Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä hieman väheni.

Ulkomaalaistaustaisia yrittäjävetoisia toimipaikkoja oli Suomessa vuonna 2016 yhteensä 10 030 eli 2,6 prosenttia yritysten koko toimipaikkakannasta*. Näistä vajaa puolet toimi pääkaupunkiseudulla ja lähes joka kymmenes muulla Uudellamaalla.

Yritykset ovat tyypillisesti pieniä, useimmiten muutaman henkilön toimipaikkoja. Pääkaupunkiseudun ja Ahvenanmaan ulkomaalaistaustaisissa toimipaikoissa työskenteli keskimäärin 3,2 henkilöä. Keski-Pohjanmaalla henkilöitä oli toimipaikkaa kohti ainoastaan 1,7.

Toimipaikat työllistivät vuonna 2016 yhteensä 28 144 henkilöä ja tuottivat noin 3,5 miljardin euron liikevaihdon. Niiden liikevaihto vaihteli Kainuun 181 000 eurosta Pohjois-Savon 440 000 euroon.

Ulkomaalaistaustaisten toimipaikkojen liikevaihto miltei puolitoistakertaistui vuodesta 2013. Myös henkilöstön määrä kasvoi kolmessa vuodessa lähes yhtä nopeasti.

Kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä väheni Suomessa vuodesta 2013 vuoteen 2016 runsaalla tuhannella ja henkilöstömäärä pieneni yli 46 000, mikä vastaa likimain 12 prosentin vähennystä. Liikevaihtokin jäi 6,9 miljardia pienemmäksi.

Yleisin taustamaa entinen Neuvostoliitto…

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien yleisin taustamaa on entinen Neuvostoliitto** yli viidenneksen osuudella. Seuraavina tulevat Viro (14,1 %), Turkki (7,4 %) ja Kiina (4,9 %).

Ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä löytyy lähes 130:stä maailman valtiosta. Venäjä on taustamaana melko harvalla yrittäjällä. Nämä lienevätkin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneitä nuorehkoja yrittäjiä, joiden vanhemmatkaan eivät tulleet Suomeen vielä neuvostoaikoina.

Vuodesta 2013 vuoteen 2016 eniten, yli kolmanneksen, kasvoi kiinalaistaustaisten määrä.

Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaiset toimipaikat taustamaittain vuonna 2016

Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu, Tilastokeskus

…etenkin maan itäosissa

Entisestä Neuvostoliitosta lähtöisin olevat yrittäjät olivat suurena enemmistönä itäisen Suomen maakunnissa. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa heitä oli kutakuinkin kaksi kolmesta ulkomaalaistaustaisesta toimipaikasta. Osuudet olivat suuria myös Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Kiinalaistaustaisia toimipaikkoja löytyi suhteellisesti eniten (7,6 %) Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjanmaan ulkomaalaistaustaisista toimipaikoista puolestaan 14,9 prosenttia oli entisen Jugoslavian alueelta tulleiden pitämiä.

Virolaistaustaisen osuus ylitti viidenneksen pääkaupunkiseutua ympäröivällä muulla Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Yleisesti pieneksi jäänyt irakilaistaustaisten toimipaikkojen osuus nousi Päijät-Hämeessä 8,2 prosenttiin.

Kuvio 1. Ulkomaalaistaustaiset toimipaikat yrittäjän taustamaan mukaan, muutos 2013–2016, %

Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu, Tilastokeskus

Ruotsalaiset yrittäjät pyörittivät Ahvenanmaalla useampaa kuin joka toista (51 %) ulkomaalaistaustaista toimipaikkaa, mikä ei liene iso yllätys. Koko maassa heidän osuutensa jäi pariin prosenttiin.

Turkkilaiset olivat hyvin edustettuina kaikkialla manner-Suomessa ja varsinkin Satakunnassa, jossa 26,6 prosenttia ulkomaalaistaustaisista toimipaikoista oli turkkilaisia. Thaimaalaistaustaisten osuus oli korkein (9,3 %) Etelä-Pohjanmaalla ja vietnamilaisten Keski-Pohjanmaalla (8,1 %).

