Airbnb:n ja vastaavien kansainvälisten alustojen kautta varatut huoneistot ja mökit ovat tähän asti jääneet virallisten tilastojen ulkopuolelle. Tämä on merkittävä puute matkailun tilastoinnissa, koska majoituksen alusta- ja jakamistalous on maailmanlaajuisesti kasvanut voimakkaasti 2010-luvun alusta alkaen tarjoten kilpailevan vaihtoehdon hotelleille ja muille majoitusliikkeille.

Eurostat sopi keväällä 2020 yhteistyöstä neljän merkittävän alustayhtiön kanssa. Airbnb, Booking, Tripadvisor ja Expedia toimittavat kukin tietonsa Eurostatille, joka yhdistää ja välittää ne EU- ja EFTA-maiden tilastovirastoille. Näin myös Tilastokeskus saa tiedot käyttöönsä ja voi julkaista niitä osana tilastotuotantoaan. 

Eurostatin pyynnöstä alustat ovat rajanneet aineistosta pois hotellit, leirintäalueet ja vastaavat majoitusliikkeet, koska niiden tiedot kerätään jo suoraan liikkeiltä osana kunkin jäsenmaan virallista majoitustilastointia. Alustojen toimittamat tiedot koostuvat siis pääasiassa yksittäisistä huoneistoista ja vapaa-ajanasunnoista.

Eurostat julkaisi 29.6.2021 ensimmäiset tiedot, jotka koskevat vuotta 2019. Jatkossa tietoja saadaan alustayhtiöiltä neljänneksittäin. Myöhemmin tänä vuonna saadaan myös selville, miten koronakriisi vaikutti alustojen kysyntään vuonna 2020.

Ensimmäisessä vaiheessa julkaistavat tiedot koskevat alustojen kautta tehtyjen varausten määriä ja yöpymisiä. Myöhemmin ovat vuorossa kapasiteettitiedot eli tarjolla olevien kohteiden määrä, vuodepaikat ja käyttöasteet. 

Kapasiteettitietoihin liittyy merkittävää päällekkäisyyttä, koska sama kohde voi olla tarjolla useammalla kuin yhdellä alustalla. Varauksien osalta vastaavaa päällekkäisyyttä ei ole, koska varauksen voi tehdä vain yhden alustan kautta.

Kansainvälisten alustojen kautta majoitusvarauksia tekivät enimmäkseen ulkomaiset matkailijat

Vuonna 2019 EU27-maissa oli yhteensä reilut puoli miljardia alustayhtiöiden kautta varattua yöpymistä, kun Eurostatin kokoamiin virallisiin majoitustilastoihin sisältyi 2,9 miljardia yöpymistä. (Kuvio 1) 

Merkillepantavaa on, että alustayhtiöiden kautta varatuista yöpymisistä peräti kaksi kolmasosaa oli ulkomaisia, kun virallisissa majoitustilastoissa ulkomaisten yöpymisten osuus oli alle puolet (47 prosenttia). Tämä on sinänsä hyvin ymmärrettävää, sillä ulkomaalaisten matkailijoiden on jo pelkästään kielimuurin vuoksi useimmiten helpompi varata majoitus globaalien alustojen kautta kuin suoraan kohteesta tai kansallisten alustojen kautta.

Myös Suomessa lähes kaksi miljoonaa alustayhtiöiden kautta varatuista yli kolmesta miljoonasta yöpymisestä oli ulkomaisia.

Vertailutietona voidaan todeta, että Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan ulkomaisia yöpymisiä majoitusliikkeissä oli yhteensä noin seitsemän miljoonaa. Ulkomaisia yöpymisiä maksullisessa majoituksessa on siten jäänyt vähintään viidesosa (22 prosenttia) virallisten tilastoinnin ulkopuolelle vuonna 2019. (Kuvio 2)

Joka neljäs ulkomainen yöpyminen oli lähtöisin Venäjältä

Alustojen tiedoista käy ilmi myös matkailijan asuinmaa. Lähes joka neljäs alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä Suomessa kirjattiin venäläisille (450 000 yötä), kun taas majoitustilastoissa venäläisten osuus oli vain 12 prosenttia (821 000 yötä) vuonna 2019. (Kuvio 3)

Toiseksi suurin lähtömaa oli Saksa noin 10 prosentin osuudella. Lisäksi ranskalaisten ja espanjalaisten yöpymisten osuus oli alustavarauksissa selvästi suurempi kuin majoitustilastossa. Sen sijaan Aasian maista ja Ruotsista saapuvien matkailijoiden suhteellinen osuus oli huomattavasti pienempi kuin majoitustilastossa.

