Työurien pidentäminen ja nuorten työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ollut pitkään koulutus­poliittisena tavoitteena. Myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitus­ohjelmassa (2015) tavoitteeksi asetettiin työurien pidentäminen alkupäästä tekemällä opintopoluista mahdollisimman joustavia ja tukemalla nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään.

Vaikka suurin osa hakee jatkokoulutukseen heti ylioppilaaksi­tulo­vuonna, on osa välivuosista myös tietoisesti valittuja (Nuorten tulevaisuusraportti 2018). Pitkän aikavälin tarkastelussa nuorten siirtyminen jatko-opintoihin on vaikeutunut ja välivuosien määrä on kasvanut.

Osa korkeakoulujen aloituspaikoista varataan ensikertalaisille hakijoille, joilla ei ole aiempaa opiskelupaikkaa korkeakouluissa tai aiemmin suoritettua korkeakoulututkintoa. Valtaosa uusista opiskelijoista on kuitenkin aiempien vuosien ylioppilaita.

Saman vuoden ylioppilaiden osuus on ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneissa laskenut lähes 10 prosenttiyksikköä ja yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon aloittaneissa 12 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

Vuoden 2017 ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneista opiskelijoista saman vuoden ylioppilaita oli 8,5 prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneista saman vuoden ylioppilaita oli 18 prosenttia.

Alemman korkeakoulututkinnon yliopistoissa vuonna 2017 aloittaneista saman vuoden ylioppilaita oli 28 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin 40 prosenttia oli saman vuoden ylioppilaita.

Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Vuoden 2007 ylioppilaista välittömästi heti ylioppilasvuonna opiskelupaikan sai 43 prosenttia, naisista ja miehistä yhtä moni. Yhden välivuoden jälkeen opiskelemassa oli 67 prosenttia ylioppilaista, naisista yli 10 prosenttiyksikköä useampi kuin miehistä.

Enimmillään opiskelijoiden osuus oli kolmen vuoden kuluttua ylioppilaaksitulosta, kun neljä viidestä oli opiskelemassa, naisista ja miehistä lähes yhtä moni. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeli 8 prosenttia ja korkeakouluissa 71 prosenttia.

Kun aikaa kuluu, melkein kaikki ylioppilaat saavat opiskelupaikan, osa ulkomailta. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2007 ylioppilaista, yli 80 prosenttia oli suorittanut tutkinnon.

Vuoden 2012 ylioppilaille opiskelemaan pääsy oli 6 prosenttiyksikköä vaikeampaa kuin vuoden 2007 ylioppilaille. Välittömästi opiskelemaan pääsi 38 prosenttia, naisista ja miehistä lähes yhtä moni. Yhden välivuoden jälkeen opiskelemassa oli 63 prosenttia, naisista 66 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia.

Kolmen vuoden kuluttua ylioppilaaksi tulosta 76 prosenttia oli opiskelemassa, 9 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa ja 68 prosenttia korkeakouluissa. Korkeakouluihin pääsy oli vaikeutunut verrattuna vuoden 2007 ylioppilaskohorttiin.

Viiden vuoden kuluttua vähän yli puolet oli suorittanut toisen tutkinnon ylioppilastutkinnon jälkeen: 37 prosenttia korkeakoulututkinnon ja 17 prosenttia ammatillisen tutkinnon. Koko kohortista 13 prosenttia oli ilman opiskelupaikkaa tai ylioppilastutkinnon jälkeen suoritettua tutkintoa vielä viiden vuoden päästä.

Vuoden 2014 ylioppilaista opintojaan jatkoi samana vuonna joka kolmas. Yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan oli päässyt 58 prosenttia eli osuus oli laskenut seitsemässä vuodessa 8 prosenttiyksikköä. Naisista yhden välivuoden jälkeen opiskeli 61 prosenttia ja miehistä 55 prosenttia. Korkeakouluissa oli aloittanut lähes puolet ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeli joka kymmenes.

Kahden välivuoden jälkeen suurin osa oli päässyt jatko-opintoihin. Korkeakouluissa opiskeli 62 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 10 prosenttia. Kolmen välivuoden jälkeen opiskelemassa olevien osuus oli 74 prosenttia, mikä on 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2007 ylioppilaiden kohortilla.

Vuoden 2017 ylioppilaista välittömästi opintoja jatkoi enää 28 prosenttia eli 15 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Suurempi osuus miesylioppilaista kuin naisylioppilaista jatkoi opintojaan heti valmistumisen jälkeen.

Vuonna 2017 miesylioppilaista 32 prosenttia jatkoi opintoja heti, kun osuus naisilla oli 25 prosenttia. Kun aiemmin miehistä vain hieman suurempi osuus jatkoi opintojaan välittömästi samana vuonna, on ero sukupuolten välillä kasvanut viime vuosina. Vuodesta 2007 naisten osuus laski 18 prosenttiyksikköä ja miesten 11 prosenttiyksikköä vuoteen 2017. (Taulukko 1)

Myös päätoimisten työllisten osuuden kasvu kertoo välivuosien määrän lisääntymisestä. Vuoden 2007 ylioppilaista vuoden kuluttua päätoimisesti työskenteli 18 prosenttia, kun vuoden 2017 ylioppilaista päätoimisesti työskenteli 26 prosenttia. Naisista vuoden kuluttua ylioppilaaksi valmistumisesta päätoimisesti työskenteli lähes joka kolmas ja miehistä joka viides. Päätoimisten työllisten naisten osuus oli kasvanut kymmenessä vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä. (Taulukko 2)

* Ylioppilaiden määrä on pienempi kuin taulukossa 1, koska tässä taulukossa mukana ei ole henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon lisäksi ammatillisen tutkinnon.

