Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Uudisrakentamisessa merkkejä käänne­kohdasta

26.2.2019
Twitterissä: @paavokokkonen
Kuva: Shutterstock

Viisi vuotta jatkunut uudisrakentamisen kasvu on taittumassa. Vielä rakennetaan paljon, mutta käänne näkyy hankkeiden aloituksissa.

Suomen hypoteekkiyhdistys julistaa talous­katsauksessaan nousu­kauden olevan ohi ja rakennus­alan luottamuksen romahtavan pian. Myös Helsingin Sanomien mukaan rakentamisvauhti hidastuu, Rakennuslehti kertoo myymättä jääneistä asunnoista ja Ylen mielestä asuntomarkkinoilla siirrytäänkin jo ostajan markkinoille. Onko rakentamisen nousukausi todella ohi?

Tilastokeskuksen ennakko­tietojen mukaan vuodesta 2014 jatkuneen uudis­­rakentamisen kasvun taittumisesta on merkkejä ilmassa. Myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrä väheni vuoden­takaisesta jo vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä, ja lasku vain syveni vuoden loppua kohden.

Aloitettujen rakennus­hankkeiden lupakuutiomäärä oli myös laskussa, mutta valmistuneiden hankkeiden kuutio­määrä oli kuitenkin vielä reippaassa kasvussa. Kuutio­määrät ovat viime vuosiin verrattuna edelleen hyvällä tasolla, mutta kuitenkin vielä kaukana finanssi­kriisiä edeltävistä luvuista (kuvio 1).

Kuvio 1. Uudisrakentamisen kuutio­määrä, vuosi­summa 1995-2018, milj. m3

Kuvio 1. Uudisrakentamisen kuutio¬määrä, vuosi¬summa 1995-2018, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto¬tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Asuinrakentaminen on viime vuosina toiminut uudis­rakentamisen kasvun veturina. Vuonna 2018 asuin­rakentamiseen myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrä kuitenkin väheni reilusti edelliseen vuoteen verrattuna. Aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutio­määrä kasvoi vuoden 2018 aikana maltillisemmin kuin aiemmin ja hankkeita valmistui reilusti enemmän vuoden­takaisesta.

Rakennusluvat romahtivat vuonna 2018

Myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrä väheni 9,0 prosenttia vuonna 2018. Suurin osa myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrästä muodostuu asuin­rakentamisesta. Seuraavaksi suurimmat luokat ovat teollisuus- ja varasto­rakentaminen sekä liike- ja toimisto­rakentaminen. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrä, milj. m3
Kuvio 2. Myönnettyjen rakennus¬lupien kuutio¬määrä, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto¬tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Asuinrakentaminen on vähentynyt vuoden­takaisesta 16,3 prosenttia, teollisuus- ja varasto­­rakentaminen 2,6 ja liike- ja toimisto­rakentaminen peräti 27,0 prosenttia.

Julkisten palvelurakennusten ja maatalous­rakennusten lupakuutio­määrät sitä vastoin kasvoivat 17,6 ja 9,3 prosenttia.

Käännekohta näkyy parhaiten aloitetuissa rakennus­hankkeissa

Aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutio­määrä väheni 4,0 prosenttia vuonna 2018 edellis­vuodesta.

Asuinrakentamisessa aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutio­määrän kasvu hiipui vuonna 2018 aikaisempien vuosien reippaasta kasvusta. Kasvua oli 2,1 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. (Kuvio 3)

Aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutio­määrät kääntyi laskuun teollisuus- ja varasto­rakentamisessa (-11,4 %), liike- ja toimisto­rakentamisessa (-7,0 %) sekä julkisissa palvelu­rakennuksissa (-11,6 %).

Kuvio 3. Aloitettujen hankkeiden kuutio­määrä, milj. m3
Kuvio 3. Aloitettujen hankkeiden kuutio¬määrä, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto-tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi raportissaan myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärän laskun perusteella rakentamisen maltillista vähenemistä vuonna 2019.

Vähentyneen asuinrakentamiseen myönnettyn lupakuutio­määrän perusteella voidaan olettaa myös asuin­rakennusten aloitettujen hankkeiden kuutio­määrän vähenevän kuluvana vuonna.

