Julkisyhteisöjen ja valtion velka puhututtaa. Julkisyhteisöillä on velan lisäksi myös rahoitusvarallisuutta – itseasiassa Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa.

Suomi onkin Eurostatin tietojen mukaan yksi harvoista EU-maista, joilla nettorahoitusvarat eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus on positiivinen.

Eurostatin vertailussa Suomella oli EU-alueen korkeimmat julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat suhteutettuna maan bruttokansantuotteeseen. Suomella suhdeluku oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 68 prosenttia positiivinen, kun EU-alueelle laskettu nettorahoitusvarojen suhde BKT:hen oli noin 66 prosenttia negatiivinen. EU-alueella rahoitusvaroja oli siis keskimäärin selvästi vähemmän kuin velkaa – tai toisin sanottuna: velkaa oli selvästi enemmän kuin rahoitusvaroja.

Maakohtaista vertailua kuitenkin hankaloittaa esimerkiksi työeläkevarojen kohdistuminen osassa maista eri tavalla kuin Suomessa. Suomessa työeläkevarat ovat julkisyhteisöihin kuuluvien työeläkelaitosten rahoitusvaroja, kun taas osassa maista nämä työeläkevarat lasketaan julkisyhteisöjen sektoreiden ulkopuolelle, kuten julkisyhteisöihin kuulumattomiin eläkekassoihin tai kotitaloussektorille.

Käytännössä nettorahoitusvarat ovat mittari rahoitusvarojen ja velkojen tasapainon tarkastelulle. Mikäli nettorahoitusvarat ovat positiiviset, kuten Suomen julkisyhteisöillä, on rahoitusvaroja kertynyt velkaa enemmän. Jos taas nettorahoitusvarat ovat negatiiviset, on velkaa enemmän kuin rahoitusvaroja. Nettorahoitusvaroihin vaikuttavat siis muutokset taseen kummallakin puolen.

Suomessa rahoitusvarat ja velat ovat jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Eniten velkaa on valtionhallinnolla. Eniten rahoitusvaroja puolestaan on työeläkelaitoksilla, joilla rahoitusvarat kattavat eläkevastuita, mutta nämä vastuut eivät kuitenkaan näy tilastoidussa velassa.

Suomen lisäksi muita EU-maita, joissa rahoitusvarojen määrä ylitti velkojen määrän, olivat ainoastaan Luxemburg, Ruotsi, Viro ja Tanska. EU-alueen ulkopuolinen Norja on julkisyhteisöjen nettorahoitusvaroissa omassa luokassaan: siellä nettorahoitusvarojen suhde maan bruttokansantuotteeseen oli noin 372 prosenttia positiivinen. EU-maista heikoin suhdeluku oli Kreikalla, noin 185 prosenttia negatiivinen ja toiseksi heikoin Italialla, 153 prosenttia negatiivinen.

Kuviossa 1 on eri EU-maiden, EU-maiden yhteensä, Euroalueen yhteensä sekä Norjan julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen suhde maiden bruttokansantuotteisiin vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa.

Tästä eteenpäin artikkelissa tarkastellaan Suomen julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden kehitystä korona-aikana tähän mennessä sekä pidemmältä ajalta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Korona-aikana suuria vaihteluita julkisyhteisöjen rahoitusvaroissa ja veloissa

Vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pelko koronasta valtasi rahoitusmarkkinat, ja myös julkisyhteisöjen rahoitusvaroissa nähtiin suuria muutoksia ja velanotto kiihtyi.

Kuvio 2 havainnollistaa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen eli rahoitusvarojen ja velkojen erotuksen muutoksia. Palkit kuvaavat nettorahoitusvarojen neljännesvuosimuutosta sektoreittain (vasen akseli), ja viiva kuvaa julkisyhteisöjen nettorahoitusvaroja yhteensä (oikea akseli).

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat laskivat poikkeuksellisen paljon, yhteensä 29,9 miljardia euroa, varsinkin työeläkelaitosten ja valtionhallinnon osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista kertyneiden hallussapitotappioiden takia.

Nettorahoitusvarat ovat kuitenkin lopulta elpyneet vahvasti tuosta vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen poikkeuksellisen suuresta laskusta lähtien.

