Liikkuminen on ison murroksen äärellä, kun automaatio, yhdistettävyys, sähköistyminen ja yhteiskäyttöisyys ovat kasvussa. Ilmastonmuutos ja puhdas liikenne vaativat uusia tapoja ja innovaatioita.

Älykkään liikenteen keskiössä on käyttäjä, jonka vaatimuksena on sujuva ja kustannustehokas liikkuminen. Isossa kuvassa tärkeää on myös päästöttömyys. Älykäs liikenne hyödyntää tietoa ja teknologiaa ja kehittyy jatkuvasti. Tähän iskevät myös uudet liikkumismuodot kuten yhteiskäyttöisyyteen perustuvat kaupunkipyörät tai potkulaudat.

Viime vuosien tunteita herättävä uutuus ovat olleet sähköpotkulaudat, jotka ovat yleistyneet maailmalla sitä mukaa, kun pääomasijoittajat ovat rahoittaneet kansainvälisiä start-up-yrityksiä. Ensimmäiset sähköpotkulaudat otettiin laajemmin käyttöön vuonna 2017 Kaliforniassa, jonka jälkeen ne ovat levinneet ympäri maailmaa.

Suomessa ensimmäiset sähköpotkulaudat otettiin käyttöön tänä kesänä Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Yksityisiä palveluntarjoajia on tällä hetkellä neljä, joiden potkulaudat toimivat samalla periaatteella kuin asemattomat kaupunkipyörät.

Potkulaudat otetaan käyttöön mobiiliapplikaatiolla ja käyttömaksut perustuvat kiinteään kertamaksuun ja aikaperusteiseen veloitukseen. Lisäksi HSL järjesti oman pilottihankkeensa Vuosaaressa, joka perustui kaupunkipyöräjärjestelmän tapaan kiinteisiin asemiin.

Syitä yleistymiseen on monia. Tiiviissä kaupunkiympäristössä auto ei ole useinkaan nopein liikkumismuoto, ja monet kaupungit ovat kääntäneet katseensa perinteisen julkisen liikenteen lisäksi esimerkiksi kaupunkipyöriin ja potkulautoihin sekä pyöräilyinfran kehittämiseen erityisesti lyhyiden matkojen kohdalla.

Ketterät liikkumismuodot ovat erityisen hyviä ns. viimeisen kilometrin ongelman ratkaisussa. Vaihtoehtoisilla liikkumismuodoilla pyritään vastaamaan myös päästövähennystavoitteisiin.

Ympäristöystävällisyys oletettua vähäisempää

Sähköpotkulautoja on markkinoitu ympäristöystävällisyydellä, mutta tutkimustulokset eivät sitä vahvista. Pohjois-Carolinan osavaltion yliopiston tutkimuksessa sähköpotkulautojen kerrottiin tuottavan enemmän kasvihuonepäästöjä henkilöajokilometriä kohden kuin ne kulkumuodot, mitä niillä yritetään korvata.

Niin Pohjois-Carolinan kuin HSL:n pilottitutkimuksen yhteydessä kysyttiin käyttäjiltä, mitä kulkumuotoja sähköpotkulaudat korvasivat. Pääosa korvasi kävelyä tai pyöräilyä (Pohjois-Carolina 49 %, HSL 66 %). Lisäksi HSL:n pilottikäyttäjistä melkein puolet kertoi käyttäneensä sähköpotkulautoja huvikseen.

Tutkijat selvittivät sähköpotkulautojen ympäristövaikutuksen neljästä näkökulmasta: materiaalien ja komponenttien tuottaminen, tuotantoprosessi, kohdekaupunkiin rahtaamisen päästöt sekä keräämisestä, lataamisesta ja uudelleensijoittamisesta tulevat päästöt.

Tutkimuksen mukaan sähköpotkulaudalla ajo oli melkein aina ympäristöystävällisempää kuin henkilöautoilu. Hieman yllättävänä havaintona voidaan pitää sitä, että sähköpotkulaudat hävisivät ympäristöystävällisyydessä busseille silloin, kun bussissa on korkea matkustajamäärä. Myös pyöräily jopa sähköpyörällä oli melkein aina ympäristöystävällisempää kuin yhteiskäyttöisen sähköpotkulaudan käyttö.

Saman tutkimuksen mukaan sähköpotkulautojen lataamiseen käytettävän sähkön ympäristövaikutus on pieni, vain noin viisi prosenttia sähköpotkulautailun kokonaisympäristövaikutuksesta.

Sähköpotkulautailun ympäristöhaitat koostuvat suurimmaksi osaksi kahdesta tekijästä, jotka ovat muiden ajoneuvojen käyttö potkulautojen keräämiseen ja uudelleen sijoittamiseen sekä päästöt, jotka liittyvät sähköpotkulautojen materiaalien ja komponenttien tuottamiseen. 

Sähköpotkulautailun ympäristöystävällisyyden parantamiseen on kaksi merkittävää tekijää. Toinen on potkulautojen siirtämiseen tarvittavan autolla tehtävän kuljetusmatkan minimoiminen suhteessa käyttöajoon, jolloin ajokilometriä kohden siirtämisestä koituva haitta pienenee.

Sähköpotkulaudan käyttöikä on toinen merkittävä tekijä. Yksinkertaistettuna sitä kasvattamalla pienenee materiaalien tuotannosta aiheutuva haitta suhteessa saatuun hyötyyn.

