Maahanmuuttajien rooli Suomen taloudessa puhututtaa paljon. Yhteiskunnallisen tasapainon kannalta on tärkeää sopeuttaa maahanmuuttajat mahdollisimman hyvin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee myös lisää työvoimaa.

Maahanmuuttajat voivat työllistyä joko palkansaajiksi olemassa oleviin yrityksiin tai perustamalla uusia yrityksiä kansantalouteen. Toisaalta näiden uusien yritysten palkka- ja tuottavuus­kehitys voi erota merkittävästi suomalais­taustaisista yrityksistä.

Etlan tutkimuksessa on vertailtu paikallisten ja globaalien yritysten merkitystä Suomen yrityssektorin työllisyyden ja tuottavuuden lähteinä. Useita rekisteri­aineistoja yhdistelevä aikasarja-aineisto mahdollistaa maahanmuuttaja­taustaisten yritysten kasvavan roolin lähemmän tarkastelun työllisyyden, tuotannon ja palkka­kehityksen osatekijöiden avulla.

Aiempien tuottavuustutkimusten perusteella yritysten luokittelussa on tärkeää tehdä ero paikallisten ja globaalien yritysten välillä. Paikallisella yrityksellä tarkoitetaan tässä sitä, että yrityksen omistus on pääasiassa Suomessa asuvien henkilöiden omistuksessa, eli että yritys ei ole monikansallinen.

Paikalliset yritykset jaetaan edelleen suomalaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin sekä maahanmuuttaja­taustaisten omistuksessa oleviin (paikallinen ulkomainen). Vastaavasti globaalit monikansalliset yritykset jaetaan suomalaisessa omistuksessa oleviin sekä ulkomaalais­omisteisiin.

Uusi omistajapohjainen aikasarja mahdollistaa ulkomaalaistaustaisten yrittäjien kehityskulkujen tutkimisen

Tilastokeskuksen aineistot tarjoavat tutkijalle erityislaatuiset ulottuvuudet rekisteri­aineistojen yhdistelyyn. Henkilöiden tausta­ominaisuuksia ja historiaa voidaan esimerkiksi yhdistää yrityksen työntekijöiden ja omistajien kautta yrityksen toimintaa ja menestymistä kuvaaviin tietoihin. Tämä mahdollistaa yritystoiminnan tausta­mekanismien syväluotaavan analyysin.[1]

Maahanmuuttajataustaisia yrityksiä on määritelty Tilastokeskuksen yritys­tietopalvelussa vuodesta 2013 lähtien yrityksille kohdistetun yrittäjä­työpanoksen kautta. Yrittäjäpanoksen arvioinnissa on käytetty useita eri tietolähteitä, eikä vastaavia estimaatteja ole saatavilla ennen vuotta 2013.

Tässä tutkimuksessa on tärkeää katsoa paikallisia ja globaaleja yritysryhmiä pidempänä aikasarjana, jotta voimme arvioida yrityssektorin kehityskulkuja. Tähän tarkoitukseen olemme muodostaneet maahanmuuttaja­taustaisista yrityksistä aikasarjan vuosille 2006−2016 käyttämällä hyväksi Verohallinnon Tilastokeskukselle tilastotarkoituksiin toimittamia tietoja osakeyhtiöiden omistajaosakkaista.

Olemme täydentäneet tätä Tilastokeskuksen Finnish Longitudinal OWNer-Employer-Employee (FLOWN) -aineistoa ketjuttamalla henkilöomistajia yritysomistajien takaa sekä linkittämällä aineistoon omistajien yritys- ja henkilöominaisuuksia.

FLOWN-aineiston lisäksi hyödynnämme tutkimusaineiston muodostamisessa Tilastokeskuksen työssäkäynti­tilastoaineiston syntyperän ja ammattiaseman määritelmiä sekä henkilöiden yrityssuhde­linkkejä. Globaalien yritysten määrittely on tehty Tilastokeskuksen yritys- ja konserni­rekisterin tietojen avulla. Yrityksen toimintaa kuvaavat tiedot saadaan Tilastokeskuksen tilinpäätös­aineistoista.

