Suomi on mennyt ylös ja alas digitalouden muutoksissa, jota tilastointi ei ole hahmottanut riittävän terävästi. Meillä on kuitenkin mahdollisuudet pitää kiinni hyvinvointimallista, vaikka rakenneongelmat rapauttavat rahoituspohjaa.
Yritysjätit ovat Suomen suuruisia ja maksavat verojakin
Amerikkalainen vähittäistavarakauppaketju Wal-Mart on myynniltään ja henkilöstömäärältään maailman suurin yritys, kertoo OECD:n ADIMA-tietokanta. Wal-Mart on myynniltään ja työntekijämäärältään Suomen kansantalouden kokoinen.
Suuret kansainväliset konsernit ovat kasvattaneet merkitystään jo vuosikymmeniä ilman että niiden toimintaa olisi kuvattu tilastojen avulla. Syitä voidaan hakea sekä kansalliseen tilastointiin liittyvistä perinteistä että tilastoijien velvoitteesta olla paljastamatta yksittäisten yritysten tietoja.
Jälkimmäinen perustelu nykymaailmassa hieman ontuu, sillä varsinkin pörssiyrityksiä koskeva lainsäädäntö ja niiden omat avoimuuspyrkimykset ovat kerryttäneet netin pullolleen tietoa näiden konsernijättien toiminnasta ja taloudesta.
Tilastokuvauksen kehittämiseksi ja kansallisten tilastojen laadun ylläpitämiseksi OECD on perustanut ADIMA-tietokannan (Analytical Database on Multinationals and Affiliates), jonka laadinnassa hyödynnetään perinteisten julkisesti saatavilla olevien tilinpäätös- ja vuosikertomustietojen lisäksi uutta teknologiaa verkon sisältämien tietojen haravointiin ja luokitteluun.
Heinäkuussa julkaistiin ensimmäiset ADIMA-tiedot, jotka kattavat 100 maailman suurimpiin kuuluvaa konsernia ja tavoitteena on kasvattaa konsernien lukumäärä 500:an tulevina vuosina. Sadan suurimman yrityksen joukkoon ei suomalaisia yrityksiä mahdu, 500 suurimman joukkoonkin nippanappa.
Tutustumisen perusteella ADIMAn sisältö vaikuttaa hyödylliseltä. Suurin puute on kiinalaisten yritysten puuttuminen listoilta. Tämä toivottavasti jatkossa korjaantuu, sillä mm. yhdysvaltalaisen talouslehti Fortunen vuosittain julkaisemalla suurimpien yritysten vuoden 2018 listalla (Fortune Global 500) oli jo yli 20 kiinalaista yritystä liikevaihdoltaan 100 suurimman yrityksen joukossa.
Pohjoismaisia yrityksiä Fortunen 500 yrityksen listalla on viime vuosina ollut 0-3 yritystä per maa.
Millaisia jättiläisiä suuryritykset nykyään ovat?
Yhdysvalloissa ja laajalti muuallakin Pohjois-Amerikassa toimiva vähittäistavarakauppaketju Wal-Mart on myynniltään ja henkilöstömäärältään maailman suurin yritys. Sen myynti vuonna 2018 oli yli 436 miljardia euroa, ja sen palveluksessa työskenteli 2,2 miljoonaa henkilöä.
Nämä luvut vastaavat koko Suomen kansantaloutta, jonka tuotannon arvo vuonna 2018 oli samainen 436 miljardia euroa ja työllisten määrä 2,6 miljoonaa.
Kuvioissa 1 ja 2 on verrattu Suomi Oy:n kansantalouden tilinpidon lukuja eräisiin maailman suurimpiin yrityksiin.
Kuvioiden 1 ja 2 tietoja yhdistämällä nähdään, että suurten teknologiayhtiöiden työntekijää kohden laskettu liikevaihto ja tuottavuus ovat korkeita. Esimerkiksi Applen palveluksessa vuonna 2016 oli 116 000 henkilöä, jotka saivat aikaan maailmanlaajuista myyntiä 195 miljardia euroa ja kerryttivät voittoa yritykselle 55 miljardia euroa.
Suurten teknologiayhtiöiden investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan asettavat uuteen valoon myös Suomen panostukset uusien innovaatioiden tuottamiseksi (Kuvio 3). Laajemmin suurten teknologiayritysten t&k-investointeja on käsitellyt ETLAn tutkimusjohtaja Heli Koski hiljattain julkaistussa MustRead-artikkelissaan: Kuusi teknologiajättiä investoi kukin enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin koko Suomi.
Millainen markkina Suomi ja muut Pohjoismaat on suuryrityksille?
Kuviossa 4 on tarkasteltu sadan suuren konsernin läsnäoloa Pohjoismaissa. Noin puolet näistä yrityksistä toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Perinteisen tytäryhtiötalouden kuvaamisen tueksi ADIMA tarjoaa uutta tietoa myös yritysten digitaalisesta läsnäolosta. Digitaalinen läsnäolo tarkoittaa sitä, ettei yrityksellä ole maahan perustettua tytäryhtiötä tai muuta kiinteää toimipaikkaa vaan ainoastaan esimerkiksi verkon kautta tapahtuvaa myyntiä ja markkinointia. Kooltaan pienemmissä maissa vain digitaalinen läsnäolo näyttää olevan yleisempää ja digitalous vaikeuttaa myös tältä osin tilastojen laadintaa ja tulkintaa.
Ovatko suuryritykset mainettaan parempia veronmaksajia?
ADIMAn tiedoista löytyy yritysten tulostietojen lisäksi niiden voitoistaan maksamien verojen määrä. Nämä tiedot yhdistämällä saadaan käsitys suuryritysten kohtaamasta keskimääräisestä veroasteesta.
Yhteenlaskettuna ADIMAn kattamat sata konsernia tuottivat voittoa noin 700 miljardia euroa ja maksoivat näistä tuloista veroja yhtensä 165 miljardia euroa. Näistä summatiedoista johdettu 25 prosentin veroaste kuulostaa melko reilulta, jos sitä verrataan esimerkiksi Suomen 20 prosentin yhteisöverokantaan.
Kuvion 5 tiedoista voidaan myös nähdä, ettei edes aineettomien pääomien (mm. teknologia, patentit) varaan liiketoimintansa rakentavien yritysten ole nykymaailmassa mahdollista ohjata kaikkia tulojaan veroparatiiseihin.
Kristian Taskinen työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Konsernien ulkomaille jäävät tulot johtavat satojen miljoonien eurojen loveen Suomen yhteisöverokertymässä, kertoo Tilastokeskuksessa tehty gradututkimus siirtohinnoittelusta.
Yritysten generoimat verotulot ja veronluonteiset maksut olivat Uudellamaalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista verotuloista koko maassa, vaikka Uudenmaan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.
Tilastoissa yritykset usein luokitellaan pk-yrityksiksi ainoastaan henkilöstömäärän perusteella. Tämä voi antaa harhaanjohtavan kuvan pk-yritysten roolista taloudessa, sillä pk-yrityksiksi tulee näin määritellyksi iso joukko konserneihin kuuluvia yrityksiä.