Nopeasti kasvavat yritykset edistävät merkittävästi työvoiman kasvua ja luovat vaurautta Pohjoismaissa. Erityisesti innovaatioon panostavat ja skaalautuvat (scale-up) keskisuuret yritykset ovat tärkeitä talouskasvun moottoreita.

Vuosina 2014–2017 henkilötyövuosien määrä kasvoi pohjoismaisissa scale-up-yrityksissä noin 250 000:lla, mikä vastaa vuonna 2017 Suomeen luotujen uusien työpaikkojen määrää. Kasvuyritykset luovat kasvua oman toimintansa lisäksi laajoille alihankintaketjuille.

Eurostatin julkaiseman tilaston mukaan, kasvuyrityksiä[1] on koko EU:n tasolla noin 10 prosenttia koko yrityspopulaatiosta. Scale-up-yritykset ovat kasvuyritysten osapopulaatio, joiden kasvu on vielä nopeampaa ja luonnollisesti näitä yrityksiä on huomattavasti vähemmän.

Yleensä kasvuyritykset määritellään pelkän henkilötyövuosien (htv) kasvun perusteella, mutta nyt syksyllä julkaistussa scale-up-raportissa määritelmää laajennettiin. Pelkän htv-kasvun lisäksi tarkasteltiin myös liikevaihdon perusteella nopeasti kasvavia yrityksiä.

Yritykset jaettiin kolmeen eri ryhmään sen mukaan, kasvattivatko ne määritelmän mukaisesti liikevaihtoa, henkilötyövuosia vai molempia. Liikevaihdon ottaminen mukaan tarkasteluun varmistaa, että myös vanhemmat ja toimintamallinsa vakiinnuttaneet yritykset huomioidaan. Lisäksi raportissa tarkasteltiin tarkemmin scale-up yrityksiä, jotka ovat teollisuuden tai kaupan alan viejiä tai toimivat tietointensiivisillä palvelualoilla.

Scale-up-yritysten määrä kasvussa vuodesta 2008

Scale-up yritysten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2008 lähtien ja vuonna 2017 niitä oli Pohjoismaissa jo yli 6 000. Liikevaihdolla mitattuja nopean kasvun yrityksiä on Pohjoismaissa selkeästi eniten, mikä heijastaa liikevaihdon kasvattamisen suhteellista helppoutta ja henkilöstömäärän kasvattamiseen liittyvää riskiä.

Toiseksi eniten on htv- ja liikevaihto-scale-upeja ja vähiten htv-scale-upeja, mikä kertoo yritysten halusta kasvattaa henkilöstömäärää vasta kun taloudellinen pohja on tarpeeksi vahva. Vaikuttaa myös siltä, että scale-up yritysten välillä on eroja ja että huippumenestyvien yritysten joukosta voi erottaa pienen eliittijoukon, joka luo sekä työpaikkoja että liiketoiminnallista kasvua.

Suomessa scale-up-yrityksiä on muihin Pohjoismaihin verrattuna suhteellisen vähän, mutta kasvukaudella 2014–2017 ne olivat liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mitattuna suurimpia ja kasvoivat hyvää vauhtia.

Liikevaihdolla mitattuna suomalaisyritykset kasvoivat nopeimmin, henkilöstömäärässä hieman pohjoismaista keskiarvoa hitaammin.

Suurin osa scale-up-yrityksistä on kasvukauden alussa pieniä, mikä osittain johtuu pienempiä yrityksiä suosivasta määritelmästä. On toisaalta myös intuitiivista, että henkilöstömäärältään ja/tai liikevaihdoltaan pienellä yrityksellä on enemmän kasvuvaraa.

Voimakasta kasvua havaittiin kuitenkin myös yli 100 henkilön yrityksissä, joskin ne edustivat vain noin kahdeksaa prosenttia scale-up yrityksistä ja niiden kasvuun saattaa liittyä esimerkiksi yritysjärjestelyitä.

Keskimäärin 70 prosenttia pohjoismaisista scale-up yrityksistä kuuluu konserniin. Suomi erottuu tästä poikkeuksena, sillä Suomessa toimivista scale-up yrityksistä jopa yli puolet on itsenäisiä yrityksiä.

Muissa Pohjoismaissa suurin osa scale-up-yrityksistä toimii kaupan aloilla, joissa yritykset, etenkin nopeasti kasvavat, tyypillisesti ovat osa suurempaa ketjua. Suomessa sen sijaan suurin osa nopean kasvun yrityksistä on rakennusalalla, jossa on enemmän pieniä itsenäisiä toimijoita.

Vientimarkkinat mahdollistavat kasvun

Pohjoismaiset taloudet ovat pieniä, joten yksi vahva kasvun mahdollistaja saattaakin olla osallistuminen globaaleihin arvoketjuihin vientiä harjoittamalla. Esimerkiksi yli puolet korkean teknologian teollisuuden ja joka kolmas matalamman teknologian teollisuuden scale-up yrityksistä osallistuivat vientiin suoraan, mikä on huomattavan suuri osuus verrattuna esimerkiksi kaikkiin suomalaisiin yrityksiin.

