Putkiremontti tehtiin vuonna 2017 arviolta pariin tuhanteen taloyhtiöön. Remontit maksoivat 900 miljoonaa euroa. Ne koskivat arviolta 60 000 asuntoa ja hankaloittivat jopa sadan tuhannen ihmisen elämää.

Tilastokeskus uudisti asunto-osakeyhtiöiden korjaus­rakentamista koskevan tilaston vuoden 2013 tiedoista alkaen. Tiedot julkaistaan rakennusosittain. Nyt tietoa on kertynyt viiden vuoden ajalta.

Julkaisun tiedot ovat jaottelulla: ulkopinnat ja rakenteet, talotekniikka, piha-alue ja -rakennukset sekä taloyhtiön sisätilat. Yksittäisten remontti­tyyppien vuosittainen vaihtelu on suurta, siksi on varmempi seurata pitemmän aikavälin kehitystä.

Tiedonkeruussa rakennusosajaottelu on yllä kuvattua yksityis­kohtaisempi. Aineistossa talotekniikka koostuu käyttövesi- ja viemäröinti­järjestelmästä, lämmitys­järjestelmästä, ilmanvaihto- ja jäähdytys­järjestelmästä, sähkö­järjestelmästä ja hisseistä. Näin tarkkaa rakennus­osajakoa ei julkaisussa ole, koska tutkimus­aineistosta ei sitä voida luotettavasti arvioida.

Vesi- ja viemärijärjestelmän korjaus-, kunnostus ja uusimistyöt, joita yksinkertaisuuden vuoksi kutsuttakoon putkiremonteiksi, ovat kattaneet koko tilastoinnin viisivuotisen historian ajan noin 70 prosenttia asunto-osakeyhtiöiden talotekniikan korjaus­kustannuksista. Nämä puolestaan ovat olleet 40–50 prosenttia kaikista asunto-osake­yhtiöiden korjauksista.

Putkiremonttien osuus on kasvanut

Vuonna 2017 putkiremontteihin käytettiin Suomessa lähes 900 miljoonaa euroa (Taulukko 1). Se on kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2013.

Samaan aikaan kaikki asunto-osakeyhtiöiden korjaus­kustannukset ovat kasvaneet vain neljänneksen. Putkiremonttien osuus kaikista korjaus­kustannuksista on ollut kasvussa viimeisten viiden vuoden aikana.

Putkiremontteihin uhrattujen kustannusten kasvusta ei voi kuitenkaan suoraan päätellä putkiremonttien määrällistä kasvua, koska on todennäköistä että myös remonttihinnat ovat nousseet.    

60-luvulla rakennetut taloyhtiöt korjatuimpia

Vuositasolla tutkimusaineisto putkiremonttikustannusten tarkasteluun taloyhtiöiden iän mukaan on liian vähäistä. Siksi tässä tarkastellaan vuosien 2015–2017 korjauksia kokonaisuutena.

Taulukossa 2 on näiden kolmen vuoden yhteenlasketut korjaus­kustannukset ositettuna talotekniikkaan ja putkiremontteihin. Tarkastelun avuksi taulukkoon on laskettu putkiremonttien ja talotekniikan korjausten osuudet kokonais­korjaus­kustannuksista.

Mitattiinpa sitten kokonaiskorjauskustannuksina tai putkiremonttien osuutena, korjatuin ikäluokka ovat 1960-luvun taloyhtiöt. Niissä vesi- ja viemäri­järjestelmä­korjauksiin on käytetty rahaa puolet kaikista ikäluokkansa korjaus­kustannuksista.

1970-luvulla rakennetuissa taloyhtiöissäkin putkiremonttien osuudet ovat kasvaneet jo 30 prosenttiin. 1970-luvun taloyhtiöissä tehdään muita remontteja niin paljon, että ne ovat kustannuksilla mitaten korjatuin ikäluokka, jos jätetään putkiremontit pois laskuista.

70-luvun taloyhtiöt ovat ikäluokista suurin

Tähän tilastoon kuuluvat vain ne taloyhtiöt, joissa on vähintään yksi rivi- tai kerrostalo. Tällaisia yhtiöitä on 60 000, ja niissä olevien huoneistojen pinta-ala eli huoneistoala on 80 miljoonaa neliömetriä.

Yllä tehdyissä vertailuissa ei ole huomioitu eri ikäluokkien kokoa taloyhtiö­kannassa. Taloyhtiöiden rakennus­vuosi­kymmenten perusteella tehtyjen kustannus­vertailujen rinnalla on hyvä tarkastella eri ikäluokkien suhteellisia kokoja.

1970-luvulla rakennetut taloyhtiöt ovat huoneistoalalla mitaten suurin ikäluokka (taulukko 3). Se kattaa koko taloyhtiö­kannan koosta neljänneksen. Näiden taloyhtiöiden osuus koko taloyhtiö­kannan koosta on jotakuinkin sama kuin, mikä on niiden osuus kaikista korjaus- ja putkiremontti­kustannuksista.

Kun korjauskustannukset suhteutetaan taloyhtiöiden yhteen­laskettuun kokoon, 1960-luvulla rakennettujen taloyhtiöiden korjaamiseen on käytetty kaksinkertainen määrä rahaa verrattuna 1970-luvulla rakennettuihin yhtiöihin. Putkiremonteissa ero on kolminkertainen. (Kuvio 1)

Buumi saavuttamassa huippuaan

Kuvio 2 kertoo taloyhtiöiden suunnitelmista tehdä putkiremontti lähivuosina. Tulevien kolmen vuoden sisällä tehtävien putkiremonttien osuus on jatkanut kasvuaan vuoteen 2017. Kuuden vuoden aikajänteelle suunniteltujen remonttien määrä sen sijaan näyttäisi olevan taittumassa.  

Kuvio 2. Suunnitellut putkiremontit, prosenttia

Lähde kaikissa taulukoissa ja kuvioissa: Tilastokeskus

Kymmenen vuoden kuluttua suurimmassa osassa 1970-luvun taloyhtiöistä on putket korjattu. Sitten ovat korjausvuorossa 1980-luvulla rakennettujen taloyhtiöiden putket.

Taloyhtiökannan huoneistoalasta 1980-luvulla rakennettujen taloyhtiöiden yhteispinta-ala on reilusti pienempi kuin 1970-luvun yhtiöissä. Putkiremonttibuumi saattaa nähdä huippunsa seuraavien viiden vuoden aikana.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä teollisuus, rakentaminen ja asuminen -vastuualueella.