelee äitien työllisyyttä ja eroa Ruotsiin Tieto&trendit - talous- ja hyvinvointikatsauksen numerossa 2/2017. Julkaisu ilmestyy toukokuussa.