Tilastokeskuksen vuonna 2012 käyttöönottaman syntyperä­luokituksen mukaan syntyperä määräytyy henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Ulkomaalais­taustaisiksi määritellään sekä ensimmäisen että toisen polven ulkomaalais­taustaiset henkilöt, jotka ovat syntyneet itse ulkomailla tai joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalais­taustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestörekisteri­keskuksen väestötieto­järjestelmässä.

Työllisyys, tuottavuus ja palkat paikallisissa ja globaaleissa yrityksissä

Tutkimuksessa yritykset ryhmitellään seuraavasti:

• a) Paikalliset kotimaiset
• b) Paikalliset ulkomaiset eli maahanmuuttajataustaiset yritykset
• c) Globaalit (monikansalliset) kotimaiset
• d) Globaalit (monikansalliset) ulkomaiset

Määrittelemme maahanmuuttajataustaisiksi (b paikallisiksi ulkomaisiksi) yrityksiksi ne yritykset, joiden tiedossa olevista henkilöomistajista (osakeyhtiöt) tai henkilöyrittäjistä (luonnolliset henkilöt, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) vähintään puolet ovat ulkomaalais­taustaisia.

Mikäli yritys on monikansallisesti toimiva yritys, se siirtyy ylempiin yritysryhmiin c ja d, joissa tehdään vielä jako kotimaisiin ja ulkomaisiin omistuksen pääasiallisen (vähintään 50%) perimmäisen omistajatahon mukaan (ultimate controlling institution).

Kuviosta 1 nähdään, että maahanmuuttajataustaiset yritykset ovat painottuneet selvästi yksityisiin palveluihin[2]. Maahanmuuttaja­taustaisten yritysten osuus yrityksistä on kasvanut 2,5 prosentista 4,6 prosenttiin vuosina 2007−2016.

Yksityisissä palveluissa kasvua on ollut 3,3 prosentista 5,5 prosenttiin. Maahanmuuttaja­taustaisten yritysten osuuden kasvu on tapahtunut paikallisten kotimaisten yritysten kustannuksella, sillä myös globaalien kotimaisten ja ulkomaisten yritysten osuudet yrityksistä ovat olleet (lievässä) kasvussa.

Maahanmuuttajataustaisten yritysten osuus työvoimasta on kasvanut suhteellisen voimakkaasti, 0,7 prosentista 1,5 prosenttiin yrityssektorilla ja 1,0 prosentista 1,7 prosenttiin yksityisissä palveluissa, mutta ne ovat edelleen keskikooltaan pieniä (4,4 henkilöä vuonna 2016).

Koko yrityssektorilla maahanmuuttajataustaisia yrityksiä oli vuonna 2016 aineistossamme 3 941, joista 3 103 yritystä toimi yksityisissä palveluissa.

Kuvio 1. Maahanmuuttajataustaisten yritysten osuus yrityssektorilla

Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Kuviossa 2 tarkastellaan jatkavien yritysten reaalisen[3] arvonlisäyksen vuosimuutoksia yrityssektorilla sekä erikseen yksityisissä palveluissa. Jatkavalla yrityksellä tarkoitetaan tässä sellaista yritystä, joka oli toiminnassa myös edellisenä vuonna. Uusien ja poistuvien yritysten kontribuutio on siis poistettu.

Nähdään, että arvonlisäyksen suhdannevaihtelu on hyvin samanlaista kaikissa yritysryhmissä, mutta maahanmuuttaja­taustaisten yritysten kasvu on ollut kaikkina vuosina selvästi muita voimakkaampaa.

Kumulatiivisesti erot ovat olleet hyvin merkittäviä; vuosina 2006−2016 maahanmuuttaja­taustaisissa yrityksissä reaalinen arvonlisäys on kaksinkertaistunut yrityssektorilla.

Paikallisissa kotimaisissa yrityksissä kumulatiivista kasvua on tapahtunut 19 prosenttia. Sen sijaan globaaleissa yrityksissä on tapahtunut tuotannon vähenemistä; kotimaisissa globaaleissa firmoissa tuotanto on vähentynyt 13 prosenttia ja globaaleissa ulkomaisissa 5 prosenttia.

