Vielä vuosituhannen alussa palvelujen viennin arvon osuus Suomen kokonais­viennistä oli 15 prosenttia ja tavaroiden 85 prosenttia. (Kuvio 1)

Palveluviennin osuus kokonais­viennistä nousi yli 30 prosentin vuonna 2015, jonka jälkeen osuus on pysynyt lähes samana.

Tavaraviennin arvo ja volyymi polkenut paikoillaan 10 vuotta

Tavaraviennin kiinteähintainen arvo on tänä päivänä alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2006. Viennin arvo kasvoi vuosina 2000–2008 yli 50 prosenttia. Sen jälkeen viennin arvo on laskenut yli 15 prosenttia. Tavara­viennin kiinteä­hintainen arvo oli vuonna 2018 noin 32 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000. (Kuvio 2)

Tämän päivän tavara­viennin lukujen vertailu vuosiin 2007 ja 2008 on epäreilua. Nämä vuodet olivat viennin näkö­kulmasta ennemminkin poikkeuksia kuin pitkän ajan trendin mukaisia. Tämän päivän viennin lukuja pitäisi verrata ennemminkin vuoden 2006 lukuihin.

Tavaraviennin kiinteä­hintainen arvo on kehittynyt nopeammin kuin käypä­hintainen arvo. Tavara­viennin hinnat ovat nyt alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Tässä piilee yksi Suomen viennin suurimmista ongelmista: vienti­tuotteiden jalostus­arvo ja hinta­kehitys polkee paikallaan. Tavara­viennissä ei ole kyetty siirtymään pidemmälle jalostettuihin ja kalliimpiin tuotteisiin.

Tavaraviennin toimiala­rakenne muuttunut

Sähköteknisten laitteiden viennin arvo-osuus kokonais­viennistä oli 2000-luvun alussa yli 30 prosenttia. Viime vuonna osuus oli enää reilut 10 prosenttia. ”Nokia”-toimi­alan viennin arvosta suli pahimmillaan 9 miljardia euroa. (Kuvio 3)

Viennin toisen kivijalan, metsä­teollisuuden, viennin osuus on alentunut 27:stä 25 prosenttiin. Heti finanssi­kriisin jälkeen vuonna 2008 osuus laski alle 20 prosenttiin.

Viime vuosina sellun ja kartongin viennin määrät ja hinnat ovat kehittyneet suotuisasti, mutta toisaalta paperin vienti­määrät ja -hinnat ovat laskeneet. Toimi­alan nousu on perustunut selluun ja kartonkiin eli hyvin vähän jalostettuihin tuotteisiin.

Sähköteknisten laitteiden viennin arvon­lisäys oli vuosi­tuhannen alussa vähäisempi kuin metsä­teollisuuden. Toimi­ala toi paljon tuotanto­panoksistaan ulko­mailta, eikä arvon­lisäys koko kansan­talouden kannalta ollut niin suuri kuin miltä vienti­luvut näyttivät.

Metsäteollisuuden viennin arvosta syntyy suurempi osa Suomessa kuin muilla toimi­aloilla. Rahaa jää maahan kanto­hinnasta, puun korjuusta, logistiikasta sekä jalostuksesta. Tuonti­panosten osuus on pieni.

Edellä mainittujen kahden pää­toimialan viennin arvon osuus on laskenut 58 prosentista 35 prosenttiin.

”Nokia”-toimialan romahtamista ovat paikanneet kemian­teollisuus, metalli­tuotteet sekä koneet ja laitteet. Neste on Euroopan johtava bio­dieselin valmistaja, ja Yhdys­valtoihin menee korkea­luokkaisia poltto­aineita niin paljon kuin laivat ehtivät viedä.

Kemianteollisuuden viennin arvosta valuu tosin suuri osuus tuonti­panoksiin eikä arvon­lisäys ole kovin suuri.

Myös ”muun viennin” osuus on noussut reilut neljä prosentti­yksikköä. Vuonna 2018 tavara­viennissä oli jo viisi kivi­jalkaa, ja muutenkin vienti perustui selvästi laajempaan tuote­valikoimaan kuin vuosi­sadan alussa, jolloin kivi­jalkoja oli vain kaksi.

