Pohjoismainen tietovaihto kohentaa kuvaa Suomen koulutustasosta
Artikkelin ilmestymisen jälkeen Ruotsin tilastovirasto (SCB) on lähettänyt uusia tietoja. Korjatut tiedot on julkaistu 12.11. ilmestyneessä artikkelissa.
Suomessa tilastot väestön koulutusrakenteesta perustuvat Tilastokeskuksen ylläpitämään tilastolliseen tutkintorekisteriin. Rekisteri pohjautuu vuoden 1970 väestölaskennassa lomakkeella kerättyihin tietoihin väestön koulutusrakenteesta. Sen jälkeen tiedot on saatu vuosittain oppilaitoksilta henkilötasoisina.
Tutkintorekisterien laatu on pääosin korkeatasoinen, sillä oppilaitokset on velvoitettu toimittamaan tiedot tutkintorekisteriä varten vuosittain. Myös muissa Pohjoismaissa on vastaavantyyppiset tutkintorekisterit ja niiden tiedonkeruu on hyvin samankaltainen kuin Suomessa.
Ulkomailla suoritettujen tutkintotietojen puuttuminen on kuitenkin iso ongelma. Sen enempää maahan muuttaneiden henkilöiden muualla suorittamista tutkinnoista kuin suomalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei kattavaa rekisteritietolähdettä ole olemassa (Witting 2017).
Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä noin 29 prosenttia on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa: Suomessa syntyneistä 27 prosenttia ja ulkomailla syntyneistä 54. Osalla näistä ei oikeastikaan ole suoritettu mitään tutkintoa perusasteen jälkeen, mutta osan tutkintotieto puuttuu rekisteristä. Näin on etenkin ulkomailla syntyneiden osalta.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten ulkomailla suorittamia tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä. Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveydenhuollon tutkinnoista ja Opetushallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamis- ja rinnastamispäätökset.
Päivitysaineistoista saadut tutkintotiedot eivät välttämättä korjaa kovinkaan paljon rekisteriin jo syntynyttä ja jatkuvasti kasvavaa tutkintovajetta. Niistä saadaan tutkintotietoja lähinnä uusille maahanmuuttajille ja ne painottuvat korkeakoulututkintoihin. Lisäksi ne edellyttävät henkilöiden omaa ilmoitusta tutkintoja käsitteleville viranomaisille (Witting 2017).
Tilastokeskuksessa mietitään parhaillaan, millä keinoilla tutkintorekisterin laatua ja kattavuutta ulkomaisten tutkintojen osalta voitaisiin parantaa. Tarkoituksena on tehdä kysely ulkomailla syntyneelle väestölle vuoden 2019 aikana yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tämä tiedonkeruu ei kuitenkaan kata suomalaisten ulkomailla suoritettuja tutkintoja.
Muiden Pohjoismaiden rekistereistä yli 200 000 toisen asteen tutkintoa
Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa hanketta, jossa tuotetaan tilastoja Pohjoismaiden välisestä liikkuvuudesta, on maiden tutkintorekisterien kattavuutta pyritty parantamaan vaihtamalla yksilötason tietoja henkilöiden suorittamista tutkinnoista Pohjoismaiden tilastovirastojen välillä.
Yksilötason tiedonvaihtoon antaa mahdollisuuden EU:n tilastolaki, jonka mukaan salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvalta viranomaiselta toiselle Euroopan tilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja laadun parantamiseksi (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, artikla 21). Tämä oikeus on sisällytetty myös Suomen tilastolakiin (Tilastolaki 13 §).
Koska Pohjoismaissa ei ole olemassa yhteistä henkilötunnusta, tietojen vaihto perustui henkilöiden tunnistamiseen nimen, syntymäajan ja sukupuolitiedon avulla. Kunkin maan tutkintorekisteristä poimittiin kaikki ne henkilöt, joille löytyi tutkintotieto. Näiden henkilöiden syntymäaika-, sukupuoli ja nimitiedot lähetettiin muihin tilastovirastoihin tunnistamista varten. Tunnistaminen tapahtui vertaamalla saatuja tunnistetietoja kunkin maan tilastoviraston väestötietokantaan.
Tunnistetuille henkilöille eli niille, jotka jonakin ajankohtana olivat asuneet maassa, liitettiin muiden maiden tutkintorekisteristä henkilön korkein suoritettu tutkinto ja siihen liittyvät tiedot, kuten esimerkiksi tutkinnon ala ja aste sekä suoritusajankohta ja suorituspaikka.
