Uudellamaalla toimivien yritys­toimi­paikkojen synnyttämä yhteisö­veron tuotto oli vero­hallinnon mukaan 2,3 miljardia euroa vuonna 2015. Summa oli yli puolet kaikkien yritysten maksamista yhteisö­veroista. (Kuvio 1)

Kuvio 1: Yritysten maksamat laskennalliset yhteisö­verot 2012–15, miljoonaa euroa

Lähde: Verohallinnon tilastot

Vuosina 2013–16 yritysverojen tuotto on pysynyt Uudella­maalla melko tasaisena.

Yhteisöverot jaetaan kunnille ja valtiolle. Vuonna 2015 myös seura­kunnat saivat vielä osansa yhteisö­veron tuotoista, jotka sisältävät lisäksi metsä­erän.

Yhteensä Uudenmaan kunnille jäänyt lopullinen yhteisö­vero oli 702 miljoonaa euroa. Siitä yritys­toimintaerä muodosti 99 prosenttia ja metsäerä prosentin. Loppu­osa Uudella­maalla tuotetuista yhteisö­veroista kilahti valtion kassaan.

Yhteisöverojen merkitys on Uudella­maalla tärkeämpi kuin koko maassa keski­määrin, mikä voi lisätä suhdanne­vaihtelujen vaikutuksia kuntien talouteen. Uuden­maan kuntien vero­tuloista yhteisö­verot olivat keski­määrin 9,1 prosenttia vuonna 2015.

Rahallisesti yhteisö­verot keskittyvät pääkaupunki­seudulle. Yksin Helsingin osuus Uuden­maan kunnille maksetuista yhteisö­veroista on yli 50 prosenttia.

Välillisiä veroja lähes 12 miljardia, josta…

Yritykset maksavat myynnistään arvonlisä­veroa tai tilittävät monia asiakkaittensa suorittamia muita välillisiä tuote­veroja. Esimerkkejä tuote­veroista ovat energia­verot, tupakka­vero, vakuutus­maksuvero, virvoitus­juoma- ja juoma­pakkaus­vero sekä apteekki­vero.

Kansantalouden tilinpidon mukaan arvonlisä­verot ja muut tuote­verot olivat Suomessa 29,6 miljardia euroa vuonna 2015.

Uudellamaalla kertyneiden arvonlisä­verojen ja muiden tuote­verojen kokonais­arvo oli 11,6 miljardia euroa eli 39 prosenttia koko maassa kertyneistä tuote­veroista.

Kansantalouden tilinpidon mukaan vero­kertymä on kasvanut 2000-luvulla koko maassa 28 prosenttia mutta Uudella­maalla 36 prosenttia. (Kuvio 2)

Kuvio 2: Yritysten maksamat arvonlisä­verot ja muut tuote­verot 2012–15, ind. (2000=100)

Lähde: Kansantalouden alue­tilinpito, Tilasto­keskus

… arvonlisäveroa noin 8 miljardia

Kansantalouden tilinpidosta ei saa eriteltyjä tietoja arvonlisä­veroista ja muista tuote­veroista Uudella­maalla.

Keskuskauppakamarin tekemien selvitysten ja Tilasto­keskuksen alueellisten yritystoimi­paikkoja koskevien jalostusarvo­tietojen pohjalta laskettuna Uudella­maalla toimivien yritystoimi­paikkojen generoimat arvonlisä­verot olivat arviolta 7,9 miljardia euroa vuonna 2015.              

Kauppa muodosti Uudella­maalla arvonlisä­vero­kertymästä 42 prosenttia ja osaamis­intensiiviset liike-elämän palvelut 23 prosenttia. Maahan­tuonnin arvonlisä­veron osuus oli 12 prosenttia ja rakentamisen kymmenen prosenttia.

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan koko Suomen arvonlisä­vero­kertymästä Uuden­maan osuus oli 48 prosenttia ilman rahoitus- ja vakuutus­toimintaa.

Palkkaveroja ja sivu­kuluja 13 miljardia

Yksityisen alan työn­tekijöiden palkka­summa oli Uudella­maalla Tilasto­keskuksen työssäkäynti­tilaston mukaan arviolta 22 miljardia euroa vuonna 2015.

Keskimääräisellä vero­prosentilla laskettuna yksityisen alan työn­tekijöille maksetuista palkoista suoritettiin tulo­veroja yhteensä 6,8 miljardia euroa. Summa jakaantui kunnallis­veroon, valtion­veroon, kirkollis­veroon ja yleisradio­veroon.

Kunnallisveroja yksityisten työn­antajien työn­tekijät maksoivat Uudella­maalla 4,2 miljardia euroa, kun asiaa arvioidaan vero­velvollisten efektiivisellä kunnallisvero­prosentilla. Summa oli 74 prosenttia kaikkien palkan­saajien suorittamista kunnallis­veroista maa­kunnassa.