Valmistuneet rakennus­hankkeet kovassa kasvussa

Valmistuneiden rakennus­hankkeiden kuutio­määrä oli 10,7 prosentin kasvussa vuonna 2018.

Kuvio 4. Valmistuneiden hankkeiden kuutio­määrä, milj.
Kuvio 4. Valmistuneiden hankkeiden kuutio¬määrä, milj.  Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto-tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Kuviosta 4 nähdään, että asuin­rakentaminen ja teollisuus- ja varasto­rakentaminen olivat vahvassa kasvussa vuonna 2018. Asuin­rakentaminen kasvoi valmistuneiden rakennus­hankkeiden osalta 12,6 prosenttia ja teollisuus- ja varasto­rakentaminen 18,9 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna.

Etenkin asuinrakentamisen hankkeita aloitettiin vielä viime vuoden lopulla paljon, joten valmistuneiden hankkeiden taso pysynee korkealla myös kuluvana vuonna.

Valmistuneiden liike- ja toimisto­rakennusten lupakuutio­määrä vuonna 2018 väheni 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän rakennus­luokan aloitettujen hankkeiden lupakuutio­määrä oli loppu­vuodesta vahvasti pakkasella, joten valmistuneiden hankkeiden tilanne vuodelle 2019 ei näytä paremmalta.

Aloitettuja ja valmistuneita asuntoja ennätyksellisen paljon

Kuviossa 5 on esitetty rakennus­hankkeille myönnettyjen lupien, aloitettujen ja valmistuneiden hankkeiden asuntojen kappale­määriä. Myönnetyissä rakennus­luvissa asuntojen kappale­määrät olivat 16,6 prosentin laskussa.

Aloitettujen ja valmistuneiden rakennus­hankkeiden asuntojen määrät eivät vähentyneet, vaan asuntoja aloitettiin ennätyksellisesti jopa 46 440 kappaleen verran. Aloitettujen asuntojen määrä kasvoi 4,0 prosenttia ja valmistuneiden määrä peräti 19,0 prosenttia.

Kuvio 5. Asuntojen kappale­määrät
Kuvio 5. Asuntojen kappale¬määrät Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto¬tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Aloitettujen asuntojen kasvuun on kuitenkin rakennus­alan suhdanne­ryhmän mukaan tulossa muutos kuluvana vuonna.

Vuonna 2018 aloitettiin noin 46 000 asuntoa, ja suhdanneryhmä arvioi raportissaan aloitettujen asuntojen määräksi 37 000 – 39 000 vuodelle 2019. Se merkitsisi reilua laskua aloitetuille asunnoille ensi vuonna. Asuntojen määrän raju lasku myönnetyissä rakennus­luvissa tukee arviota.

Uudisrakentaminen on hyvällä tasolla

Tällä hetkellä rakennetaan paljon. Rakennus­hankkeita valmistui vuonna 2018 runsaasti. Uusia asuntoja aloitettiin rakentamaan ja niitä myös valmistui ennätys­määrin.

Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta rakennus- ja asunto­tuotannon julkistuksesta nähdään rakennus­tuotannon volyymin olevan edelleen hyvällä tasolla. Käynnissä olevan rakennus­tuotannon kiinteä­hintainen arvo on historiallisesti korkealla tasolla.

Rakennusteollisuus arvioi suhdannekatsauksessaan uudis­rakentamisen volyymin sinnittelevän plussan puolella vielä vuonna 2019.

Selvät merkit uudisrakentamis­buumin taittumisesta ovat olemassa. Myönnettyjen rakennus­lupien ja aloitettujen rakennus­hankkeiden luvut vuodelta 2018 luovat tummia pilviä vuoden 2019 uudis­rakentamisen ylle. Nähtäväksi jää, milloin myös valmistuneissa hankkeissa ja rakennus­tuotannon volyymissä näkyy laskua.

 

Kirjoittaja työskentelee yli­aktuaarina Tilasto­keskuksen teollisuus, rakentaminen ja asuminen -vastuualueella.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

tk-icons