Onko sähköpotkulautailu vaarallista?

Liikkumisessa tärkeää on turvallisuus, joka korostuu niin viranomais- kuin käyttäjänäkökulmasta erityisesti uusissa liikennemuodoissa. Sähköpotkulautojen turvallisuus on herättänyt huolta eikä kuolemiltakaan ole vältytty. Suomessa ei ole toistaiseksi ole tapahtunut kuolemaan johtavia onnettomuuksia, mutta henkilövahingoilta ei ole vältytty.

Elokuun alussa uutisoitiin, että Helsingissä Haartmannin sairaalaan oli tullut yli 150 ihmistä sähköpotkulautailusta johtuvien vammojen takia. Hoitoon hakeutuneista valtaosa oli sähköpotkulaudan kuljettajia. Joukossa oli myös polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita, joita potkulautailija oli töytäissyt.

Poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan Dennis Pastersteinin mukaan Töölön sairaalassa (30.5.-7.11.) hoitoa tarvitsi 74 loukkaantunutta, joista miehiä oli 39 ja naisia 35 (HUS tilastot). Näistä 33 potilasta vaati leikkaushoitoa. Loukkaantuneiden keski-ikä oli 32 vuotta. Kaikkiaan 25 henkilöä loukkaantui yöaikaan, ja heistä lähes jokainen oli alkoholin vaikutuksen alaisena.

Euroopassa tänä vuonna sähköpotkulaudat ovat johtaneet kuolemaan Helsingborgissa, Pariisissa, Ranskan moottoritiellä ja Lontoossa. Helsingborgin kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen Ruotsissa on pohdittu sähköpotkulautojen kieltämistä. Samoin esimerkiksi Pariisissa ja Madridissa on asetettu rajoituksia muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia.

Yhdysvalloissa Texasin Austinissa the Centers for Disease Controlin tekemän tutkimuksen mukaan sadastatuhannesta sähköpotkulautamatkasta 20 päätyy loukkaantumiseen ja niistä puolet katsotaan olevan vakavia.

Kuluvan vuoden elokuussa Atlantassa kiellettiin sähköpotkulautailu öisin. Kielto tuli voimaan sen jälkeen, kun Atlantassa oli kolmen kuukauden aikana tapahtunut neljä ihmisen kuolemaan johtanutta sähköpotkulautaonnettomuutta.

Käyttäjämääristä Suomessa ei ole vielä tarkkaa tietoa saatavilla, mutta esimerkiksi HSL:n pilottikokeilussa potkulaudoilla ajettiin noin 17 000 matkaa toukokuun puolivälistä lokakuun loppuun.

Samaan aikaan loppui myös HSL:n kaupunkipyöräily tältä vuodelta. Kolme suurta kaupallista toimijaa – Voi, Tier ja Lime – jatkavat sähköpotkulautojen palveluntarjoamista myös talvella. Talviolosuhteissa lautojen turvallisuudesta ei ole Suomessa vielä kokemusta.

Poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia on vähän

Erilaiset sähkömoottorin voimalla tai sähkömoottorin avustamana liikkuvat ajoneuvot voidaan jakaa toimintaperiaatteen ja nopeuden perusteella viiteen eri luokkaan. Näitä ovat:

• kevyet sähköajoneuvot, joiden huippunopeus on korkeintaan 15 km/h
• nopeammat kevyet sähköajoneuvot, joiden huippunopeus on 25 km/h
• sähköavusteiset polkupyörät, joiden moottori toimii ainoastaan poljettaessa
• moottorilla varustetut polkupyörät, joiden moottori saa toimia ilman polkemista ja jotka tulee vakuuttaa
• yli 25 km/h kulkevat sähkömoottorilla varustetut polkupyörät, jotka tulee rekisteröidä mopoiksi ja vakuuttaa.

Suomessa käytössä olevat yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat kuuluvat nopeampiin kevyisiin sähköajoneuvoihin ja niiden tulee noudattaa polkupyöräilijöiden liikennesääntöjä.

Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastossa ne luokitellaan samaan luokkaan polkupyöräilijöiden kanssa. Polkupyöräonnettomuudet ovat vahvasti aliedustettuna tilastossa ja sama koskee myös sähköpotkulautailijoille sattuneita onnettomuuksia.

Tieliikenneonnettomuustilaston mukaan vuonna 2019 syyskuun loppuun mennessä sattui seitsemän henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui saman verran henkilöitä. Kaikki loukkaantuneet olivat sähköpotkulaudan kuljettajia. Loukkaantuneista kuusi oli miehiä ja yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat alle 34‑vuotiaita.

Uudet liikkumistavat ja niiden seuranta kaipaavat tuekseen myös tilastotietoa. Tilastokeskuksen tuottama tieliikenneonnettomuustilasto perustuu Poliisin ilmoitustietoihin mistä taas seuraa se, että valtaosa esimerkiksi pyöräily- ja potkulautaonnettomuuksista ei päädy viralliseen tilastointiin.

Päätöksenteon ja liikennejärjestelmän seurannan tueksi tilastointia on kehitettävä niin, että se vastaa uusiin tietotarpeisiin ja kattaa myös liikenteen uudet ilmiöt.

Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.