Tällä viikolla media on ollut pullollaan syntyvyyttä ja tuoretta väestöennustetta koskeneita uutisia ja kysymyksiä. Suomen väestön vanheneminen näkyy tämänkin artikkelin tiedoissa.

Työssäkäyntitilasto juhlii tänä vuonna 30 vuoden pituista aikasarjaansa. Ensimmäiset työssäkäynnin tilaston tiedot koskevat vuotta 1987, ja nyt juhlavuonna aikasarja täydentyy vuoden 2017 tiedoilla.

Näiden vuosien väliin mahtuu noin yhden sukupolven mittainen ajanjakso, jonka aikana suomalaisten työssäkäynnissä on ehtinyt tapahtua paljon muutoksia. Tässä artikkelissa muutosta tarkastellaan kummankin tilastovuoden 30-vuotiaiden näkökulmasta.

Nykypäivänä opiskelun merkitys ennen työelämään siirtymistä korostuu, ja ns. työura alkaa myöhemmin. Työmarkkinoiden rakennemuutos ja työn perässä muuttaminen kasvukeskuksiin näkyy myös vahvasti aikamme kolmekymppisten elämässä.

Yhä useampi 30-vuotias on nykyisin opiskelija...

Siinä missä Suomen koko väestö kasvoi vuosien 1987 ja 2017 välillä lähes 575 000 henkilöllä, 30-vuotiaiden määrä pieneni vastaavalla aikavälillä kymmenellä tuhannella, yli 77 000 kolmekymppisestä hieman yli 67 000:een.

Vuonna 1987 kolmekymppisistä 84,3 prosenttia oli pääasialliselta toiminnaltaan työllisiä, kun vuoden 2017 loppuun mennessä vastaava osuus oli pienentynyt 75 prosenttiin. Vastaavasti kaikkien 18–64-vuotiaiden suomalaisten työllisyysaste oli 72,5 prosenttia vuonna 1987 ja vuoteen 2017 mennessä se oli laskenut 70,5 prosenttiin.

Yhä useampi 30-vuotias on nykyisin opiskelija, mikä osaltaan selittää työllisyysasteen laskua. 30 vuotta sitten päätoimisesti opiskelevia kolmekymppisiä oli 1 900 ja nykyisin vajaat 4 200. Tarkasteltujen vuosien ikätovereihin suhteutettuna tämä tarkoittaa vajaan neljän prosenttiyksikön kasvua.

Etenkin päätoimisesti opiskelevien 30-vuotiaiden naisten määrä on kasvanut. Vuonna 1987 kolmekymppisissä naisissa oli noin 1 000 opiskelijaa, kun vuonna 2017 määrä oli yli kaksinkertainen, noin 2 300 naisopiskelijaa.

Päätoimisella opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka opiskelee tutkintotavoitteisesti jossakin oppilaitoksessa, eikä ole ansiotyössä tai työtön. Opiskelun ohella töitä tekevät luokittuvat työllisiksi, jos heillä oli tilastointiajankohtana, eli vuoden viimeisellä viikolla, voimassa oleva työsuhde.

...ja naimaton ja lapseton

Muutos näkyy myös muilla elämän osa-alueilla, kuten perheiden perustamisessa.

Vuonna 2017 lapsia oli alle 41 prosentilla kolmekymppisistä, kun vuonna 1987 lapsia oli 61 prosentilla 30-vuotiaista, ja heistäkin yli puolella oli vähintään kaksi lasta. 30-vuotiaiden naimattomien ja yksin asuvien osuudet ovat lähes kaksinkertaistuneet, kun taas naimisissa olevien osuus on lähes puolittunut.

30 vuotta sitten kolmekymppisistä reilu kolmannes oli naimattomia ja naimisissa olevien osuus oli 59 prosenttia. Vuonna 2017 saman ikäisistä oli naimattomia 65 prosenttia ja naimisissa oli vajaa kolmannes.

Iso osa kolmikymppisistä asuu Uudellamaalla kerrostalossa

Työssäkäynnin muutosten ohella kolmekymppisten asumisratkaisuissa on tapahtunut muutoksia. Nykyisin yli puolet Suomen kolmekymppisistä asuu kerrostaloissa, kun vuonna 1987 vastaava luku oli 41 prosenttia.

Myös vuokralla asuminen on yleistynyt; vuokralla asuvien osuus on noussut kolmessakymmenessä vuodessa 32 prosentista 42 prosenttiin. Vuonna 2017 enää 52 prosenttia 30-vuotiaista asui omistusasunnossa, kun vielä 30 vuotta sitten vastaava luku oli 13 prosenttiyksikköä korkeampi.

Merkittävä osa kaikista Suomen 30-vuotiaista on keskittynyt Uudellemaalle. Vuonna 1987 kaikista kolmekymppisistä 27 prosenttia, eli 21 000 henkilöä, asui Uudellamaalla. Osuus on kasvanut vajaaseen 37 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä, jolloin Suomen kolmekymppisistä lähes 25 000:ta asui Uudellamaalla.

Kolmekymppisten työllisyys pienentynyt etenkin Uudellamaalla

Uudellamaalla kolmekymppisten työllisyysaste on laskenut 12 prosenttiyksikköä vuoteen 1987 verrattuna. Vielä 30 vuotta sitten kaikista Suomen maakunnista Uudellamaalla oli korkein kolmekymppisten työllisyysaste, 88,5 prosenttia. Vuonna 2017 Uudenmaan työllisyysaste oli enää 76,6 prosenttia. 

