Päiväsaikaan, eli klo 8–21, tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus kaikista pahoin­pitelyistä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2013 osuus oli 35 prosenttia ja 2019 osuus näyttää nousevan yli 40 prosentin (2019 tammi–syyskuun tilanne).

Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeino­tilasto

Yöaikaan tapahtuneet pahoinpitelyt ovat siirtyneet hieman enemmän aamuyön ja aamun tunneille.

Pahoinpitelyiden määrä lisääntyy melko tasaisesti tunneittain puolen päivän jälkeen aamuyön tunneille asti, mutta kääntyy laskuun kello kolmen jälkeen. Selkein väheneminen tapahtuu kuitenkin aamulla viiden ja kuuden välillä, jolloin tilastoitujen pahoinpitelyiden määrä laskee noin 1 500:sta noin 500:een. (Taulukko 2)

Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeino­tilasto

Vuosina 2018 ja 2019 kello 04:n ja 06:n välillä tapahtuneiden pahoin­pitelyiden määrä on noussut aiempiin vuosiin verrattuna. Muutos ei ole luku­määrissä tarkasteltuna suuri ja hävinnee osittain yöaikaan tapahtuneiden pahoinpitelyiden yleisen lukumäärän laskun taakse.

Myös poliisi on tiedottanut aamuyön tuntien pahoinpitelyiden lisääntyneen. Taustalla arvioidaan olevan alkoholi­lain muutos ja ravintoloiden aukiolo­aikojen vapautuminen.

Kello aamuneljän jälkeen, mutta ennen kahdeksaa tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus on kasvanut noin 9 prosentista vajaaseen 11 prosenttiin. Vastaavasti puolenyön jälkeen, mutta ennen neljää tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus on laskenut vajaasta 37 prosentista hieman alle 30 prosentin vuodesta 2013.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan yökerhoissa käynti on vähentynyt viime vuosina. Tämä saattaa myös vaikuttaa yöaikana tapahtuneiden pahoin­pitelyiden määrän laskuun.

Pahoinpitelyiden kokonaismäärässä ei viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuosina 2015–2018 on tilastoitu noin 33 600 tapausta vuosittain. Vuoden 2019 tammi–syyskuun ennakko­tiedot ovat myös samalla tasolla viime vuosien kanssa. Pahoin­pitelyitä tapahtuu hieman enemmän huhti-syyskuussa kuin loka-maaliskuussa.

Pahoinpitelyt siirtyneet yksityisiin asuntoihin?

Yksityisessä asunnossa tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus on noussut 36 prosentista noin 42 prosenttiin, ja niiden osuus on suurimmillaan talvi­kuukausina.

Ravintoloissa tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus on pysytellyt noin kymmenessä prosentissa. Toki voidaan olettaa, että ravintolan henkilö­kunta ohjaa häiriö­käyttäytyjät ulos ja välienselvittely jatkuu ulkosalla. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus on kuitenkin hieman laskenut tarkastelu­jaksolla: noin 34 prosentista vajaaseen 32 prosenttiin.

Yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus on suurimmillaan kesä­kuukausina. Ravintoloissa puolestaan tapahtuu kesä­kuukausina vähiten pahoin­pitelyitä.

Suurimmillaan ravintoloissa tapahtuvien pahoin­pitelyiden osuus on joulukuussa: 12,5 prosenttia. Toisaalta tammikuu on yhtä rauhallinen kuin heinäkuu.

Pikkulauantai näkyy tilastoissa

Viikonpäivistä maanantai, tiistai ja keskiviikko ovat selkeästi rauhallisempia ja lauantai kiireisin (kuvio 1). Toki pyhäpäivien sijoittuminen viikolle saattaa näkyä. Esimerkiksi vuonna 2018 uudenvuoden­aatto ja vappuaatto sijoittuivat maanantaille. Tuolloin maanantaina tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus oli 11,9 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 10 prosenttia.

Tilastosta voi myös havaita ns. ”pikkulauantain” eli keskiviikkoisin hieman vilkastuvan ravintola­elämän. Nimittäin torstaisin klo 24:n  ja 04:n välillä tapahtuu noin neljännes torstain pahoin­pitelyistä, kun muina arkipäivinä samaan kellonaikaan tapahtuu noin viidennes pahoin­pitelyistä (kuvio 2). Muutoinkin torstaina tapahtuu hieman enemmän pahoin­pitelyitä kuin alkuviikolla.

Ei ole yllättävää, että lauantaina ja sunnuntaina tapahtuvista pahoin­pitelyistä suurin osa tapahtuu yöaikaan klo 24:n ja 8:n välillä. Vastaavasti suurin osa arkisin tapahtuvista pahoin­pitelyistä tapahtuu klo 8:n ja 21:n välillä. Perjantai on hienoinen poikkeus, sillä silloin noin kolmannes pahoin­pitelyistä tapahtuu klo 21:n ja puolenyön välillä.

Rikosilmoitukseen kirjataan tapahtuma-aika, mutta jos tarkkaa aikaa ei ole tiedossa, kirjataan aikaisin ja myöhäisin mahdollinen tapahtuma-aika. Tässä tarkastelussa on käytetty aikaisinta mahdollista aikaa, jos tarkkaa tekoaikaa ei ole tiedossa.

Niiden tapausten osuus, joissa tekoaikaa ei ole tiedossa, on noussut vuoden 2013 noin 17 prosentista noin 23 prosenttiin. Vaikka nämä tuntemattoman tapahtuma-ajan tapaukset huomioidaan, on klo 24:n ja 04:n välillä tapahtuneiden pahoin­pitelyiden osuus laskenut vajaat kymmenen prosentti­yksikköä.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­­keskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa rikos- ja pakkokeino­­­tilastosta.