Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Etätyön suosio jatkui alku­vuonna mutta väheni kesällä

6.9.2021
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Shutterstock

Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut selvästi. Ei lainkaan niin tehneiden määrä on kasvanut hieman alkuvuodesta.

Alkuvuonna viidesosa työllisistä teki koko työaikansa kotona, kesällä osuus laski 14 prosenttiin. Työllisistä puolet ei työskennellyt kotona lainkaan.

Tämän vuoden alusta lähtien työvoima­tutkimuksessa on mitattu etätyötä kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt kotona koko työajan, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan.

Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut, samoin kuin alle puolet työstään kotona tehneiden osuus. Ei lainkaan kotona työskennelleitä oli hieman enemmän kuin alkuvuonna.

Kuvio 1. Kotona työskennelleiden osuudet työllisistä 2021, prosenttia
Kuvio Kotona työskennelleiden osuuksista työllisistä 2021, prosenttia. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus on pysytellyt reilun kymmenes­osan tienoilla. Kesällä kotona työskentelyn osuuksiin on vaikuttanut loma-aika ja sellaisen kausityön lisääntyminen, jossa etätyötä tehdään vähän.   

Ennen vuotta 2021 kotona työskentelystä kysyttiin, onko työskennellyt kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan. Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuden vuosi­keskiarvoista näkee, että etätyö oli yleistynyt hiljalleen jo kauan ennen koronaa. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2011–2020, prosenttia työllisistä
Kuvio Säännöllisesti kotona työskentelevien osuudesta 2011–2020, prosenttia työllisistä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Vuonna 2020 kotona työskentely sitten yleistyi jyrkästi, kun jo reilu neljännes työllisistä työskenteli säännöllisesti kotona.

Vuodesta 2021 alkaen käyttöön otetussa kysymyksessä säännöllistä kotona työskentelyä vastaavat ehkä parhaiten koko ajan kotona työskennelleet ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleet yhdessä. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus yhteensä 2021, prosenttia työllisistä
Kuvio Koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuudesta yhteensä 2021, prosenttia työllisistä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Tämän vuoden aikana koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus kaikista työllisistä on vaihdellut kolmasosan ja vajaan neljäsosan välillä. Onkin mielen­kiintoista nähdä, mitä kotona työskentelylle tapahtuu ensi vuoden aikana, kun yhteis­kunta avautuu ja työnteon erilaiset hybridi­mallit alkavat vakiintua.  

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­keskuksen yhteiskunta­­tilastoissa.

 

Lisää tietoa palkansaajien etätyö­kokemuksista koronakriisin aikana saadaan lokakuussa. Silloin julkaistaan Tilasto­keskuksen keväällä 2021 keräämän Korona­kriisin vaikutukset työelämään -verkko­kyselyn tulokset.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.10.2021
Hanna Sutela

Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Tiedot käyvät ilmi Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Blogi
1.9.2021
Anna Kananen

Ajallisesti mitattuna koronan vaikutus opiskelu- ja työelämään on täysin eri. Puolentoista vuoden jakso verrattuna työvuosiin ja opiskeluaikaan asettuu hyvin erilaiseen mittakaavaan.

Artikkeli
13.8.2021
Olli-Pekka Aaltonen

Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.

tk-icons