EU tekee määrätietoisesti työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuoreen raportin mukaan edistystä on tapahtunut monella sektorilla, mutta haasteita riittää esimerkiksi ilmaston ja energiankulutuksen osalta. Lisäksi korona on aiheuttanut takapakkia terveyteen ja talouteen.
Eurostatin tekemässä EU SDG 2021 -seurantaraportissa tarkastellaan, miten Euroopan unioni on edistynyt YK:n vuonna 2015 määrittelemien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Raportti pyrkii tarjoamaan tilastoihin perustuvan esityksen globaaleihin kestävän kehityksen SDG-tavoitteisiin (Sustainable Development Goals) liittyvistä kehityssuuntauksista EU:ssa.
Kestävä kehitys on EU:n politiikan ytimessä, ja se on kirjattu tavoitteeksi myös Euroopan unionin perussopimuksiin. EU on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan ja sen 17 tavoitteen toteuttamiseen. Ne ovat antaneet uuden sysäyksen globaaleille pyrkimyksille kestävän kehityksen saavuttamiseksi.
Parhaiten EU:ssa on edetty viimeisten viiden vuoden aikana kohti tavoitetta ”Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot”. Myös tavoitteissa "Ei köyhyyttä" ja "Hyvä Terveys" on tapahtunut merkittävää edistymistä. Tietojen tuottamisen aikaviiveestä johtuen näiden tavoitteiden seuranta päättyy osaksi vuoteen 2019, joten koronapandemian vaikutukset niihin eivät ole vielä kokonaisuudessaan selvillä.
Tavoitteen ”Ilmastotoimet” osalta EU:ssa ei sen sijaan ole tapahtunut edistymistä. Tavoitteiden ”Edullinen ja puhdas energia” ja ”Elämä maalla” osalta on EU:ssa menty jopa takapakkia, sillä energian kulutus EU:ssa on kasvanut ja ekosysteemit ja biologinen monimuotoisuus kärsivät edelleen ihmisen toiminnan aiheuttamasta rasituksesta.
Seurantaraportin mukaan useimpien SDG-tavoitteiden kohdalla Suomessa on tapahtunut edistystä, ja tilanne on parempi kuin EU:ssa keskimäärin. Sen sijaan Suomi etääntyy tavoitteista ”Ei nälkää” ja ”Elämä maalla”, joskin tilanne on yhä parempi kuin EU:ssa. Suomi on EU:n keskiarvojen alapuolella ”Puhdas energia” ja ”Vastuullinen tuotanto ja kulutus” -tavoitteiden osalta, mutta niidenkin osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä.
Kuvio 1: YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET
Jääkö koronapandemiasta pitkäaikaisia vaikutuksia kestävälle kehitykselle?
EU:n seurantaraportissa arvioidaan myös koronapandemian heijastevaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteisiin. Raportin mukaan korona on tehnyt kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta entistä haastavampaa sekä EU:lle että globaalisti. Joitakin pandemian ilmeisiä vaikutuksia on jo nähtävissä Eurostatin virallisissa tilastoissa.
Suurimmat kielteiset vaikutukset ovat kasvaneen kuolleisuuden ja terveysvaikutusten ohella kohdistuneet talouteen, työmarkkinoihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Esimerkiksi kuolleisuus kasvoi EU:n jäsenmaissa 600 000 hengellä vuonna 2020 ja EU:n talous supistui 6,2 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.
Koronan vaikutukset voivat kuitenkin jäädä lyhytkestoisiksi. Talous on jo elpymässä, lähes puolet EU:n aikuisväestöstä oli rokotettu toukokuun 2021 loppuun mennessä vähintään yhdellä annoksella, ja rokotteiden toimittaminen oli nopeutumassa. Ilmenneet myönteiset vaikutukset esimerkiksi resurssien ja energian käytössä voivat nekin jäädä väliaikaisiksi, jos kulutustavat pandemian väistyessä palaavat kriisiä edeltäneelle tasolle.
EU pyrkii kestävän kehityksen edelläkävijäksi
EU SDG -seurantaraportin kokoamisesta vastaa komission tilastovirasto Eurostat. Seurannassa ja arvioinneissa käytetty tilastoaineisto on EU:n jäsenmaiden tuottamaa.
Raportti keskittyy lyhytaikaisiin trendeihin, mutta tarjoaa työkaluja myös pitkäaikaiseen seurantaan niiden aiheiden osalta, joista on saatavilla riittävästi tietoja viimeisten 15 vuoden ajalta.
Seurantaraportti palvelee EU-komission politiikkatavoitteita ja seurantatarpeita. Ursula von der Leyenin johtama EU-komissio on asettanut kestävyyden ensisijaiseksi poliittiseksi prioriteetiksi EU:ssa. Kaikki kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytetty yhteen tai useampaan komission kuudesta painopistealueesta. Näin kaikki komission toimet, politiikat ja strategiat edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Komissio esitteli EU:n uuden kasvustrategian ''European Green Deal" joulukuussa 2019. Sen tavoitteena on muuttaa unioni nykyaikaiseksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi taloudeksi, jossa ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin puututaan.
Lisäksi kestävän kehityksen tavoitteena on parantaa jatkuvasti kansalaisten elämänlaatua ja hyvinvointia vaarantamatta tulevien sukupolvien hyvinvointia. Näin taloudellista kehitystä tavoitellaan samalla, kun suojellaan luontoa ja ympäristöä sekä edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Kuvio 2: EU:n tämänhetkinen kehitys kohti YK:n määrittelemiä kestävän kehityksen SDG-tavoitteita (englanninkielinen pdf-tiedosto) Lähde: EU, Eurostat
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa ja vastaa Suomen SDG -indikaattoreiden kokoamisesta.
Tutustu Eurostatin raporttiin (englanniksi): Sustainable development in the European Union. Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context. 2021 Edition.