Yksityisissä palveluissa arvonlisäyksen kasvun erot yritysryhmien välillä ovat pienemmät. Maahanmuuttaja­taustaisissa yrityksissä tuotanto on kasvanut 84 prosenttia, paikallisissa kotimaisissa yrityksissä 34 prosenttia, globaaleissa kotimaisissa 17 prosenttia ja globaaleissa ulkomaisissa 11 prosenttia.

On syytä huomata, että tässä on siis jätetty pois uusien yritysten markkinoille tulo ja vanhojen yritysten poistuminen. Kuten edellä todettiin, maahanmuuttaja­taustaisten yritysten lukumäärä on kasvanut muita enemmän.

Kuviosta 3 nähdään, että työn tuottavuuden vuosikasvu yritysten sisällä[4] on ollut keskimäärin 0,1 prosenttia maahanmuuttaja­taustaisissa yrityksissä eli vain hiukan nopeampaa kuin paikallisissa kotimaisissa yrityksissä (-0,6 prosenttia) yrityssektorilla vuosina 2007−2016.

Lisäksi kasvun suhdannevaihtelu on ollut melko samanlaista näissä ryhmissä. Tilanne on ollut vastaavanlainen myös yksityisissä palveluissa. Maahanmuuttaja­taustaisissa yrityksissä keskimääräinen vuosikasvu on ollut 0,0 prosenttia ja paikallisissa kotimaisissa -0,2 prosenttia vuosina 2007−2016.

Kuviosta 4 nähdään, että palkkojen kasvu on ollut jatkavien maahanmuuttaja­taustaisten yritysten sisällä vuosina 2007−2016 kuitenkin keskimäärin selvästi nopeampaa kuin muissa yritysryhmissä.[5]

Ero on ollut selvä sekä koko yrityssektorilla että yksityisissä palveluissa. Toisaalta nähdään myös, että maahanmuuttaja­taustaisissa yrityksissä palkkakehityksen suhdannevaihtelu on ollut selvästi myötäsyklisempää kuin muissa yritysryhmissä. Noususuhdanne­vuosina (2008, 2012 ja 2014−2016) se on ollut selvästi muita yritysryhmiä nopeampaa, mutta toisaalta pahimpina laskusuhdanne­vuosina (2009 ja 2013) negatiivista tai hyvin hidasta.

Erityisen selvästi palkkakehityksen myötäsyklisyys on nähtävissä yksityisissä palveluissa. Paikallisten kotimaisten yritysten sisällä tapahtuvan palkkojen kasvun suhdannevaihtelu näyttäisi olevan jonkin verran vähäisempää kuin maahanmuuttaja­taustaisissa yrityksissä. Toisessa ääripäässä ovat globaalit ulkomaiset yritykset, joissa palkkojen vuosikasvu on ollut hyvin vakaata suhdanne­tilanteesta riippumatta.

Vaikka jatkavien maahanmuuttajataustaisten yritysten sisällä tapahtuva palkkojen kasvuvauhti on ollut keskimäärin muita yritysryhmiä nopeampaa vuosina 2007–2016, palkkaero maahanmuuttaja­taustaisten yritysryhmän ja muiden yritysryhmien välillä on ollut pikemminkin kasvussa kuin supistumassa muiden yritysryhmien eduksi.

Selitys tälle on tutkimuksemme mukaan se, että maahanmuuttaja­taustaisiin yrityksiin syntyy jatkuvasti uusia matalapalkkaisia työpaikkoja joko uusiin yrityksiin tai sitä kautta, että matalan palkkatason vanhat jatkavat yritykset lisäävät henkilökuntaansa. Toisin sanoen palkkakehityksen “luova tuho” yritysryhmien sisällä on erilaista.     

Tilastokeskuksen valmiit tutkimusaineistot tarjoavat mahdollisuuden linkittää yritysten tausta­tekijöitä ja -henkilöitä yritysten menestys­mittareihin. Pitkät aikasarjat valottavat yritystoiminnan ja työmarkkina­ilmiöiden kehityskaaria ja erilaisia suhdannevaiheita.

