Suomella on tilastotuotannossa pitkät perinteet hallinnollisten eli muiden viranomaisten tuottamien aineistojen hyödyntämisessä. Tilastokeskus saa käyttöönsä laajasti aineistoja niin Verohallinnolta kuin Väestörekisteri­keskukselta tai vaikkapa Tullilta.

Hallinnollisten aineistojen käytössä on etunsa. Ne ovat pääsääntöisesti melko muuttumattomia, helposti saatavilla ja kattavat yleensä lähes koko kuvattavan aihealueen.

Uusimpana tulokkaana hallinnollisten aineistojen maailmassa on vuoden 2019 alussa toimintansa aloittanut tulorekisteri. Se sisältää tällä hetkellä työnantajien ilmoitukset maksamistaan suorituksista ja vuoden 2021 alusta myös veronalaiset eläke- ja etuustiedot jokaiselta tulonsaajalta. Tilastokeskus saa tänä vuonna tulorekisteri­tiedot Verohallinnon kautta. Ensi vuoden alusta tiedot saadaan suoraan tulorekisteristä.

Valtavan tietomääränsä ja laajuutensa vuoksi tulorekisterin käyttöönotto sekä haastaa että mahdollistaa paljon tilastotuotannossa.

Palkkasummakuvaajien julkistus viivästyi

Tilastokeskus on käyttänyt Verohallinnolta saatuja yritystasoisia palkkatietoja laajasti jo useamman vuoden suhdanne- ja vuositilastoinnissaan.

Tämän vuoden alusta olemme vielä saaneet tulorekisteriin ilmoitettuja palkkatietoja Verohallinnon tietopalvelun kautta kuukausittaisten palkkasumma­kuvaajien tuotantoa varten.

Laajan rekisterin kansallinen käyttöönotto ei sujunut ongelmitta. Yritysten palkkatietojen ilmoittamisessa tulorekisteriin on ollut haasteita, ja se vaikutti suoraan myös tilasto­tuotantoon. Aineistoa kertyi alkuvuonna hitaasti, ja tilastojen näkökulmasta oli haastavaa arvioida sen laadukkuutta.

Uusi aineisto ei taipunut tilastoksi edes menetelmällisten korjausten jälkeen, ja sen julkaisu jouduttiin keskeyttämään muutamaksi kuukaudeksi. Tammikuun palkkasumma­kuvaajat päästiin näin ollen julkaisemaan vasta kesäkuussa.

Kesän aikana tilanne on kohentunut ja palkkasumma­kuvaajien tuotannossa on palattu jo lähes normaaliin viiveeseen.

Kunhan palkkatietojen kuukausittainen ilmoittaminen tulorekisteriin vakiintuu, voimme tuottaa palkkasumma­kuvaajia merkittävästi nykyistä 45 päivää lyhyemmällä viiveellä. Se on varmasti palkkasumma­kuvaajien laajan asiakaskunnan toiveiden mukaista.

Palkkatilastojen kattavuus paranee 

Nopeiden palkkasummakuvaajien lisäksi Tilastokeskus tuottaa useita tietosisällöltään laajempia ja yksityiskohtaisempia palkanmuodostusta kuvaavia vuositilastoja. Niiden avulla voidaan tarkastella palkansaajien palkkoja mm. ammatin, sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Työnantajatasolla keskeisimmät tarkasteltavat tiedot koskevat työnantajasektoria ja toimialaa.

Näitä tilastoja käytetään laajasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti palkkatasojen ja palkanmuodostuksen vertailuihin ja erilaisiin tutkimustarkoituksiin sekä työmarkkina­toimintaan.

Sektoreittaisia palkkatilastoja sekä palkkarakenne­tilastoa tuotetaan tällä hetkellä yrityksille ja kunnille tehtävien tiedonkeruiden sekä eri järjestöiltä tai valtionhallinnosta saatavien aineistojen pohjalta.

Jatkossa ainakin osa näiden tilastojen tarvitsemista tiedoista, kuten esimerkiksi ammattitieto ja työsuhteeseen liittyvät keskeiset tiedot, voitaisiin saada työnantajien tulorekisteriin ilmoittamien tietojen perusteella

Tulorekisteri mahdollistaa lisäksi kattavammat vuositason palkkatilastot, kun uuteen aineistoon saadaan myös, nykyisin puuttuvat pienten yritysten ja ylimmän johdon palkkatiedot.

Jatkuvasti päivittyvän aineiston myötä voimme tuottaa myös nykyistä paremmat tiedot mm. kausityöläisten palkoista, jotka nyt jäävät pois vuoden viimeistä neljännestä kuvaavista palkkatilastoista.

Työssäkäyntitilaston nopeutumista odotetaan ja tiedonantajien vastausrasite kevenee

Vuosittain julkaistava työssäkäyntitilasto on Tilastokeskuksen käytetyimpiä tilastoja. Se sisältää kattavat tiedot työllisistä, työpaikoista ja väestön pääasiallisesta toiminnasta.