Lähde: Tilastokeskus, sijoittuminen koulutuksen jälkeen

Nuorten miesten korkeakoulutukseen pääsy vaikeutunut vähemmän kuin naisten

Korkeakoulutuksen aloittamisaste antaa varsin samanlaisen kuvan viime vuosien kehityksestä kuin edellä tarkasteltu ylioppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin.

Aloittamisaste eli ensi kertaa korkeakoulutuksen aloittavien osuus suhteessa saman ikäiseen väestöön on pienentynyt viime vuosina nuorimmissa ikäluokissa (Haapamäki 2018). Aloittamisaste on pienentynyt 8 prosenttiyksikköä 19–20-vuotiailla vuodesta 2007 vuoteen 2017.

19–20-vuotiaiden miesten aloittamisaste oli pienentynyt selvästi vähemmän kuin vastaavan ikäisten naisten. 19–20-vuotiaiden naisten aloittamisaste oli kuitenkin vuonna 2017 edelleen selvästi korkeampi kuin vastaavan ikäisten miesten.

Nuorista naisista 28 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot 20-ikävuoteen mennessä, kun nuorten miesten vastaava osuus on 22 prosenttia.

Aloittamisaste 19–20-ikävuotta vanhemmissa ikäryhmissä oli korkeampi vuonna 2017 kuin vuonna 2007. Tämä tarkoittaa sitä, että yli 20-vuotiaiden pääsy korkeakouluopintoihin on helpottunut.

Alle 35-vuotiaista hieman suurempi osuus aloitti korkeakouluopinnot vuonna 2017 kuin vuonna 2007. Alle 35-vuotiaista miehistä 52 prosenttia aloitti korkeakouluopinnot, mikä on 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2007. Alle 35-vuotiaista naisista selvästi suurempi osuus, 61 prosenttia, aloitti korkeakouluopinnot, mutta osuus ei ole kasvanut vuosien 2007 ja 2017 välisenä aikana.

25-ikävuoteen mennessä noin puolet ikäluokasta aloittaa korkeakouluopinnot. Korkeakouluopintojen aloittaminen on myöhentynyt ja yli 25-vuotiaana opinnot aloittavien osuus on kasvanut verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin. Korkea-asteen koulutuksen aloittamisaste laski vuosien 2002 ja 2013 välillä, jonka jälkeen se kääntyi jälleen nousuun (Kalenius&Karhunen 2018).

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa aloitetaan korkea-asteen opinnot ja koulutuksesta valmistutaan keskimäärin vanhempina kuin monissa muissa EU- ja OECD-maissa (OECD). 

Lähde: OECD Education at a Glance 2018

Mikä selittää nuorten naisten hidastunutta siirtymistä jatko-opintoihin?

Nuorten naisten korkeakoulutukseen pääsy on siis hidastunut enemmän kuin nuorten miesten, mutta edelleen selvästi suurempi osuus naisista aloittaa korkeakouluopinnot kuin miehistä. Nuorten miesten välitön siirtyminen korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon jälkeen on ripeämpää, mutta naiset kirivät eron kiinni vanhemmissa ikäluokissa. Naisten korkeakoulutukseen siirtymisen hidastuminen on mielenkiintoinen ilmiö, joka vaatisi jatkotarkastelua.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään parhaillaan kohti mallia, jossa 2020 alkaen yli puolet paikoista täytetään todistusvalinnalla. Yliopistoissa ollaan luopumassa pääsykokeesta ja todistuksesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta.

Yliopistojen kauppatieteellisellä alalla muutos tehtiin jo kevään 2018 valinnassa. Muutos lisäsi 19-vuotiaiden ja sitä nuorempien aloituspaikan vastaanottaneiden määrää 40 prosentilla. Myös ensimmäistä paikkaa hakevien niin sanotusti aidosti ensikertalaisten määrä ja osuus kasvoivat. (Hyvönen 2019).

Yliaktuaari Anna Loukkola ja kehittämispäällikkö Mika Tuononen työskentelevät koulutustilastoissa väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. 

Lähteet:

Nuorten tulevaisuusraportti 2018. Kun koulu loppuu 

Tilastokeskus. Koulutustilastot 

Tilastokeskus. Koulutukseen hakeutuminen 

Tilastokeskus. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 

OECD. Education at a Glance 2018

Kalenius Aleksi; Karhunen Hannu (2018-11-30), Miksi nuorten koulutustaso laskee? 

Vipunen, Tilastoneuvos. Jukka Haapamäki. Korkeakoulujen aloittajien ikäjakauma  

Vipunen, Tilastoneuvos. Ilmari Hyvönen. Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia