Rakennusten ja asuntojen korjauksiin käytettiin Tilasto­keskuksen korjausrakentamis­tilaston mukaan 11,5 miljardia euroa vuonna 2018. Tilasto ei kata koko rakennus­kantaa, joten korjausten kokonais­arvo on vielä suurempi. Suuresta merkityksestään huolimatta korjaus­rakentamisen suhdanteita kuvaavaa tilastoa ei ole.

Tilastokeskus julkaisee vuosittain rakennusten ja asuntojen korjausten sekä rakennus­yritysten korjaus­rakentamisen arvotietoja. Nämä tilastot perustuvat erillisiin otos­tutkimuksiin ja niistä saadaan korjaus­rakentamisen tietoja vuosi­tasolla.

Kerran vuodessa julkaistavat tiedot eivät sovellu suhdanteiden tarkasteluun. Tutkimusten otokset ja paino­rakenteet vaihdetaan vuosittain, eivätkä niistä saatavat tulokset ole parhaita mahdollisia perättäisten vuosien välillä tapahtuvan muutoksen kiinni saamiseksi.

Vuodesta 2014 lähtien Verohallinto alkoi keräämään rakentamis­ilmoituksia osana harmaan talouden torjunta­ohjelmaa. Uusi aineisto on antanut mahdollisuuden tutkia rakentamisen suhdanteita uudesta näkökulmasta. Näiden rakentamis­ilmoitusten urakka­tiedot antavat suhdanne­kuvaajan tekemiseen vuositietoja paremmat lähtökohdat. Näistä syistä Tilasto­keskuksessa käynnistettiin korjaus­rakentamisen suhdanne­kuvaajan selvitystyö.

Korjausrakentamisen suhdannekuvaaja voidaan rakentaa kolmen tietolähteen varaan (ks. infoboksi alla). Yritysten korjaus­rakentamisen kyselyyn vastanneet rakennus­yritykset toimialoilta 41 ja 43 on otettu suhdanne­kuvaajan pohjaksi. Näille yrityksille yhdistämme liikevaihto­tiedon ja rakennus­urakoiden arvon kuukausi­tasolla. Saatavat arvot kerrotaan rakennus­yritysten korjaus­rakentamisen kyselystä saatavalla korjaus­rakentamisen osuudella kaikesta rakentamisesta. Näin saamme arvion korjaus­rakentamisen arvosta kuukausi­tasolla.

Rakentamisilmoitusten urakkatiedot ja oma-aloitteisten verojen liikevaihto­tiedot saadaan kuukausittain, ja ne voidaan julkaista aikaisintaan 2-3 kuukautta viite­ajankohdan päättymisen jälkeen. Rakennus­yritysten korjaus­rakentamisen tietoja ei saada ajantasaisesti, vaan on käytettävä vanhentunutta vuositietoa. Tämä heikentää indikaattorin laatua, koska korjaus­rakentamisen osuus voi vaihdella rakennus­yrityksillä voimakkaasti jo lyhyellä aikavälillä.

Korjausrakentamisen arvo on kasvussa

Rakennuksiin kohdistuvan korjaus­rakentamisen arvo kasvoi 4 prosenttia tammi-elokuussa 2019 verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan aikaan.

Korjausrakentamisen kasvu on ollut vahvaa 2018 lokakuusta 2019 huhtikuuhun (kuvio 1). Kesä- ja elokuussa korjaus­rakentamisen arvo on vähentynyt verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan kuukauteen.

Vuonna 2018 korjausrakentamisen arvo oli koelaskelman mukaan 3,4 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2017. Arvio on tehty euromääräisistä luvuista, eikä niistä ole poistettu hintojen muutoksen vaikutusta.

Tulokset tarkentuvat kuukausien kuluessa

Korjausrakentamisen suhdanne­kuvaajassa tiedot tarkentuvat ajan kuluessa. Erityisesti rakentamis­ilmoituksissa tapahtuu voimakasta muutosta vielä kuukausia myöhemmin. Toinen käyristä kuviossa 2 on tehty tiedoilla, jotka ovat olleet saatavilla maaliskuussa ja toinen käyristä marraskuussa saatavilla olleilla tiedoilla. 

Maaliskuussa saatavissa olleiden tietojen perusteella vuonna 2018 korjaus­rakentaminen olisi ollut arvoltaan 4,8 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017. Marraskuuhun mennessä kertyneillä tiedoilla kasvua oli vain 3,4 prosenttia.

Tilastokeskuksen lopullisen vuositiedon mukaan rakennusten ja asuntojen korjausten vuoden 2018 kokonaisarvo oli 3,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017. Vuonna 2018 rakennus­yritysten korjaus­rakentamisen arvo kasvoi 4,1 prosenttia vuoden­takaisesta.