Ravintola-alalla joka viides yritys ulkomaalaistaustainen

Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten yritystoimipaikkojen yleisimmät toimialat olivat yritysten määrällä mitaten majoitus- ja ravitsemistoiminta (22,9 % kaikista), kauppa (14,4 %), rakentaminen (14,1 %) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (10,6 %).

Henkilöstön määrällä mitaten rakentamisen osuus kasvoi lähes 23 prosenttiin. Kauppa puolestaan tuotti ulkomaalaistaustaisten yritysten liikevaihdosta suurimman osuuden, 23 prosenttia. Rakennusalan osuus palkoista oli tätäkin suurempi (25 %).

Muissa palveluissa ulkomaalaistaustaisia yrityksiä riittää, mutta sekä toimialan henkilöstö-, liikevaihto- että palkkaosuudet jäivät vähäisiksi.

Majoituksen ja ravitsemisen toimialan ulkomaalaistaustaiset yritykset toimivat lähes kauttaaltaan ravitsemisen puolella eli olivat käytännössä ravintoloita, baareja, kahviloita jne. Vuonna 2016 Suomessa toimi ravintola-alalla kaikkiaan runsaat 10 000 yritystä, joista ulkomaalaistaustaisia oli 2 142 eli noin joka viides.

Taulukko 2. Ulkomaalaistaustaiset yritykset toimialoittain vuonna 2016. Klikkaa taulukko isommaksi.

Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu, Tilastokeskus

Pääkaupunkiseudulla parhaimmat tienestit

Pääkaupunkiseudun 47 prosentin osuus ulkomaalaistaustaisten toimipaikkojen lukumäärästä oli selvästi pienempi kuin alueen osuudet henkilöstöstä, palkkasummasta ja liikevaihdosta. Näiden muiden indikaattoreiden osuudet ylsivät 54–58 prosenttiin. Palkkasummasta pääkaupunkiseudun osuus kohosi varsinkin muissa palveluissa huomattavan korkeaksi (61,3 %).

Uusimaa ja Varsinais-Suomi olivat ulkomaalaistaustaisten yrittäjien sijaintialueena toimialoittain tarkastellen maataloudessa, teollisuudessa ja rakentamisessa merkittävämpiä kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Etelä-Karjalan merkitys oli kaupan toimialalla keskimääräistä suurempi, varsinkin ulkomaalaistaustaisten toimipaikkojen määrällä mitaten.

Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan ulkomaalaistaustaisten osuus ylitti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa maakunnan keskimääräisen osuuden niin toimipaikkojen määrässä, henkilöstömäärässä, palkkasummassa kuin liikevaihdossakin.

Koko maassa ulkomaalaistaustaisen yrityksen työntekijä ansaitsi vuonna 2016 keskimäärin 27 386 euroa. Pääkaupunkiseudulla palkkaa kertyi eniten, 29 261 euroa, ja Keski-Pohjanmaalla vähiten, 16 380 euroa. Palkat jäivät pääkaupunkiseudullakin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa muita toimialoja matalammiksi. 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen Yritystilastot -yksikössä.

* Toimipaikkatiedot käytännössä vastaavat yrityskohtaisia tietoja, sillä ulkomaalaistaustaiset yritykset ovat pääsääntöisesti yksitoimipaikkaisia.

** Entinen Neuvostoliitto: Armenia, Azerbaidžan, Gruusia, Kazakhstan, Kirgistan, Latvia, Liettua, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valkovenäjä, Venäjä, Viro

Kirjoitus perustuu Tilastokeskuksen Toimialoittaisen yritystietopalvelun tietoihin.

__________

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjävetoisten yritysten tilastot

Ulkomaalaistaustaiseksi yritykseksi luetaan sellaiset yritykset, joissa löytyy yrittäjätyöpanosta ulkomaalaistaustaiselta henkilöltä. Yrittäjän ulkomaalaistaustaisuus päätellään Tilastokeskuksen vuonna 2012 käyttöönottaman syntyperäluokituksen perusteella. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltioiden perusteella. Ulkomaista syntyperää ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Mikäli yrityksessä on useampi yrittäjäeläkevakuutusta maksava yrittäjä, taustamaa määräytyy suurimman työpanoksen antavan yrittäjän mukaan.