Tällä hetkellä hyviä vienti­tuotteita ovat sellu, kartonki, liikenteen erikois­polttoaineet, risteily­laivat ja autot. Nämä kaikki ovat suhdanne­herkkiä tuotteita, eikä niiden viennin tulevaisuus välttämättä ole valoisa.

Toisaalta pitää muistaa, että Suomen suurimmat yritykset ovat globaaleja toimijoita ja tuotantoa voidaan siirtää helposti maasta toiseen. Suomen viennin arvon pieneneminen ei merkitse välttämättä suomalaisten yritysten huonoa menestystä. Etlan tutkimuksen mukaan Nokia kotiutti Suomeen huippu­aikanaan Kiinassa valmistamistaan ja Yhdys­valtoihin viemistään puhelimien arvosta lähes 40 prosenttia.

Palveluviennin osuus vahvassa nousussa

Palvelujen viennin arvo on noussut vuoden 2000 alle 10 miljardista eurosta lähes 30 miljardiin euroon eli lähes kolmin­kertaiseksi. Palveluiden viennissä viedään itse asiassa suomalaista osaamista ja työtä, joka syntyy koulutuksesta. (Kuvio 4)

Palveluviennin volyymi ei ole noussut yhtä paljon, koska palvelujen tuottaja­hinnat ovat myös nousseet. Palvelujen vienti on paljolti palkka­pohjaista, ja vienti­hinnat ovat nousseet noin puolet palkka­kehityksestä. Palvelujen viennin, varsinkin tuote­kehityksen, patenttien, lisenssien ja rojaltien hinta­kehityksen todentaminen on tosin hieman haasteellista.

Toimialojen sisälläkin on tapahtunut muutosta tavaroista palveluihin. Esimerkiksi Koneen ja Valmetin tuloissa huolto- ym. palveluiden osuus kokonais­liikevaihdosta on kasvanut merkittäväksi.

Tavaraviennin määrä vieläkin poikkeus­vuosia pienempää

Tavaraviennin volyymi on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2006. Vuosien 2006–2008 tavara­viennin volyymi oli epä­tavallisen korkealla tasolla. Jos nämä vuodet jätetään ulko­puolelle, on tavara­viennin volyymi kasvanut melko tasaisesti viimeisen kahden­kymmenen vuoden aikana. (Kuvio 5)

Toisin kuin tavaraviennin palvelu­viennin huonot vuodet olivat 2006–2007. Palvelu­viennin volyymi on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2009 lähtien.

Palvelujen viennin määrä on kasvanut 2000-luvulla lähes 2½-kertaiseksi, tavaroiden vain reilut 30 prosenttia.

Kokonaisvienti on kehittynyt suotuisasti

Kokonaisviennin kehitys on ollut ripeää 2000-luvulla. Kiintein hinnoin laskettuna kokonais­vienti oli vuonna 2018 lähes ennätys­vuoden 2008 tasolla. Kiinteä­hintaisen viennin arvo on kasvanut 2000-luvulla keski­määrin 2,4 prosenttia vuodessa. (Kuvio 6)

Viennin rakennekehitys hyväksi Suomelle

Pitääkö olla huolissaan, jos tavara­viennin volyymi polkee vuosia paikoillaan?

Tietenkin olisi hyvä, jos tavara­viennin jalostus­aste nousisi ja kehitettäisiin uusia korkea­luokkaisia ja entistä kalliimpia tuotteita.

Nykyisen tavaraviennin lippu­laivojen – sellun, poltto­aineiden, autojen ja risteily­alusten – tulevaisuuden näkymät eivät ole kovin hyvät. Sellun hinta on vaihdellut paljon, ja nykyinen hyvä hinta voi olla muutaman vuoden kuluttua mennyttä. Korkealle jalostetut liikenteen poltto­aineet voivat tulevaisuudessa hävitä kilpailussa sähkölle.

Suomen kokonais­viennin tulevaisuuden menestys tulee perustumaan palvelujen vientiin. Tärkein voima­vara on nyt ja tulevaisuudessa koulutus ja tuote­kehitys.

Viime vuosien tavara- ja palvelu­viennin kehitys­lukujen valossa palvelujen viennin arvo ylittää tavara­viennin arvon laskennallisesti vuonna 2033. Uskon, että tämä kehitys tulee olemaan Suomelle hyväksi, mutta se vaatii panostusta tuote­kehitykseen ja koulutukseen.

Ilkka Lehtinen on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.