Yksityisten työnantajien tuottamilla vero­tuloilla oli suuri merkitys etenkin Espoossa, Nurmi­järvellä ja Kauniaisissa.

Palkkatuloverojen lisäksi Uuden­maan yksityiset työn­antajat generoivat veron­luonteisia eläkevakuutus­maksuja arviolta 5,2 miljardilla ja muita sosiaaliturva­maksuja 1,0 miljardilla eurolla vuonna 2015. (Kuvio 3)

Kuvio 3: Yksityisten työn­antajien tuottamat palkka­verot ja laki­sääteiset sosiaali­turva- ja vakuutus­maksut Uudella­maalla 2015

Lähde: Työssäkäynti­tilasto, Tilasto­keskus; Lith Consulting Group

Uudellamaalla kerätyt palkkatulo­verot ja muut niihin liittyvät veron­luonteiset maksut olivat yhteensä 38 prosenttia yksityisten työn­antajien tuottamista veroista ja maksuista koko Suomessa.

Yritykset maksavat myös kiinteistö­veroa 

Yritystoimintaan liittyvä kiinteistö­verojen tuotto oli Uuden­maan kunnissa arviolta 224 miljoonaa euroa vuonna 2015, mikä oli 36 prosenttia yritysten suorittamista kiinteistö­veroista Suomessa ja 42 prosenttia kunnille maksetuista kaikista kiinteistö­veroista Uudella­maalla. Lukuun lasketaan osake- ja kiinteistö­yhtiöiden sekä keskinäisten kiinteistö­yhtiöiden suorittamat verot.

Yhteenlaskettuna yritykset synnyttivät Uudella­maalla ainakin 21 miljardin vero­tulot ja maksoivat veron­luonteisia sosiaali­turva- ja vakuutus­maksuja suoraan tai työn­tekijöittensä kautta arviolta kuudella miljardilla eurolla (Kuvio 4). Summa on lähes 40 prosenttia kaikkien yritysten tuottamista veroista ja veron­luonteisista maksuista Suomessa. Uuden­maan osuus on suuri etenkin yhteisö­verojen tuotoista ja arvonlisä­veroista.

Kuvio 4: Yksityisen alan (yritysten) generoimat vero­tulot ja veron­luonteiset maksut Uudella­maalla 2015

Lähde: Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tilastot; Lith Consulting Group. (Kuviossa mainittujen verojen lisäksi yritysten omistajat maksavat saamistaan osingoista pääoma­veroa. Yritykset maksavat myös varainsiirto­veroja ja monia maksuja, joita ovat esimerkiksi ympäristö­lupa- ja muut hallinnolliset maksut.)

Uudenmaan tärkeä asema on linjassa sen kanssa, että yritysten työllisyydestä vajaat 40 prosenttia ja liike­vaihdosta miltei 50 prosenttia kertyy Uudelta­maalta. Yritysten maksamien palkka­verojen osuutta nostaa se, että maa­kunnan työpaikka­omavaraisuus on yli 100 prosenttia. Lisäksi yksityisen alan työ­paikkojen osuus on Uudella­maalla muutoinkin suurempi kuin maassa keski­määrin.

Yritysten maksamien yhteisö­verojen osuutta kasvattaa Uudella­maalla se, että toimi­paikat ja niiden taustalla olevat yritykset ovat maa­kunnassa suurempia ja niiden joukossa on keski­määräistä enemmän osake­yhtiöitä. Yritykset toimivat myös toimi­aloilla, joiden kannattavuus on keski­tasoa parempaa ja joissa omistajien oman pääoman tuotto­vaatimukset ovat korkeampia.

Arvonlisävero­kertymän osuutta Uudella­maalla puolestaan nostaa se, että maa­kunnassa on suuria kaupan yrityksiä ja palvelu­yrityksiä, jotka toimivat informaation ja viestinnän toimi­alalla sekä liike-elämän palveluissa.

Arvonlisävero­kertymää voi lisätä myös se, että negatiivista arvonlisä­veroa kerryttävän vienti­teollisuuden merkitys on maa­kunnassa pienempi kuin muualla Suomessa.

Negatiivinen arvonlisä­vero syntyy siitä, että tavara- ja palvelu­vienti on arvonlisä­verotonta, mutta yritys voi vähentää omassa verotuksessaan koti­maisiin tavara- ja palvelu­ostoihin sisältyvän arvonlisä­veron.

Toisaalta teollisuudessa käytetään yleisesti ulko­maisia tuonti­panoksia. Ne lisäävät arvonlisä­kertymää, sillä maahan­tuonti toisesta maasta on Suomessa ostajalle arvonlisä­verollista.    