16 yleisintä lähtömaata kattoi yhteensä 79 prosenttia alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä.

Helsingissä ulkomaisten yöpymisten osuus jopa 83 prosenttia

Tässä vaiheessa käytettävissä ovat aluetason tiedot Suomen seitsemästä suurimmasta kaupungista ja viidestä suuralueesta. Jatkossa tietoja julkaistaan myös maakunnista, maakuntakeskuksista sekä hiihtokeskuspaikkakunnilta.

Kaksi suurinta suuraluetta yöpymisillä mitattuna olivat Helsinki-Uusimaa sekä Pohjois- ja Itä-Suomi. Näissä molemmissa oli 1,1 miljoonaa yöpymistä vuonna 2019. (Kuvio 4)

Helsinki-Uudellamaalla ulkomaisten yöpymisten osuus oli peräti 78 prosenttia, kun Pohjois- ja Itä-Suomessa ulkomaisten osuus jäi 56 prosenttiin. Ainoastaan Länsi-Suomessa kotimaisia yöpymisiä oli enemmän kuin ulkomaisia

Seitsemässä suurimmassa kaupungissa kirjattiin yhteensä 1,4 miljoonaa alustojen kautta varattua yöpymistä. Näistä suurin osa oli Helsingissä, 0,9 miljoonaa. (Kuvio 5)

Helsingissä ulkomaisten yöpymisten osuus oli peräti 83 prosenttia, kun muissa suurimmissa kaupungeissa osuus oli noin puolet (51 %). Seitsemän suurimman kaupungin osuus kaikista alustojen kautta varatuista yöpymisistä oli yhteensä 45 prosenttia.

Matkailun kausiluonteisuus näkyy selvästi myös alustojen tiedoissa

Alustojen kautta varatut yöpymiset jakautuvat eri kuukausille hyvin samalla tavalla kuin majoitustilastossa vuonna 2019 (kuvio 6). Vain joulu- ja elokuun osuudet olivat selvästi suurempia alustojen tiedoissa kuin majoitustilastossa.

Ero selittyy alustojen kautta varattujen yöpymisten painottumisella enemmän ulkomaisten yöpymisiin, joiden huippukuukaudet ajoittuvat suuruusjärjestyksessä heinä-, joulu- ja elokuulle.

Alustojen kautta varatuissa kohteissa viivyttiin pidempään kuin majoitusliikkeissä

Alustojen tiedoista käy yöpymisten lisäksi ilmi myös kohteisiin tehtyjen varausten lukumäärä sekä niiden öiden määrä, jolloin kohteet olivat varattuina eli ns. kohdeyöt. Jos esimerkiksi nelihenkinen seurue on varannut yhden mökin viideksi yöksi, kyseessä on yksi varaus, viisi kohdeyötä ja 20 yöpymistä. Näistä tiedoista voidaan aluetasolla laskea vierailun keskimääräinen kesto ja seurueen koko keskimäärin.

Ulkomaalaiset matkailijat viipyivät kohteessa keskimäärin kolme yötä, kun kotimaisten matkailijoiden vierailun kesto oli keskimäärin 2,1 yötä. Vertailun vuoksi kotimaiset vieraat yöpyivät hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä keskimäärin 1,8 yötä ja ulkomaiset 2,1 yötä. (Taulukko 1)

Lähde: Eurostat

Seurueen keskimääräinen koko oli 2,6–2,7 henkilöä sekä kotimaisilla että ulkomaisilla vierailla. Suurimmista kaupungeista pisin ulkomaisten vierailujen kesto oli keskimäärin Espoossa, neljä yötä.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä