Viime kesän viljasato oli Suomessa pienin vuosikymmeniin. Koko Euroopan ja Suomen pieni sato nosti viljan tuottajahintoja lähes 50 prosenttia.

Syksyllä arvuuteltiin, miten käy viljatuotteiden ja lihan kuluttaja­hinnoille. Nostiko huono sato ruuan kuluttajahintoja?

Viljan tuottajahinnoissa suuria nousuja

Viljojen tuottajahintojen nousu vaikuttaa ensimmäiseksi jauhojen hintaan. Jauhojen hinnassa on vähemmän palkkoja ja kuljetuksia kuin jalostetuimmissa viljatuotteissa.

Seuraavaksi nousun pitäisi näkyä pastojen hinnoissa. Pastoissa tuontikilpailu estää hintojen suuremmat nousut.

Lopuksi vaikutus näkyy leivän ja leivonnaisten hinnoissa. Leivissä tosin viljan hinnan osuus on vain 3-5 prosenttia kuluttaja­hinnasta. Suurempi osuus kuluttaja­hinnoissa on palkoilla, energialla ja kuljetuksilla.

Viljan hintojen nousu näkyy myös lihan ja kananmunien hinnoissa. Sianliha on jalostettua viljaa, ja sen hinta on osittain sidoksissa viljan hintakehitykseen. Myös broilerinlihan ja kananmunien tuotannossa vilja on tärkeä tuotantopanos.

Naudanlihan tuotannossa viljan osuus tuotanto­panoksista on pieni. Viljan hinnan nousulla ei ole juuri vaikutusta maitotuotteiden hintoihin.

Viljojen tuottajahinnat nousivat rajusti vuoden 2018 syksyllä. Kuviossa 1 vertailuajankohta on heinäkuu 2018. Tällöin elettiin vielä edellisen vuoden sadon aikaa.

Vehnän tuottajahintojen piikki oli tammikuussa 2019, jolloin hinnat olivat nousseet edellisen vuoden heinäkuusta yli 50 prosenttia. Muiden viljojen hintahuippu oli lokakuussa 2018. Kauran tuottajahinta oli noussut 55 prosenttia, rehuohran 35 ja rukiin 21 prosenttia.

Viljojen tuottajahinnat lähtivät selvään laskuun keväällä 2019. Syksyn 2019 termiinihinnat ovat hyvin lähellä tai jopa alle vuoden 2018 alkukesän tuottaja­hintoja. Ainoastaan vehnän ja muodikkaan kauran hinnat ovat vielä heinäkuun 2018 hintoja korkeammalla.

Syksyn 2019 tuottaja­hintojen taso määräytyy Suomen ja koko Euroopan lopullisen sadon määrän ja laadun mukaan. Juuri tällä hetkellä satonäkymät Suomessa ja Keski-Euroopassa ovat hyvät.

Viljojen tämän hetken satoarvion ja syksyn termiinihintojen mukaan vuoden 2019 viljasadon kokonaisarvo tulee olemaan lähes sama kuin vuoden 2018 sadon arvo. Sadon määrän kasvu korvaa laskevat hinnat.

Sianlihan tuottajahinta oli maaliskuussa 2019 5,5 prosenttia korkeammalla kuin heinäkuussa 2018 (kuvio 2). Tämä voidaan laittaa lähes kokonaan rehuviljan hintojen nousun piikkiin. Ongelmallisia on tapaukset, joissa siankasvattaja käyttää omaa rehuviljaa. Sen varjolla voidaan pitää sianlihan tuottaja­hinnat alhaalla rehuviljan markkina­hinnan noususta huolimatta.

Siipikarjan eli lähinnä broilerin tuottajahintojen huippu oli tammikuussa 2019. Tuntematta tarkemmin broilerinlihan kysynnän ja tarjonnan muutoksia, voidaan olettaa rehuviljan hinnan osuudeksi broilerissa olevan lähes samaa luokkaa kuin sianlihassa.

Naudanlihan tuottajahinnat ovat toukokuussa 2019 lähes samalla tasolla kuin heinäkuussa 2018, joten ainakaan naudanlihan tuottajahintaan viljan hintapiikillä ei ole ollut vaikutusta.

Kananmunien tuottajahinnat ovat nousseet viime heinäkuusta noin kuusi prosenttia. Kananmunissa hinnat määräytyvät paljolti tarjonnan mukaan eli rehuviljan tuottajahintojen nousun osuus ei ole kuin korkeintaan muutama prosentti.

Maidon tuottajahinta oli toukokuussa 2019 samalla tasolla kuin heinäkuussa 2018. Maidon tuottajahintaan on nousupaineita lähinnä maidon maailmanmarkkinahintojen nousun kautta.

Kuluttajahintoihin pieni vaikutus

Viljan hintojen lähes 50 prosentin hintojen nousu ei ole juuri näkynyt kuluttaja­hinnoissa.

Vilja- ja lihatuotteiden kuluttaja­hinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on keskimäärin hyvin pieni. Tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.

Palkka- ja kuljetuskustannukset ovat molemmat nousseet viimeisen vuoden aikana reilut kaksi prosenttia. Myös vilja-, liha- ja maitotuotteiden tuonti pitää kuluttaja­hinnat kurissa.

Viljatuotteista suurin nousu on ollut jauhoissa (kuvio 3). Jauhojen hinnat nousivat enemmän vasta keväällä 2019 eli reilut puoli vuotta viljan tuottajahintojen noususta.

Kuvio 3. Viljatuotteiden kuluttaja­hintojen kumulatiivinen muutos heinäkuusta 2018 kesäkuuhun 2019

Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi heinäkuu 2018 – Kesäkuu 2019

Viljan tuottajahintojen nousulla on ollut vain pieni vaikutus leivän kuluttaja­hintoihin. Leipien kuluttajahinnat ovat nousseet viime kesästä reilut kolme prosenttia eli hieman nopeammin kuin palkat ja kuljetukset.

Pastojen hinnat ovat pysyneet koko vuoden lähes samalla tasolla, mikä johtuu tuontikilpailusta.

Kaiken kaikkiaan viljatuotteiden hinnat ovat nousseet keskimäärin palkkojen ja kuljetus­kustannusten tahtiin, eikä tuottajahintojen nousulla ole ollut juuri vaikutusta kuluttajahintoihin.

Viljatuotteiden osuus koko kuluttajahintaindeksin painosta on vain kaksi prosenttia. Vaikka siihen lisättäisiin lihatuotteiden paino-osuus, päästään vain reiluun neljään prosenttiin.

Sianlihan kuluttajahinnat nousivat kesästä 2018 kevääseen 2019 noin seitsemän prosenttia (kuvio 4). Kun otetaan huomioon palkkojen ja kuljetus­­kustannusten nousu, jää sianlihan kuluttajahinnan noususta rehuviljan hintojen nousun osuudeksi viitisen prosenttia. Suurin nousupaine viljojen tuottaja­hintojen noususta on siis kohdistunut sianlihaan.

Siipikarjan kuluttajahintojen nousuhuippu oli kesäkuussa 2019, noin viisi prosenttia. Jos ei oteta huomioon broilerinlihan kysynnän ja tarjonnan muutoksia, voidaan olettaa rehuviljan osuudeksi broilerin kuluttaja­hintojen noususta olevan pari prosenttiyksikköä.

Naudanlihan kuluttajahinnat ovat kesäkuussa 2019 kolme prosenttia korkeammalla kuin heinäkuussa 2018. Naudanlihan hintaan viljan tuottajahintapiikillä ei ole ollut juuri vaikutusta.

Maidon kuluttajahinta on kesäkuussa 2019 lähes samalla tasolla kuin heinäkuussa 2018. Juustojen hinnat ovat nousseet kolmisen prosenttia eli hieman nopeamman kuin palkat. Viljan tuottajahinnan piikkiin tätä nousua ei voi laittaa.

Kananmunien kuluttajahinnat nousivat viime vuoden heinäkuusta maaliskuuhun 2019 noin kolme ja puoli prosenttia. Sen jälkeen hintojen nousu on laskenut pariin prosenttiin. Kananmunissa hinnat määräytyvät paljolti tarjonnan ja kysynnän mukaan eli viljan hintojen nousun osuus on kananmunissa pieni.

Vaikka maidon hinta ei ole noussut vuodessa laisinkaan, on voin kuluttajahinta noussut yli kuusi prosenttia. Voin hinnannousun takana on maailman­markkinahinnan nousu. Ranskassa on ollut ajoittain ongelmia croissanttien valmistuksessa johtuen voipulasta.

Voin maailmanmarkkinahintojen nousu on nostanut voin kuluttajahintoja myös Suomessa. Voin hinta on noussut vuodesta 2015 yli 30 prosenttia.

Maidon maailmanmarkkinahinta on lähtenyt nousuun viime kuukausina. Saa nähdä, miten sen vaikutus näkyy Suomen tuottaja- sekä kuluttaja­hinnoissa syksyllä.

Tämän päivän tietojen mukaan viljan maailman­markkinahinnat ja samalla Suomen tuottajahinnat laskevat syksyllä 2019 alkuvuoden 2018 tasolle. Se ei kuitenkaan merkitse kuluttaja­hintojen laskua kuin korkeintaan hitusen jauhojen, sianlihan ja broilerinlihan osalta. Muilta osin viljan hintojen lasku ehkä hillitsee hintojen nousua.

Kesä voi vielä muuttaa satonäkymiä ja viljan tuottajahintoja. Mitään inflaatiopaineita tai helpotusta viljasadosta tuskin tulee tänäkään vuonna.

Ilkka Lehtinen on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.