Verotuotoilla rahoitetaan muuta Suomea

Uudellamaalla yrityksiltä kerättyjen vero­tulojen osuus oli vuonna 2015 kymmenen prosentti­yksikköä suurempi kuin maa­kunnan väestö­osuus (30 %).

Samaan lopputulokseen päästää, kun vero­tuloja verrataan koulutuksen, sosiaali- ja terveyden­huollon palveluista vastaavien kuntien käyttö­kustannuksiin. Niistä maa­kunnan osuus on Tilasto­keskuksen kuntatalous­tilastojen mukaan myös 30 prosenttia.

Valtion menoista ei ole saatavilla tuoreita tilasto­tietoja, mutta Tilasto­keskuksen tilastojen mukaan Uuden­maan osuus valtion menoista jäi jo kymmenen vuotta sitten alle 30 prosenttiin.

Kokonaisuudessaan voidaankin todeta, että Uuden­maan ja sen alueella toimivien yritysten generoimilla vero­tuloilla elätetään valtion tulon­jako- ja tasaus­järjestelmien kautta myös muuta Suomea.

Kirjoittaja työskentelee yrittäjänä omistamassaan yrityksessä Suunnittelu- ja tutkimus­palvelut Pekka Lith.

Lähes 100 000 yritystä, yli 100 000 toimi­paikkaa

Uudellamaalla oli 98 400 yritystä ja 104 900 yritysten toimi­paikkaa vuonna 2016, jos alku­tuotantoa ei oteta huomioon. Vuodesta 2013 lukien toimi­paikkojen määrä on lisääntynyt 1 360 toimi­paikalla.

Toimipaikkojen määrän kasvu kuvastaa yritys­toiminnan vireyttä. Etenkin Porvoon seutu, pääkaupunki­seutu ja Helsingin kehys­alue sijoittuvat korkealle yritys­toiminnan alueellisessa vilkkaudessa.

Suomen yritystoimipaikkojen määrästä Uuden­maan osuus oli kolmannes, mutta työllisyydestä ne muodostivat 38 prosenttia ja liike­vaihdosta 47 prosenttia. Toimipaikat työllistivät yhteensä 523 200 henkilöä, ja niiden liike­vaihto oli 182 miljardia euroa. (Taulukko 1)

Taulukko 1: Yritystoimipaikat Uudellamaalla päätoimi­aloittain 2016

Lähde: Alueellinen yritystoiminta­tilasto, Tilasto­keskus

Suurta liikevaihto-osuutta selittää esimerkiksi tukku- ja vähittäis­­kaupan alalla toimivien yritysten kauppa­­tavaroiden läpikulku­laskutus.

Vuosina 2013–16 toimi­paikkojen työllisyys heikkeni Uudellamaalla 1 500 henkilöllä ja liike­vaihto aleni 6,2 prosenttia. Työllisyys heikkeni vähemmän, mutta liike­vaihto enemmän kuin Suomessa keski­määrin.

Uudellamaalla negatiivista kehitystä selittävät esi­merkiksi elektroniikka­teollisuuden romahdus ja kemian teollisuuden sekä tukku­kaupan suhdanne­vaihtelut.

Sen sijaan rakennusalalla ja monilla palvelu­aloilla työllisyyden ja liike­vaihdon kasvu oli nopeaa vuosina 2013–16. Ripeintä liike­vaihdon kasvu oli informaation ja viestinnän toimi­alalla ja henkilö­kohtaisia palveluja tuottavilla toimi­aloilla, kuten vapaa-ajan virkistys- ja liikunta­palveluissa.

Työllisyys kasvoi eniten hallinto- ja tuki­palveluissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveys­palveluissa.

Lähteitä:

Keskuskauppakamari: Suuri veroselvitys –yritykset hyvinvointi­yhteiskunnan rakentajina (toim. Ann-Mari Kemell ja Emmiliina Kujanpää), Helsinki 2017. (www.kauppakamari.fi);

Pekka Lith: Yritysten vero­jalanjälki, Muistio yritys­toiminnasta, yritysten generoimista veroista ja muista veron­luonteisista maksuista Uudella­maalla, Lith Consulting Group, Helsinki 2018;

Savolainen, Leena: Kuntien verot 2017 – missä maksat eniten, Laskelmia kunnallisista veroista maa­kunnissa, niiden keskus­kaupungeissa ja Helsingin seudulla, Veron­maksajain Keskus­liitto, Helsinki 2017. (www.veronmaksajat.fi);

Tilastokeskus: Alueellisen yritystoiminta­tilaston, kansan­talouden tilin­pidon, työssäkäynti­tilaston ja yritysten rakenne- ja tilinpäätös­tilaston tietoja 1990-2000 –luvuilta. (www.stat.fi);

Verohallinto: Verohallinnon tilastotieto­kanta, Tilasto­tietoja tulo- ja kiinteistö­verotuksesta. (www.vero.fi)