Kasvuyritykset ovat kansantalouden menestymisen kannalta kokoaan suurempia, sillä pienestä lukumäärästään huolimatta ne luovat huomattavan osan uusista työpaikoista.

Kasvuyritysten lukumäärä on tässä laskettu OECD:n määritelmän mukaan. Kasvuyritykseksi luetaan yritys, joka työllistää kasvukauden alussa vähintään kymmenen henkilöä ja jossa seuraavan kolmen vuoden aikana henkilöstömäärän keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia.

Kasvuyritysten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2014 vuoteen 2019. Vuonna 2014 kasvuyrityksiä oli Suomessa 714; vuonna 2019 niitä oli puolestaan jo 1 227. Suomessa on perinteisesti ollut vähemmän kasvuyrityksiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Vaikka kasvuyritykset määritellään henkilöstömäärän kasvun perusteella, tyypillisesti myös kasvuyritysten liikevaihto kasvaa todella nopeasti. Kasvukaudella vuosina 2016–2019 kasvuyrityksiä oli reilut 1 200, ja näiden yritysten liikevaihto tuplaantui (105 %) reilusti kasvukauden aikana. Huomioitava on kuitenkin, että kasvuyritykset ovat usein hyvin pieniä yrityksiä ja pienikin kasvu aiheuttaa prosentuaalisesti suuren muutoksen.

Kasvuyrityksiä tarkasteltaessa yksi tärkeä huomioon otettava seikka on se, että kasvu ei välttämättä ole niin sanottua aitoa kasvua, vaan taustalla voi olla konserni tai yritysjärjestely. Vuonna 2019 vain 575 kasvuyrityksistä oli ”aidosti kasvaneita”. 91 tapauksessa taustalla oli yritysjärjestely, 170 tapauksessa ulkomainen konserni ja 391 tapauksessa kotimainen konserni.

Kasvuyritykset ovat keskittyneet kasvukeskuksiin

Tarkasteltavasta toimialasta riippumatta kasvuyritysten merkitys yksityisen sektorin työllisyydelle ja uusien työpaikkojen synnylle on merkittävä.

Elinvoimaiset alueet ja suuret kasvukeskukset luovat hyvät edellytykset kasvuyrityksille. Kasvuyritykset ovatkin keskittyneet voimakkaasti Uudellemaalle, jossa sijaitsee 42 prosenttia kaikista kasvuyrityksistä. Kasvuyrityksiä oli eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Tarkasteltaessa todella nopeasti (100 % vuodessa) kasvavia vähintään kolmen henkilön yrityksiä huomataan, että 59 prosenttia niistä sijaitsee Uudellamaalla. Huomion arvoista on kuitenkin, että prosentuaalisesti eniten kasvuyritysten määrä vuodesta 2014 vuoteen 2019 kasvoi Kainuussa ja toiseksi eniten Lapissa. Tämä kertoo siitä, että myös harvemmin asutuilla alueilla on mahdollista luoda kasvuyrityksiä.

Jos tarkastellaan kasvuyrityksissä syntyneitä työpaikkoja, ero kasvukeskusten ja muun maan välillä on vieläkin suurempi. Uudellamaalla kasvuyrityksissä henkilötyövuodet lisääntyivät 36 458 vuodella kasvukauden 2016–2019 aikana, kun koko maassa luku oli 69 807. Yli puolet kokoaikaiseksi muutetuista kasvuyrityksissä luoduista työpaikoista syntyi siis Uudellamaalla.

Monissa maakunnissa kasvuyrityksiä on häviävän vähän. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla niitä oli vuonna 2019 neljä ja Etelä-Savossa 15.

Valtaosa suomalaisista kasvuyrityksistä toimii eri palvelualoilla, mutta yksittäisistä toimialoista eniten kasvuyrityksiä toimii rakentamisen toimialalla. Rakentaminen on keskittynyt suuriin kasvukeskuksiin, joissa rakentaminen on ollut jo pitkään voimakasta ja suurten rakennusyritysten ympärille on syntynyt uusia rakennusyrityksiä.

Eniten rakennusalan kasvuyrityksiä oli Uudenmaan lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Palvelualoilla kasvuyrityksiä on eniten hallinto- ja tukipalveluissa sekä informaation ja viestinnän toimialalla. Uusia työpaikkoja syntyi erityisen paljon hallinto- ja tukipalveluiden alalla sekä terveys- ja sosiaalialalla.

Terveys- ja sosiaalialan kasvuyrityksissä syntyneistä työpaikoista yli 70 prosenttia syntyi Uudellamaalla. Uudenmaan lisäksi myös Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla kasvuyrityksiin syntyi muita alueita enemmän uusia työpaikkoja.

Väestön ikääntyminen luo kasvua terveyspalvelualalle

Tyypillisesti kasvuyritykset ovat palvelualan yrityksiä, ja ne luovatkin uusista työpaikoista huomattavan osan. Talouden yleiset trendit kertovat, millä toimialoilla yritykset kasvavat. Viime vuosien kehitys digitalisaatiossa näkyy ohjelmistoalan kasvussa, kun taas väestön ikääntyminen näyttää kasvattavan terveyspalveluiden toimialaa.

Tulevina vuosikymmeninä tulee olemaan yhä enemmän ikäihmisiä, joiden asumista kotona halutaan tukea. Tätä varten on luotu erilaisia kommunikoinnin välineitä ja muita arkea tukevia palveluita, kuten ruokapalveluita. Myös hoitorobotit ja muut teknologiset ratkaisut ovat jo tulossa markkinoille.

Vuonna 2019 terveys- ja sosiaalipalvelualan yritysten toimipaikkoja oli noin prosentti enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosia oli alalla kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Vuonna 2019 kaikki sote-palvelualan yritykset työllistivät 88 tuhatta kokoaikaista työntekijää, ja heistä 20 500 eli 23 prosenttia työskenteli kasvuyrityksissä. Sote-alan kasvuyrityksiä oli eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.

Kasvukaudella 2016–2019 sote-palvelualan kasvuyrityksiä oli eniten Uudellamaalla. Niissä syntyi uusia kokoaikaisiksi muutettuja työpaikkoja 4 500, mikä on lähes viidennes toimialan työpaikoista Uudellamaalla. Sote-alan kasvuyritykset ovat keskittyneet Uudenmaan lisäksi Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.

Suurin osa henkilötyövuosista kasvuyrityksissä tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla. Eniten kasvuyrityksissä tehtyjä henkilötyövuosia väkilukuun nähden puolestaan oli Uudellamaalla.

Kasvuyritysten tilastojen tarkastelu tarjoaa ikkunan tulevaisuuteen ja kertoo esimerkiksi siitä, että Pohjois-Pohjanmaan viime aikojen positiivinen talouskehitys ei tule loppumaan lähiaikoina. Joissakin maakunnissa sen sijaan kannattaisi varmasti olla huolissaan ja pohtia syitä sille, miksi kasvavia yrityksiä on niin vähän kuin niitä on.

Ilman kasvuyrityksiä talouden niin sanottu luova tuho saattaa jäädä pelkäksi tuhoksi.

Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksessa yritystilastojen parissa.