Toinen lähestymistapa ei toimi

Toinen mahdollisuus rakennusten korjaus­rakentamisen suhdanteiden kuvaamiseksi olisi vähentää kuukausittaisesta talon­rakentamisen arvosta uudis­rakentamisen arvo. Jäljelle jäävä osuus kuvaisi rakennuksiin kohdistuvan korjaus­rakentamisen arvoa kuukausi­tasolla.

Talonrakennusalan (41 talon­rakentaminen ja 43 erikoistunut rakennus­toiminta) yritysten liikevaihto­tieto saadaan Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta. Uudis­rakentamisen kuukausittainen arvotieto saadaan uudis­rakentamisen volyymi-indeksistä.

Tässä lähestymistavassa ongelma on se, että uudis­rakentamisen volyymi-indeksi on luonteeltaan hyvin tasainen verrattuna talon­rakentamisen liikevaihtoon. Lisäksi urakointi­ketjuista johtuen urakan arvo voi tulla moninkertaisena liikevaihto­tietoihin mukaan. Uudis­rakentamisen volyymi-indeksissä ei tätä monin­kertaisuutta ole.

Kun talonrakentamisen liikevaihdosta vähennetään verrattain tasaisesti kehittyvä uudis­rakentamisen arvo, saadaan loppu­tuloksena erittäin jännittävä kuvaaja (kuvio 3). 

Käyrät kuvaavat rakentamisen suhdanne­kehitystä. Kuviosta näkee, kuinka piikikkääksi korjaus­rakentamisen kuvaaja käy, jos se tehdään erottamalla rakentamisen liikevaihdon suhdanne­kehityksestä uudis­rakentamisen kehitys.

Uudisrakentamisen kuvaajan pehmeä­liikkeisyys johtuu sen laskentaan liittyvästä kuukausittaista vaihtelua tasoittavasta menetelmästä: käynnissä oleva rakennus­tuotanto estimoidaan hankkeittain, ja koko tuotannon kuukausittaiset arvot saadaan laskemalla yhteen kaikkien käynnissä olevien ­hankkeiden näille kuukausille kohdistuvat rakennus­tuotannon arvot.

Yllä esitetyt luvut on saatu aikaiseksi koe­luontoisesta laskelmasta, jonka pohjalta Tilasto­keskuksen on tarkoitus luoda kokeellinen korjaus­rakentamisen suhdanne­kuvaaja ja julkaista se ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2020.

Kirjoittaja työskentelee Tilasto­­keskuksen yritystilastot-yksikössä teollisuus, rakentaminen ja asuminen -vastuu­alueella.

Infoboksi

Verohallinnon rakentamis­ilmoitusten urakkatiedot sisältävät rakentamis­palvelun tilaajan antamat tiedot ostamastaan, yli 15 000 euron (ilman alv.) arvoisesta rakentamis­palvelusta. Tilaajana voi olla esimerkiksi pääurakoitsija, sivu-urakoitsija tai aliurakoitsija. Tiedonanto­velvollisuus koskee laajasti kaikkia, jotka ovat ostaneet rakentamis­palvelua, ei ainoastaan rakentamis­alalla toimivia yrityksiä. Siitä saadaan vähintään 15 000 euron arvoisten urakoiden maksetut ja lasketut määrät kuukausittain.

Poikkeuksellisesti kohdekuukausien 9-12/2019 määräpäivä on 5.2.2020 Verohallinnon järjestelmä­muutoksista johtuen. Tästä johtuen Tilasto­keskus tavoittelee korjaus­rakentamisen suhdanne­indikaattorin julkaisemista kokeellisena tilastona vasta huhtikuussa 2020.

Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineisto sisältää kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositietoja ilmoittavien yritysten arvolisä­verotiedot. Kuukausittain tietonsa raportoivat ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 100 000 euroa. Neljännesvuosi­raportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liikevaihto on 30 001 – 100 000 euroa. Vuositason raportointiin ovat oikeutettuja ne yritykset, joiden vuotuinen liike­vaihto on korkeintaan 30 000 euroa.

Rakennusyritysten korjaus­rakentamisen aineisto perustuu otoksen perusteella vähintään 5 henkilön rakennus­yrityksille lähetettävään tiedusteluun. Otokseen kuuluvat kaikki vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa. Kynnysrajan alittavat, mutta yli 5 henkilöä työllistävät yritykset on valittu otokseen satunnais­otannalla.

Otoskehikko on muodostettu Tilasto­keskuksen yritys- ja toimipaikka­rekisterin tiedoista. Tästä aineistosta saadaan rakennuksiin kohdistuneiden töiden arvo yhteensä ja erikseen korjaus- ja uudis­rakentamisesta ja jaoteltuna pääurakointiin, ali­urakointiin ja omaan käyttöön.