Kuten kuviosta 1 nähdään, vain Etelä-Karjalassa työllisyysaste on laskenut Uuttamaata enemmän, noin 13 prosenttiyksikköä.

Kolmekymppisten työllisyysaste on vuoteen 1987 verrattuna pienentynyt kaikissa Suomen 19 maakunnassa.

Uudenmaan ja Etelä-Karjalan lisäksi Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa lasku on ollut yli 10 prosenttiyksikköä. Vähiten työllisyysaste on pienentynyt Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa.

Vuonna 1987 ainoat maakunnat, joissa 30-vuotiaiden työllisyysaste oli alle 80 prosenttia, olivat Kainuu, Lappi ja Pohjois-Karjala. Vuonna 2017 jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa työllisyysaste alitti 80 prosenttia. Ahvenanmaalla työllisyysaste oli tuolloin 84,8 prosenttia.

Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa kolmekymppisten työllisyysasteet olivat Suomen matalimpia molempina ajankohtina. Näiden lisäksi vuonna 2017 työllisyysaste oli yhtä matala myös Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, hieman yli 70 prosenttia. Vuonna 2017 Manner-Suomen korkeimpiin kolmekymppisten työllisyysasteisiin, noin 79 prosenttiin, ylsivät Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.

Maan- ja metsänviljelystä myyjäksi – rakennemuutos näkyy 30-vuotiaiden suosikkiammateissa

Osa vuoden 1987 yleisimmistä toimialoista ja ammateista ovat yhä 30 vuoden jälkeen säilyttäneet suosionsa. Yhteiskuntarakenteen kuitenkin muuttuessa myös työllisten määrät ovat muuttuneet joillakin aloilla. Esimerkiksi vuonna 1987 kolmekymppisistä työllisistä lähes neljäsosa työskenteli teollisuuden toimialoilla, kun vuoteen 2016 mennessä osuus oli puolittunut.

Terveys- ja sosiaalipalvelut, sekä kaupan ala säilyivät suosituimpien toimialojen joukossa. Kaupan tehtävissä työskenteli joka kymmenes kolmekymppisistä niin vuonna 1987 kuin myös vuonna 2016.

Yleisin 30-vuotiaan ammatti vuonna 2016 oli myyjä, heitä oli noin 2 400 henkilöä.  Seuraavaksi yleisimmät ammatit olivat sairaanhoitaja (1 900 henkilöä) ja lähihoitaja (1 500).

Vastaavasti 30 vuotta sitten yleisin kolmekymppisten ammatti oli maan- ja metsänviljelijä, joita oli noin 2 900 henkilöä. Maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden toimialat työllistivät vielä vuonna 1987 kolmekymppisistä vajaat 6 prosenttia, eli yhteensä yli 3 800 henkilöä.

Vuonna 2016 kyseisillä toimialoilla työskenteli enää 2 prosenttia vastaavan ikäisistä, eli 1 000 henkilöä. Maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden ammateissa työskenteli tällöin enää vain noin 800 henkilöä yhteensä.

Koulutuksen ja tutkimuksen toimialoilla työskentelevien määrä kasvoi huomattavasti vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 1987 kyseisillä toimialoilla työskenteli yhteensä 3 400 kolmekymppistä, vuonna 2016 määrä oli lähes kaksinkertaistunut.

Ammatti- ja toimialaluokitukset ovat muuttuneet tarkasteltavien vuosien välillä, mikä hankaloittaa tietojen vertailtavuutta. Ammattien tarkastelussa on käytetty vuoden 1990 Väestölaskennan tietoja, sillä vuodelta 1987 ei ole tilastotietoja saatavilla. Lisäksi artikkelin kirjoittamisen hetkellä ei vielä ollut vuoden 2017 toimiala-, sektori- ja ammattitietoja käytettävissä, joten vertailut on tehty vuoden 2016 tietoihin peilaten.

Yrittäjyys houkuttelee aiempaa vähemmän kolmekymppisiä

30-vuotiaiden yrittäjien määrä on tippunut lähes puolella viimeisen 30 vuoden aikana. Vuonna 1987 heitä oli noin 6 500, kun vuonna 2017 kolmekymppisistä yrittäjiä oli vain vajaat 3 400 henkilöä. Lasku näkyy myös yrittäjien osuudessa saman ikäisistä työllisistä, sillä vuonna 1987 kolmekymppisistä työllisistä yrittäjiä oli joka kymmenes ja vuonna 2017 vastaava luku oli alle 7 prosenttia.

Yksityisellä sektorilla työskentelevien osuus on kasvanut. Kolmekymppisistä työllisistä 76 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna 2016, kun vuonna 1987 vastaava osuus oli vajaat 70 prosenttia.

Julkisella sektorilla työskenteli vajaa kolmannes 30-vuotiaista vuonna 1987. Kolmen vuosikymmenen aikana vastaava luku on pienentynyt alle neljännekseen.

Julkisella sektorilla työllisten määrän väheneminen johtuu suurelta osin valtiolla työskentelevien määrän pienenemisestä, sillä vielä vuonna 1987 valtiolla työskenteli joka kymmenes 30-vuotias. Vuonna 2017 valtion palveluksessa oli kolmekymppisistä enää vain joka kahdeskymmenes.

Antti Katainen työskentelee tilastopäällikkönä Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Jenni Lintunen ja Samuli Neuvonen työskentelivät kesällä 2019 korkeakouluharjoittelijoina samassa yksikössä. 

Työssäkäyntitilaston verkkosivut