Kaiken kaikkiaan muiden Pohjoismaiden tutkintorekistereistä löytyi vähintään toisen asteen tutkinto lähes 209 000 suomalaiselle tai Suomessa vuoden 1970 jälkeen asuneelle henkilölle. Valtaosa eli noin 187 000 näistä tiedoista saatiin Ruotsin tilastoviraston tutkintorekisteristä.
Tällä hetkellä viimeisin väestön koulutusrakennetilasto on vuodelta 2016. Kaikkiaan muiden Pohjoismaiden tutkintorekisteristä löytyi perusasteen jälkeinen tutkintotieto noin 31 000 vuoden 2016 lopussa Suomessa asuneille henkilöille. Näistä noin puolet määritettiin henkilön korkeimmaksi suoritetuksi tutkinnoksi (Taulukko 1).
| Tietolähde | Kaikki Suomessa joskus asuneet | Vuoden 2016 väestö | |
|---|---|---|---|
| 3 – 8 Vähintään toisen asteen tutkinto | 3 – 8 Vähintään toisen asteen tutkinto | Henkilön korkeimmaksi määritelty tutkinto | |
| Yhteensä | 208 698 | 31 070 | 15 612 |
| Ruotsin tilastovirasto | 187 325 | 26 211 | 14 184 |
| Norjan tilastovirasto | 12 476 | 3 196 | 677 |
| Tanskan tilastovirasto | 7 671 | 1 435 | 658 |
| Islannin tilastovirasto | 1 226 | 228 | 93 |
Noin 15 600 henkilölle saatiin tiedonvaihdossa tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Miehiä tästä joukosta on hieman yli puolet eli noin 52 prosenttia. Valtaosa on myös syntynyt Suomessa, miehistä 70 ja naisista 80 prosenttia. Ruotsissa syntyneitä on noin 16 prosenttia ja muissa Pohjoismaissa syntyneitä noin yksi prosentti kussakin. Pohjoismaiden ulkopuolella syntyneitä tästä joukosta oli kuutisen prosenttia (Taulukko 2).
| Syntymämaa | Yhteensä | % | Miehet | % | Naiset | % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 15 612 | 100 | 8 167 | 100 | 7 445 | 100 |
| Suomi | 11 678 | 74,8 | 5 734 | 70,2 | 5 944 | 79,8 |
| Ruotsi | 2 529 | 16,2 | 1 538 | 18,8 | 991 | 13,3 |
| Norja | 154 | 1 | 105 | 1,3 | 49 | 0,7 |
| Tanska | 197 | 1,3 | 143 | 1,8 | 54 | 0,7 |
| Islanti | 40 | 0,3 | 30 | 0,4 | 10 | 0,1 |
| Muu maa, tuntematon | 1 014 | 6,5 | 617 | 7,6 | 397 | 5,3 |
Eniten muista Pohjoismaista saatiin toisen asteen tutkintoja. Niitä oli noin 30 prosenttia saaduista tutkinnoista: miehistä 33 prosenttia ja naisista 27 prosenttia. Erikoisammattikoulutusasteen ja alimman korkeakouluasteen tutkintojen osuudet olivat miehillä ja naisilla samat. Sen sijaan ylemmän ja alemman korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkintojen osuus oli naisilla yli kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. (Taulukko 3)
| Koulutusaste | Yhteensä | % | Miehet | % | Naiset | % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 15 612 | 100 | 8 167 | 100 | 7 445 | 100 |
| Toinen aste | 4 707 | 30,1 | 2 699 | 33 | 2 008 | 27 |
| Erikoisammattikoulutusaste | 1 645 | 10,5 | 878 | 10,8 | 767 | 10,3 |
| Alin korkea-aste | 2 281 | 14,6 | 1 192 | 14,6 | 1 089 | 14,6 |
| Alempi korkeakouluaste | 3 281 | 21 | 1 572 | 19,2 | 1 709 | 23 |
| Ylempi korkeakouluaste | 3 143 | 20,1 | 1 557 | 19,1 | 1 586 | 21,3 |
| Tutkijakoulutusaste | 555 | 3,6 | 269 | 3,3 | 286 | 3,8 |
Tavallisimmat koulutusalat olivat tekniikka, kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä terveys ja hyvinvointi. Näiden alojen tutkintoja oli reilusti yli puolet (55 %). Eniten tiedonvaihdossa muista Pohjoismaista saaduista tutkinnoista oli tekniikan alan tutkintoja, joita oli lähes 3 500 eli reilu viidennes kaikista saaduista tutkinnoista.
Tekniikan alan tutkinnot korostuivat etenkin toisen asteen tutkinnoissa ja erikoisammattitutkinnoissa. Näistä jopa lähes kolmasosa oli tekniikan alan tutkintoja. Näillä asteilla toiseksi suosituin ala oli kauppa, hallinto ja oikeustieteet (15,5 %) ja kolmanneksi yleissivistävä koulutus (12 %), mikä koostuu lähinnä ylioppilastutkinnoista. (Taulukko 4)
Korkea-asteen tutkinnoissa nousi esille selkeästi neljä koulutusalaa. Eniten oli terveyden- ja hyvinvointialan tutkintoja (21 %), mutta toiseksi suosituimmasta koulutusalasta kilpailivat kasvatuksen, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä tekniikan alat kukin noin 15-16 prosentin osuudellaan.
| Koulutusala | Yhteensä | Toinen aste 1) | Korkea- aste | Yhteensä | Toinen aste 1) | Korkea- aste |
|---|---|---|---|---|---|---|
| lkm | lkm | % | % | % | ||
| Yhteensä | 15 612 | 6 352 | 9 260 | 100 | 100 | 100 |
| Yleissivistävä koulutus | 788 | 772 | 16 | 5 | 12,2 | 0,2 |
| Kasvatusalat | 1 647 | 123 | 1 524 | 10,5 | 1,9 | 16,5 |
| Humanistiset ja taidealat | 1 165 | 415 | 750 | 7,5 | 6,5 | 8,1 |
| Yhteiskunnalliset alat | 860 | 155 | 705 | 5,5 | 2,4 | 7,6 |
| Kauppa, hallinto ja oikeustieteet | 2 660 | 1 236 | 1 424 | 17 | 19,5 | 15,4 |
| Luonnontieteet | 538 | 69 | 469 | 3,4 | 1,1 | 5,1 |
| Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) | 314 | 95 | 219 | 2 | 1,5 | 2,4 |
| Tekniikan alat | 3 472 | 2 018 | 1 454 | 22,2 | 31,8 | 15,7 |
| Maa- ja metsätalousalat | 349 | 185 | 164 | 2,2 | 2,9 | 1,8 |
| Terveys- ja hyvinvointialat | 2 507 | 528 | 1 979 | 16,1 | 8,3 | 21,4 |
| Palvelualat | 917 | 559 | 358 | 5,9 | 8,8 | 3,9 |
| Tuntematon tai ei tietoa | 395 | 197 | 198 | 2,5 | 3,1 | 2,1 |
| 1) Toinen aste sisältää erikoisammattitutkinnot | ||||||
Tiedonvaihdolla suurin vaikutus Ahvenanmaan tilastoihin
Tutkintorekisterin alipeitto vaikuttaa tarkasteluihin, joissa keskitytään ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin. Eniten tämä näkyy maakunnissa, joissa asuu paljon maahanmuuttajia tai joista on yleistä lähteä opiskelemaan ulkomaille.
Siten on todennäköistä että koulutustaso on oikeaa tasoa alhaisempi Uudellamaalla maahanmuuton seurauksena ja Ahvenanmaalla siksi, että ahvenanmaalaiset nuoret suorittavat usein tutkinnon Ruotsissa tai muualla ulkomailla. (Witting 2017) Lähtöoletuksena olikin, että tiedonvaihdon kautta koulutustason nousu näkyisi etenkin Ahvenanmaalla.
Vuoden 2016 lopussa Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli koko maassa 71 prosenttia. Koulutustaso oli korkein Pirkanmaalla, jossa tutkinnon suorittaneiden osuus oli noin 74 prosenttia.
Tutkintorekisterin mukaan matalin koulutustaso oli juuri Ahvenanmaalla, jonka 15 vuotta täyttäneestä väestöstä toisen tai korkeamman asteen tutkinto oli 63 prosentilla. Tämä on noin kahdeksan prosenttiyksikköä alempi verrattuna koko maan arvoon ja ero toiseksi matalimman koulutustason maakuntaankin tutkinnon suorittaneiden osuudessa oli yli viisi prosenttiyksikköä. Korkea-asteen tutkinnon oli ahvenanmaalaisista suorittanut tutkintorekisterin mukaan 23 prosenttia.