Tällä hetkellä tilastosta tuotetaan ennakkotietoja noin vuoden viiveellä, mutta viimeiset tiedot valmistuvat vasta noin kaksi vuotta tilastointi­vuoden päättymisestä.

Työllisyyden seuranta on koko talouden tasolla suurennuslasin alla myös uuden hallituksen ohjelmassa, joten nopeammin valmistuville tiedoille on kysyntää.

Nopeamman tilastotuotannon lisäksi tulorekisterin aineistoon kohdistuu odotuksia myös työssäkäyntitilaston kattavuuden kehittämisen kuten mm. kausityöläisten, työssäkäyvien opiskelijoiden, töitä tekevien eläkeläisten sekä ulkomaisen työvoiman tietojen osalta.

Työssäkäyntitilaston tuottamisen ja kehittämisen kannalta on kuitenkin harmillista, että tulorekisterin tietosisällössä on vapaaehtoisen ilmoittamisen piirissä tilastoille tärkeitä tietoja, kuten henkilön työtehtävää kuvaava ammattinimike tai toimipaikka.

Jos työnantajat eivät toimita näitä vapaaehtoisia tietoja lainkaan tulorekisteriin tai ne ovat vain osittain ilmoitettuja, joudumme ylläpitämään jatkossakin yrityksille omia, rinnakkaisia tiedonkeruita tilastotuotannon kattavuuden ja laadun varmistamiseksi.

Tässä tapauksessa onkin hyvä, että tulorekisteristä saatuja tietoja voidaan käyttää yrityksille menevissä tiedonkeruissa jo valmiiksi esitäyttötietoina, jolloin tiedonantaja voi optimitilanteessa ilmoittaa tiedonkeruussa vain puuttuvat tiedot.

Tietojen esitäytöllä tiedonkeruulomakkeelle voitaisiin myös osoittaa tiedonantajille, mitä tulorekisteritietoja käytetään tilastointiin, ja mitä tietoja emme ole sieltä saaneet. Näin voimme samalla motivoida tiedonantajia antamaan kaikki vapaaehtoisetkin tiedot tulorekisteriin kaikkien tahojen käytettäväksi.

Uudesta aineistosta hyötyy moni muukin tilasto

Myös useat muut yritystilastot kuten rakenne- ja tilinpäätöstilasto tai ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa ja lopulta myös kansantalouden tilinpidon laskenta sisältävät palkkatietoja. Nämä tilastot hyötyvät tulorekisteriin ilmoitettavista palkkatiedoista, kun tulorekisterin aineisto korvaa tilastojen palkkatietojen lähteenä käytetyn verottajan vuosi-ilmoitusaineiston.

Ansiotasoindeksin tuotannossa puolestaan odotetaan, että päästäisiin käyttämään tulorekisterin toteutunutta ansiokehitystä nykyisiä aineistoja nopeammalla aikataululla ja näin ollen aikaistamaan myös ansiotasoindeksin lopullisten tietojen julkistuksia.

Työvoimakustannusindeksin laskenta puolestaan pohjautuu suoraan valtiolta, yrityksiltä ja kunta-alalta saataviin tietoihin. Tällaisen tiedonkeruusta riippuvaisen indeksin haasteena on riittävän vastausmäärän saanti ja toisaalta tilaston revisoituminen aineistojen päivittymisen myötä. Parhaimmillaan tulorekisteri voisi myös korvata osan kerättävistä työvoimakustannustiedoista.

Tulonjakotilaston osalta tulorekisteri tulee korvaamaan täysin aikaisemmin verottajalta saadut palkkojen ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot. Lisäksi työvoimatutkimuksen tiedustelussa voidaan kenties kokonaan luopua ammattia ja toimialaa koskevista tiedoista.

Ennen kuin tulorekisterin aineistoja pystytään täysimääräisesti hyödyntämään, pitää kuitenkin odotella muutama vuosi. Tämä johtuu palkkapuolen aineistojen kertymishaasteiden lisäksi myös siitä, että tilastoinnin kannalta tarvittavia tulo- ja etuustietoja ilmoitetaan tulorekisteriin vasta 2021 vuoden alusta.

Tilastokeskus kartoittaa uusia tietotarpeita syksyn aikana

Tulorekisteriin kertyvä palkkatietomassa hyödyttää jatkossa monia tilastoja ja myös tilastojen nopeutumista ja kattavuuden parantumista toivovia tiedonkäyttäjiä.

Kun yritykset toivottavasti innostuvat vielä antamaan tulorekisteriin kaikki vapaaehtoisesti ilmoitettavat tiedot, myös yritysten tiedonantotaakkaa voidaan pienentää keventämällä Tilastokeskuksen suoria tiedonkeruita.

Uusi rekisteri luo mahdollisuuksia myös kokonaan uuteen tietojen ja tilastojen tarjontaan sekä näiden aineistojen yhdistämisen muihin Tilastokeskuksen aineistoihin.  

Näihin liittyviä tietotarpeita Tilastokeskus tulee kartoittamaan syksyn aikana eri sidosryhmien kanssa.

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.