Vuoden ajanjakson aikana julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat ovat nousseet 39,7 miljardia euroa vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen päättyessä julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat 160,1 miljardia euroa positiiviset, joka on 16,7 miljardia euroa enemmän kuin koronakriisiin lähdettäessä vuoden 2019 lopussa.

Kuviosta 2 nähdään, että työeläkelaitokset ja erityisesti niiden rahoitusvarat ovat dominoineet muutoksia julkisyhteisöjen nettorahoitusvaroissa. Tämän aiheuttavat suurimmaksi osaksi liikkeet kansainvälisillä osake- ja korkomarkkinoilla, jotka johtavat hallussapitomuutoksiin työeläkelaitosten rahoitusvaroissa.

Työeläkelaitoksilla nettorahoitusvarat ovat kasvaneet 39,3 miljardia euroa vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suurimmaksi osaksi osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista kertyneiden hallussapitovoittojen ansiosta. Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat olivat vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 229,2 miljardia euroa positiiviset, joka on 17,5 miljardia euroa enemmän kuin ennen korona-aikaa vuoden 2019 lopussa.

Työeläkelaitoksilla rahoitusvarat olivat 26,3 miljardia euroa ja niiden velat 8,8 miljardia euroa korkeammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien kanta oli hallussapitovoittojen sekä netto-ostojen ansiosta 18,8 miljardia euroa korkeampi kuin ennen korona-aikaa. Työeläkelaitoksilla talletusten määrät olivat 2,9 miljardia euroa korkeammat kuin ennen koronaa, ja edellisvuosien tapaan työeläkelaitokset ovat vähentäneet suoria velkapaperisijoituksiaan, joiden kanta oli vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa viisi miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2019 lopussa.

Suuria muutoksia julkisyhteisöjen nettorahoitusvaroihin aiheuttavat myös muutokset valtionhallinnon velassa ja sen rahoitusvaroissa.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarat olivat vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa 65,1 miljardia euroa negatiiviset. Valtionhallinnolla EDP-velasta (EDP = Excessive Deficit Procedure) käsitteellisesti laajemmat rahoitustilinpidonmukaiset velat ovat kasvaneet korona-aikana vuoden 2019 lopusta vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä 22,8 miljardia euroa ja rahoitusvarat 13,8 miljardia euroa. Valtionhallinnon nettorahoitusvarat ovat siis tähän mennessä laskeneet korona-aikana yhteensä 9,0 miljardia euroa.

Valtionhallinnon talletukset olivat 7,2 miljardia euroa korkeammat kuin vuoden 2019 lopussa, ja sen hallussa olleiden noteerattujen osakkeiden kanta on kasvanut korona-aikana varsinkin hallussapitovoittojen ansiosta yhteensä 6,5 miljardia euroa.

Paikallishallinnolla rahoitusvarat ovat kasvaneet korona-aikana 3,4 miljardia euroa. Velat kasvoivat samassa ajassa 1,3 miljardia euroa, joten paikallishallinnon nettorahoitusvarat ovat kasvaneet noin 2,1 miljardia euroa, ja ne olivat yhteensä 5,8 miljardia euroa negatiiviset vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa.

Muilla sosiaaliturvarahastoilla velat ovat kasvaneet, kun ne laskivat vuoden 2020 aikana liikkeelle velkapapereita yhteensä 1,3 miljardin euron edestä. Varsinkin talletusten kasvun myötä muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusvarat ovat kasvaneet 0,7 miljardin verran vuoden 2019 lopusta lähtien. Yhteensä niiden nettorahoitusvarat olivat vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1,8 miljardia euroa positiiviset, joka on 0,8 miljardia euroa vähemmän kuin ennen koronaa.

Julkisyhteisöjen rahoitusvarojen ja velkojen kasvu finanssikriisistä

Yhteensä Suomen julkisyhteisöillä oli rahoitusvaroja 374,8 miljardia euroa vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa.

Julkisyhteisöjen alasektoreista eniten rahoitusvaroja on työeläkelaitoksilla, joilla ne olivat vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 242,4 miljardia euroa. Työeläkelaitoksilla osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa omistusten arvo oli 179,5 miljardia euroa ja velkapapereissa 30,9 miljardia euroa.

Valtionhallinnolla oli rahoitusvaroja vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 95,3 miljardia euroa, joista osakkeissa ja osuuksissa oli 59,3 miljardia euroa ja talletuksissa 10,4 miljardia euroa.