Maahanmuuttajien merkitys yrittäjyyden ja työpaikkojen uutena lähteenä on vielä pieni mutta nopeasti kasvava. Maahanmuuttaja­taustaisten yritysten tuotanto on kasvanut voimakkaammin kuin paikallisissa kotimaisissa yrityksissä tai globaalisti toimivissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yrityksissä. Tutkimuksemme osoittaa, että tämä perustuu ennen kaikkea niiden voimakkaaseen työpanoksen kasvuun eikä niinkään tuottavuuden kasvuun.

Palkkataso maahanmuuttajataustaisissa yrityksissä on muita yritysryhmiä matalampi mutta palkkojen kasvuvauhti on ollut keskimäärin muita yritysryhmiä nopeampaa vuosina 2007−2016. Tästä huolimatta palkkaero muiden yritysryhmien eduksi on ollut kasvamaan päin, sillä maahanmuuttaja­taustaisiin yrityksiin syntyy jatkuvasti lisää matalapalkkaisia työpaikkoja. Maahanmuuttaja­taustaisissa yrityksissä palkat myös joustavat suhdannetilanteen mukaan herkemmin kuin muiden yritysten ryhmissä.

Maahanmuuttajataustaisten yritysten rooli porttina työllisyyteen on merkittävä. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta yrityskohtaiset eroavuudet esimerkiksi kasvuhalukkuudessa ja työntekijöiden kouluttautumisessa saadaan paremmin esille.

Mika Maliranta on tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (27.5.2019 alkaen tutkimusprofessori Kilpailu- ja kuluttajavirastossa) ja toimii myös taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Satu Nurmi on tutkimuspäällikkö tutkijapalveluissa Tilastokeskuksen tuotannon kehittäminen -yksikössä.

Kirjoittajat kiittävät rahoituksesta TT-säätiön hanketta Maahanmuuttajat ja yritysdynamiikka sekä hanketta Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU), jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (Helsingin ylipisto 312710 / Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 312711). Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan ETLAn tutkimusraportit-sarjassa sekä Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (2/2019).)

Lähteet:

Maliranta, M. ja Nurmi, S. (2019). Business owners, employees, and firm performance. Small Business Economics, 52(1), 111−129.

Maliranta, M. ja Nurmi, S. (2019). Maahanmuuttajataustaiset, paikalliset ja globaalit yritykset Suomen työpaikka- ja tuotantorakenteiden muutoksessa. ETLA Raportti No. 91.

[1] Laaja valikoima mikroaineistoja tutkimustarkoituksiin on käyttölupamenettelyllä haettavissa käyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta. Valmiit tutkimusaineistot on kuvattu Taika-tutkimusaineistokatalogissa.

[2] Tutkimuksessa tarkastellaan vähintään yhden henkilön yrityksiä yrityssektorilla, johon kuuluvat teollisuus ja muut toimialat (kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, rakentaminen) sekä yksityiset palvelut (tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- ja varastointi, majoitus- ja ravitsemustoiminta, informaatio- ja viestintä, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ja hallinto- ja tukipalvelutoiminta).

[3] Deflaattorina on käytetty kansantalouden tilinpidon implisiittistä hintaindeksiä.

[4] Tarkemmin sanottuna työn tuottavuuden kasvu on mitattu siten, että yritys- ja työpaikkarakenteiden muutoksen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun, eli ”luova tuhoon”, on puhdistettu. Käytetty mittari kuvaa yrityksen keskimääräisen työpaikan tuottavuuden kasvua, pyrkien poistamaan työpaikkojen lukumäärien vaihteluiden vaikutukset. Mittaustavan tarkempi kuvaus on esitetty Etlan raportissa.

[5] Tässä palkkojen kasvua yrityksissä on mitattu vastaavalla tavalla kuin edellä työn tuottavuuden kasvua. Erona on se, että palkkojen muutosta on mitattu nimellisin hinnoin.