Koko maan tasolla muiden Pohjoismaiden tutkintorekistereistä saaduista tutkinnoista noin 15 600 hyväksyttiin henkilön korkeimmaksi tutkinnoksi. Tämä nosti vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta 0,3 prosenttiyksikköä.
Suurin muutos tutkinnon suorittaneiden osuudessa oli oletusten mukaisesti Ahvenanmaalla eli 6,6 prosenttiyksikköä. Tiedonvaihdon jälkeen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli lähes 70 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi myös lähes neljä prosenttiyksikköä. (Taulukko 5 ja Kuvio 1)
| Tutkintorekisteri 2016 | Tutkinnot muista Pohjois- maisista tilasto- virastoista | Yhdistetty tieto, tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä % | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 15 vuotta täyttäneet | Tutkinnon suorittaneita | Osuus 15 vuotta täyttäneistä % | Yhteensä | Osuus 15 vuotta täyttäneistä % | ||
| Koko maa | 4 609 119 | 3 287 272 | 71,3 | 15 612 | 0,3 | 71,7 |
| Uusimaa | 1 362 801 | 981 077 | 72,0 | 4 466 | 0,3 | 72,3 |
| Varsinais- Suomi | 403 088 | 286 568 | 71,1 | 1 372 | 0,3 | 71,4 |
| Satakunta | 188 419 | 129 157 | 68,5 | 399 | 0,2 | 68,8 |
| Kanta- Häme | 145 999 | 102 149 | 70,0 | 238 | 0,2 | 70,1 |
| Pirkanmaa | 426 344 | 314 229 | 73,7 | 931 | 0,2 | 73,9 |
| Päijät- Häme | 171 510 | 117 457 | 68,5 | 365 | 0,2 | 68,7 |
| Kymen- laakso | 152 705 | 105 207 | 68,9 | 218 | 0,1 | 69,0 |
| Etelä- Karjala | 112 405 | 77 767 | 69,2 | 147 | 0,1 | 69,3 |
| Etelä- Savo | 129 450 | 88 936 | 68,7 | 166 | 0,1 | 68,8 |
| Pohjois- Savo | 210 547 | 151 973 | 72,2 | 341 | 0,2 | 72,3 |
| Pohjois- Karjala | 140 386 | 100 239 | 71,4 | 231 | 0,2 | 71,6 |
| Keski- Suomi | 231 105 | 167 972 | 72,7 | 631 | 0,3 | 73,0 |
| Etelä- Pohjanmaa | 159 150 | 110 211 | 69,2 | 449 | 0,3 | 69,5 |
| Pohjan- maa | 149 806 | 105 084 | 70,1 | 1238 | 0,8 | 71,0 |
| Keski- Pohjanmaa | 55 862 | 38 384 | 68,7 | 212 | 0,4 | 69,1 |
| Pohjois- Pohjanmaa | 328 264 | 241 128 | 73,5 | 1123 | 0,3 | 73,8 |
| Kainuu | 64 068 | 45 092 | 70,4 | 146 | 0,2 | 70,6 |
| Lappi | 152 775 | 109 183 | 71,5 | 1325 | 0,9 | 72,3 |
| Ahvenan- maa - Åland | 24 435 | 15 459 | 63,3 | 1614 | 6,6 | 69,9 |
Myös Lapissa ja Pohjanmaalla tiedonvaihdolla oli keskimääräistä enemmän vaikutusta tutkinnon suorittaneiden osuuteen. Lapissa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä nousi 0,9 ja Pohjanmaalla 0,8 prosenttiyksikköä.
Kaija Ruotsalainen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.
Lähteet:
Taulukoiden ja kuvion lähde: Pohjoismainen rajojen yli liikkuvuutta ja etuuksia koskeva tilastoselvitys.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02009R0223-20150608&from=EN
Tilastolaki 280/2004
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040280
Witting, Mika (2017). Nuoret vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa – eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla? Tieto&trendit 20.11.2017.
http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2017/nuoret-vailla-perusasteen-jalkeista-tutkintoa-eniten-uudellamaalla-ja-ahvenanmaalla/
Avainsanat:
Miksi tätä sisältöä ei näytetä?
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.