Rahoitusvaroja oli paikallishallinnolla 33,2 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla 3,9 miljardia euroa. Kuviossa 3 julkisyhteisöjen rahoitusvarat on esitetty rahoitusvaateittain miljardeissa euroissa.

Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla.

Suurin osa kasvusta johtuu työeläkelaitosten 136,6 miljardin euron rahoitusvarojen kasvusta. Kasvua on valtionhallinnolla ollut 39,6 miljardia euroa, paikallishallinnolla 12,5 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla 1,5 miljardia euroa.

Selvästi suurin osa julkisyhteisöjen rahoitusvaroista on osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa, joita oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa yhteensä 258,6 miljardia euroa. Se on 169,1 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa.

Velkapaperisaamisia julkisyhteisöillä oli vuoden 2020 lopussa 32,3 miljardia euroa, joka on 13,5 miljardia euroa vähemmän kuin reilu 12 vuotta aiemmin. Talletuksia julkisyhteisöillä oli 28,7 miljardia euroa, joka on 16,7 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa.

Rahoitustilinpidonmukaisia velkoja julkisyhteisöillä oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 214,7 miljardin euron verran, mikä on 130,7 miljardia euroa enemmän kuin 12 vuotta aiemmin. Vertailun vuoksi julkisyhteisöjen sulautettu ja nimellishintainen EDP-velka yhteensä oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 165,7 miljardia euroa, joka on 102,4 miljardia euroa enemmän kuin reilut 12 vuotta aiemmin.

Kuviossa 4 julkisyhteisöjen rahoitustilinpidonmukaiset velat on esitetty rahoitusvaateittain miljardeissa euroissa.

Selvästi suurin osa julkisyhteisöjen velasta on valtionhallinnolla, jolla rahoitustilinpidonmukainen velka oli vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 160,4 miljardia euroa.

Paikallishallinnolla velkaa oli 39,0 miljardia euroa, työeläkelaitoksilla 13,2 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla 2,1 miljardia euroa. Suurin osa julkisyhteisöjen velasta on velkapaperimuotoista, josta pitkäaikaisia velkapapereita on 122,2 miljardia euroa ja lyhytaikaisia velkapapereita 19,1 miljardia euroa. Lainamuotoista velkaa julkisyhteisöillä oli yhteensä 35,5 miljardia euroa.

On hyvä kuitenkin huomioida, että työeläkelaitoksilla on lisäksi eläkevastuita, jotka eivät ole mukana rahoitustilinpidonmukaisessa velassa, eivätkä vastuut siis näy myöskään nettorahoitusvaroissa. Karttuneista eläkevastuista julkaistaan erillistä julkaisua vuosittain. Sen mukaan ”Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2018 lopussa reaalisella kahden prosentin diskonttokorko-oletuksella 800,5 miljardia euroa”, ja samana vuonna rahastointiaste eli työeläkevarojen suhde eläkevastuisiin oli 25 prosenttia.

Pelkkien rahoitusvarojen tai velkojen tarkastelun sijasta voidaan tarkastella nettorahoitusvaroja. Kuviossa 5 esitetään julkisyhteisöjen sektoreiden nettorahoitusvarojen kehitys.

Julkisyhteisöjen eri sektoreilla nettorahoitusvarat ovat tämän hetken tilanteen lisäksi myös historiakehitykseltään varsin erilaiset.

Finanssikriisistä lähtien sosiaaliturvarahastoihin kuuluvilla työeläkelaitoksilla nettorahoitusvarat ovat kasvaneet 125,8 miljardia euroa ja valtionhallinnolla laskeneet 58,2 miljardia euroa. Samassa ajassa paikallishallinnolla nettorahoitusvarat ovat laskeneet 7,9 miljardia euroa ja muilla sosiaaliturvarahastoilla nettorahoitusvarat ovat pysyneet lähes ennallaan.

Kokonaisuudessaan julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa 160,1 miljardia euroa positiiviset, joka on 59,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa.

Vuoden 2021 toisen vuosineljänneksen tilastojulkaisut julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta ja julkisyhteisöjen velasta julkaistaan syyskuun 24. päivä.

Kirjoittaja työskentelee rahoitustilinpidon ja julkisen talouden parissa Tilastokeskuksessa.