Vientiyritysten suhteellisen suuri osuus osoittaa, että toiminnan laajentaminen kansainväliseksi on tärkeää sillä kasvumahdollisuudet pelkillä kotimaisilla markkinoilla ovat rajalliset.

Raportissa kiinnitettiin erityishuomiota teollisuuden ja kaupan alan viejiin sekä tietointensiivisten palvelualojen yrityksiin. Vientiyritykset ovat usein kilpailukykyisempiä kuin kotimaan markkinoilla toimivat yritykset ja vastaavasti tietointensiivisillä palvelualoilla toimivien yritysten voidaan olettaa olevan innovatiivisempia muihin yrityksiin verrattuna.

Näistä kolmesta ryhmästä eniten yrityksiä oli tietointensiivisillä palvelualoilla. Näille yrityksille tyypillisintä oli kasvaa henkilöstömäärällä mitattuna. Tämä poikkeaa teollisuuden ja kaupanalan viejistä, joille tavallisinta oli kasvu liikevaihdolla mitattuna.

Tulos kertoo siitä, että palvelualoilla voi olla vaikeampi kasvaa nopeasti kasvattamatta henkilöstöä. Tästä huolimatta tietointensiivisillä palvelualoilla oli eniten yrityksiä kaikissa kolmessa scale-up-luokassa. Tarkemmalla toimialatasolla kasvua oli erityisesti IT-alalla, joka onkin yksi viime vuosien menestyneimmistä toimialoista.

Kasvu keskittyy pääkaupunkiseuduille

Selvä enemmistö pohjoismaisista scale-up-yrityksistä toimii pääkaupunkiseuduilla. Alueellinen jaottelu on tasaisempi Suomessa kuin muissa maissa, mutta myös täällä yli puolet parhaiten menestyvistä yrityksistä löytyy Helsinki-Uusimaa alueelta.

Pääkaupunkiseutu ja Länsi-Suomi dominoivat erityisesti, kun tarkastellaan htv- ja liikevaihto-scale-upien sijoittumista. Näistä huippumenestyvistä yrityksistä yli 75 prosenttia toimii Tampereen ja Helsingin johtamilla alueilla.

Laajemmasta perspektiivistä kiinnostavaa on nähdä, että erityisesti Ruotsissa ja Norjassa htv- ja liikevaihto-scale-upit sijoittuvat yliopistokaupunkien lähelle.

Suomessa scale-up-yritysten toiminta keskittyy suurimpien kaupunkien läheisyyteen. Jokaisessa maakunnassa on scale-up-yrityksiä, mutta lähes puolet niistä toimii Uudellamaalla. Joukosta erottuvat myös Tampereen, Turun ja Oulun lähialueet, mutta niissäkin scale-upien osuus jää noin kahdeksaan prosenttiin (kartta 1).

Scale-up-yritysten alueellinen jakautuminen heijastaakin pitkälti väestön ja yrityspopulaation keskittymistä kasvukeskuksiin.

Analyysi lisää ymmärrystä työpaikkoja luovien ja talouskasvua vauhdittavien kasvuyritysten toiminnasta

Työssäkäyvän väestön pienentyessä ja talousnäkymien synkistyessä, on talouden vaurauden ja vakauden vuoksi hyvä ymmärtää, minkälaiset yritykset luovat työpaikkoja ja vaurautta. Näin voidaan myös paremmin selvittää, mitkä tekijät hidastavat kasvua ja miten kasvun esteitä voidaan poistaa, jotta yritysten kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä.

Nopeasti kasvavien kasvuyritysten analyysi tuo runsaasti uutta informaatiota siitä, missä, miten ja millaiset yritykset vauhdittavat pohjoismaista talouskasvua. Vaikka mediassa paljon tilaa saava IT-ala näyttäytyykin näiden tietojen valossa tärkeänä, on hyvä muistaa, että kasvua tapahtuu myös muilla toimialoilla ja myös pääkaupunkiseutujen ulkopuolella.

Tilastokeskus on muiden pohjoismaisten tilastovirastojen kanssa osallistunut Nordic Innovationin rahoittamaan Nordic Scalers-hankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut tuottaa uutta tietoa näistä nopeasti kasvavista kasvuyrityksistä. Hankkeen tuloksena on julkaistu kaksi raporttia: alkuvuodesta 2019 julkaistiin Scale-ups in the Nordics – statistical portrait 2008-2016 sekä nyt syksyllä Scale-ups in the Nordics 2017. 

Tilastokeskuksesta hankkeessa ovat olleet mukana yliaktuaarit Henri Luomaranta, Sini Liukkonen ja Pontus Lindroos.

[1] Vähintään 10 % keskimääräinen vuotuinen kasvu kolmen vuoden ajan henkilötyövuosina mitattuna.