Alkuvuonna viidesosa työllisistä teki koko työaikansa kotona, kesällä osuus laski 14 prosenttiin. Työllisistä puolet ei työskennellyt kotona lainkaan.

Tämän vuoden alusta lähtien työvoima­tutkimuksessa on mitattu etätyötä kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt kotona koko työajan, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan.

Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut, samoin kuin alle puolet työstään kotona tehneiden osuus. Ei lainkaan kotona työskennelleitä oli hieman enemmän kuin alkuvuonna.

Ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus on pysytellyt reilun kymmenes­osan tienoilla. Kesällä kotona työskentelyn osuuksiin on vaikuttanut loma-aika ja sellaisen kausityön lisääntyminen, jossa etätyötä tehdään vähän.   

Ennen vuotta 2021 kotona työskentelystä kysyttiin, onko työskennellyt kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan. Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuden vuosi­keskiarvoista näkee, että etätyö oli yleistynyt hiljalleen jo kauan ennen koronaa. (Kuvio 2)

Vuonna 2020 kotona työskentely sitten yleistyi jyrkästi, kun jo reilu neljännes työllisistä työskenteli säännöllisesti kotona.

Vuodesta 2021 alkaen käyttöön otetussa kysymyksessä säännöllistä kotona työskentelyä vastaavat ehkä parhaiten koko ajan kotona työskennelleet ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleet yhdessä. (Kuvio 3)

Tämän vuoden aikana koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus kaikista työllisistä on vaihdellut kolmasosan ja vajaan neljäsosan välillä. Onkin mielen­kiintoista nähdä, mitä kotona työskentelylle tapahtuu ensi vuoden aikana, kun yhteis­kunta avautuu ja työnteon erilaiset hybridi­mallit alkavat vakiintua.  

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­keskuksen yhteiskunta­­tilastoissa.

Lisää tietoa palkansaajien etätyö­kokemuksista koronakriisin aikana saadaan lokakuussa. Silloin julkaistaan Tilasto­keskuksen keväällä 2021 keräämän Korona­kriisin vaikutukset työelämään -verkko­kyselyn tulokset.