Tilastokeskus julkisti tänään vuoden 2018 tiedot käräjä­oikeuksissa ja hovi­oikeudessa 1. asteena syytetyistä, tuomituista ja rangaistuksista.

Tuomioiden vuosittaisessa kehityksessä korostui rike­sakkojen määrän yhä jatkuva kasvu sekä vankeus­rangaistuksen määrän kääntyminen lievään nousuun yli kymmenen vuoden lasku­suunnan jälkeen.

Tuomiotiedoista muodostetaan myös vuosittain uusinta­rikollisuus­aineisto, jonka avulla voidaan havainnoida uusinta­rikollisuuden tilaa ja sen kehitystä ajassa.

Uusijoiden osuus kääntyi nousuun…

Tilastokeskuksen uusintarikollisuus­aineisto kertoo, että sekä tuomittujen rikosten määrä että uusijoiden osuus on laskenut 2000-luvulla. Vuonna 2018 uusijoiden osuus lähti kuitenkin jälleen nousuun, se on nyt lähes puolet tuomituista.

Uusintarikollisuus­aineisto ei ole täysin verrannollinen vuoden 2018 tilasto­julkistuksessa esitettyihin käräjäoikeus­tuomioihin. Aineistosta on mm. karsittu käräjä­oikeuden määräämät rike- ja uhkasakot sekä tehty muita vähäisiä muokkaus­toimia. (Ks. tarkemmin menetelmä­kuvaus artikkelin lopusta)

Rikoksen uusimiseksi laskettava aikajänne vaihtelee aineiston tuottajittain. Tilasto­keskuksen uusintarikollisuus­aineistossa uusijoiksi luetaan ne tuomitut, jotka on tuomittu uudestaan rikoksesta kolmen vuoden sisällä edeltävästä tuomiosta.

Koska uusintaväliksi lasketaan vain kolme vuotta, esimerkiksi aiemmin pitkän tuomion suorittaneet uudelleen tuomitut eivät tällä muodostamis­tavalla lukeudu rikoksen uusijoihin.

Rikosten uusimisen ehkäisy on yksi rikosten­torjunnan tärkeimpiä tavoitteita. Vuonna 2018 voimaan tuli uusi rangaistus­muoto, yhdistelmä­rangaistus, joka on tarkoitettu erityisesti vakavien rikosten uusijoille. Yhdistelmä­rangaistus muodostuu sekä ehdottomasta vankeudesta että välittömästi sitä seuraavasta vuoden valvonta-ajasta.

…oltuaan laskussa 2000-luvulla

Vuonna 2018 tuomituista 48 prosenttia oli rikoksen uusijoita, yhteensä yli 27 000 henkeä. Uusijoiden osuus tuomituista on ollut 2000-luvulla lasku­suunnassa, mutta vuonna 2018 uusijoiden määrä kasvoi 11 prosenttia edellis­vuodesta (kuvio 1).

Uusijoiden tuomiokertojen keskiarvoinen määrä edeltävän kymmenen vuoden aikana on 2000-luvulla vaihdellut 7,4:stä viime vuoden 8,9:ään. Ehdottomaan vankeuteen tuomituilla oli selvästi eniten tuomiokertoja edeltävän vuosi­kymmenen aikana, vuonna 2018 yli 15.

Ehdolliseen vankeuteen tuomituilla oli sen sijaan keskimäärin noin neljä tuomiokertaa ja sakkoon tuomituilla hieman yli kahdeksan tuomiokertaa.

Yhteen tuomiokertaan voi myös sisältyä useampi rikos. Tilastoinnissa käytetään päärikos­sääntöä, jonka mukaan kukin tuomio tilastoidaan sen vakavimman rikoksen mukaan. Uusijat tuomittiin vuonna 2018 keskimäärin kolmeen rikokseen yhdellä tuomio­kerralla.

Rikoksen uusijoilla kului vuonna 2018 keskimäärin lähes 10 kuukautta edellisestä tuomiosta seuraavaan rikokseen. Uusimiseen kuluva aika on lyhentynyt hieman 2010-luvun aikana.

Ehdottomaan vankeuteen tuomitut syyllistyivät nopeimmin uudelleen rikokseen, vain 6,8 kuukauden päästä edellisestä tuomiosta.

Pisin aika uusimiseen oli kulunut ehdolliseen vankeuteen syyllistyneillä, oheissakon saaneilla 15 kuukautta ja ilman oheissakkoa ehdolliseen tuomituilla reilu 11 kuukautta.

Rikosten uusijoiden osuus on suurin ankarimpiin rangaistuksiin tuomituissa. Ehdottomaan vankeuteen tuomituista oli uusijoita vuonna 2018 lähes 90 prosenttia, yhteensä 4 900. (Kuvio 2)

Myös yhdyskuntapalveluun tuomituista suurin osa oli uusijoita, noin 87 prosenttia.

Uusijoiden osuus oli keskiarvoa pienempi ehdolliseen vankeuteen tai sakkoihin tuomittujen kohdalla.

Uusijat useimmin nuorehkoja miehiä

Tuomittujen ja rikoksen uusijoiden taustatekijöitä voidaan tarkastella niiden henkilöiden osalta, joilla on henkilö­tunnus. Seuraavaksi tarkasteltavat tunnusluvut tuomituista eivät näin ollen kata täsmälleen kaikkia kyseisenä vuonna tuomion saaneita.

Uusijoista neljäsosa oli vuonna 2018 alle 25-vuotiaita, ja 43 prosenttia alle 30-vuotiaita. Suurin osuus tuomituista oli uusijoita 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa yli 57 prosenttia oli uusijoita. Uusijoiden korkea määrä nuorissakin ikäluokissa kielii jo nuorella iällä alkaneesta rikosten sarja­maisuudesta. (Taulukko 1)

Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset

Miehiä tuomitaan rikoksista enemmän kuin naisia, ja miehistä suurempi osuus on myös rikoksen uusijoita. Miehiä oli vuonna 2018 kaikista tuomituista 82 prosenttia, naisten osuus tuomituista ei ole vielä noussut yli 20 prosenttiin.

Viimeisen 20 vuoden aikana miesten tuomioiden määrä on ollut lasku­suunnassa ja laskenut yli 40 prosenttia. Naisten tuomioiden määrä on sen sijaan kasvanut hieman, vuodesta 1998 vuoteen 2018 viisi prosenttia. (Kuvio 3) 

Rikosten uusijoiden osuus kaikista tuomituista miehistä laski 2000-luvun alkupuolella, mutta on viime vuosina noussut takaisin noin 50 prosenttiin. Nais-uusijoiden osuus on vastaavasti kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2018 lähes kolmasosan, ja oli 43 prosenttia tuomituista vuonna 2018.

Vaihtelevatko rikokset uusijoilla?

Uusijoiden kohdalla voidaan myös määritellä, onko tuomittu syyllistynyt rikoksen uusiessaan samankaltaiseen rikokseen kuin aiemmalla tuomio­kerralla.

Uusijoiden rikosten saman­kaltaisuus on kasvanut 1990-luvun alusta, vaikkakin hitaasti. Vuonna 2018 noin kolmasosa rikoksen uusijoista syyllistyi saman­kaltaiseen rikokseen kuin aiemmalla tuomio­kerralla.

Varkausrikoksiin syyllistyneistä uusijoista lähes puolet oli vuonna 2018 tuomittu aiemmin saman­kaltaisesta rikoksesta. Myös ratti­juopumuksiin syyllistyneillä oli aiempi rikos usein samankaltainen.

Vakavimmissa rikoksissa, kuten henki­­rikoksissa ja huumausaine­rikoksissa, uusijoiden osuus voi jäädä matalaksi myös pidempien tuomioiden vuoksi, koska uusinta­rikollisuutta mitataan Tilasto­keskuksen aineistossa kolmen vuoden aikajaksolla.

Toimivatko tuomiot – tieto tärkeää

Koska annettujen tuomioiden tavoitteena on saada rikolliset takaisin kaidalle tielle, on uusinta­rikollisuuden seuranta tärkeää. Keinoista rikosten uusinnan ehkäisemiksi on esimerkkinä vuonna 2018 käyttöön otettu rangaistus­muoto yhdistelmä­rangaistus.

Tuomioiden sekä uusinta­rikollisina tuomittujen määrä on ollut viimeisen 20 vuoden aikana lasku­suunnassa, mutta uusijoiden osuus nousi hieman vuonna 2018. Rikosten uusiminen on myös hieman nopeutunut ja tuomiot käsittävät useampia rikoksia.

Tuomittujen naisten joukossa on yhä suurempi osa uusijoita, mutta miesten joukossa uusijoiden osuus on laskenut.

Nämä pidemmän ajan trendit voivat olla merkki siitä, että rikokset ja niiden uusinta keskittyvät yhä pienemmälle joukolle tekijöitä. Tällöin myös yhdistelmä­rangaistuksen kaltaiset vakavien rikosten uusijoille tarkoitetut rangaistus­muodot voivat olla paikallaan.

Uusintarikollisuuden tilastointiin on eri tapoja, ja Tilastokeskuksen uusintarikollisuus­aineisto toimii yhtenä indikaattorina uusija­tilanteen kehityksestä.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Menetelmäkuvaus

Uusintarikollisuustiedot ovat indikaattori­luontoisia, jolloin tavoite on kuvata rikosten uusimista ilmiönä ja tarkastella ajassa tapahtuvia muutoksia.

Tulosten tulkinnassa huomioitavaa:

- Henkilöllä voi vuoden aikana olla useita tuomioita eli henkilö voi esiintyä tilastossa monta kertaa saman vuoden aikana.

- Rikoksen uusimiseen kuluva aika on laskettu tuomion julistamis­päivästä seuraavan rikoksen teko­ajankohtaan.

- Kaikkein törkeimmistä rikoksista tuomitut pitkät vankeus­rangaistukset aiheuttavat sen, että rikoksia ei välttämättä ehditä uusia kolmessa vuodessa.

- Kaikilla tuomituilla ei ole henkilö­tunnusta. Osa heistä on esimerkiksi sellaisia, että he myöhemmin asuvat vakinaisesti Suomessa ja saavat henkilö­tunnuksen. Henkilö­tunnuksen perusteella tuomituille liitetään taustatietoja (kuten ikä ja sukupuoli) tilastointia varten.