Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Koronakriisin sukupuolivaikutukset työmarkkinoilla näennäisen ristiriitaisia – pandemia heijastunut eri tavoin osa- ja kokoaikatyöhön

29.10.2021
Twitterissä: @HannaSutela
Kuva: Shutterstock

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

Vuonna 2020 työllisten naisten määrä ja työllisyysaste kärsivät koronapandemiasta pahemmin kuin miesten työllisyys. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten naisten määrä romahti jyrkästi maalis–huhtikuussa 2020, kun miehillä työllisyys väheni maltillisempaa tahtia eikä työllisyysaste ylipäänsäkään supistunut yhtä paljon.

15–74-vuotiaiden työllisten naisten määrä oli vuoteen 2019 verrattuna kaiken kaikkiaan 24 000 henkilöä ja työllisten miesten määrä 14 000 henkilöä pienempi. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Työllisyysasteen trendi sukupuolen mukaan 1/2009–9/2020, 1 000 henkilöä
Kuvio 1. Työllisyysasteen trendi sukupuolen mukaan 1/2009–9/2020, 1 000 henkilöä. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Kun sen sijaan tarkastellaan naisten ja miesten tilannetta tehtyjen työtuntien tai palkkasumman muutoksen mukaan vuonna 2020, sukupuolten välinen ero on päinvastainen.

Työllisten tekemien työtuntien määrä väheni vuonna 2020 edellisvuodesta naisilla 2,6 prosenttia ja miehillä 3,0 prosenttia. Tilastokeskuksen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tiedoista laskettu palkkasumma, joka kuvaa työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summaa, oli vuonna 2020 naisilla hieman suurempi (0,25 %) ja miehillä hieman pienempi (-0,28 %) kuin vuonna 2019. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Palkkasumman muutos sukupuolen mukaan 1/2020–08/2021 edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna, prosenttia
Kuvio 2. Palkkasumman muutos (%) sukupuolen mukaan 1/2020–08/2021 edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tulorekisterin palkat ja palkkiot, Tilastokeskus (kokeellinen tilasto)

Kuulostaako ristiriitaiselta?

Tilanne selittyy kuitenkin sillä, että työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet naisilla ja miehillä eri tavoin eri ryhmiin muun muassa työn osa- tai kokaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan.

Miehillä väheni vain palkkatyö, naisilla myös yrittäjätyö

Koronakriisin vaikutusten toimialoittaiset erot ovat suuria, ja toimialat puolestaan eroavat toisistaan hyvinkin paljon, mitä tulee niiden nais- tai miesvaltaisuuteen tai osa- ja kokoaikatyön yleisyyteen.

Vuoden 2020 aikana työllisyys heikkeni työtunneissa mitattuna erityisesti sellaisilta naisenemmistöisiltä toimialoilta kuin majoitus- ja ravitsemustoiminta, muu palvelutoiminta, vähittäiskauppa ja taiteet, viihde- ja virkistys sekä miesenemmistöiseltä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalta.

Kaikilla edellä mainituilla naisenemmistöisillä aloilla palkkataso on keskimääräistä alhaisempi ja niillä tehdään paljon osa-aikatyötä (31,5 % – 40,9 % työllisistä osa-aikaisia vuonna 2019). Muu palvelutoiminta -toimialaa lukuun ottamatta niiden työvoima painottuu nuoriin.

Kuljetus- ja varastoinnin toimialalla osa-aikatyön osuus jäi vuonna 2019 sen sijaan 14,7 prosenttiin ja toimialan ikärakenne painottuu keskimmäisiin ikäryhmiin.

Työvoimatutkimuksen luvut näyttävätkin, että siinä missä naisilta vuonna 2020 hävisi 26 000 osa-aikatyöpaikkaa, miehillä kokoaikatyötä tekevien määrä väheni 15 000 henkilöllä. Karkeistaen voi sanoa, että yhtä lomautetuksi tai työttömäksi jäänyttä, kokoaikatyötä tehnyttä miestyöllistä kohti työnsä menetti 1,7 osa-aikatyötä tekevää naista.

Työllisyysvaikutukset vaihtelivat myös ammattiaseman mukaan. Naisilla väheni niin palkkatyö kuin yrittäjätyö. Miehillä sen sijaan työpaikat vähenivät vain palkkatyössä, yrittäjiä tuli vuoden 2020 aikana jopa hieman lisää. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Muutos 15–74-vuotiaiden palkansaajien ja yrittäjien lukumäärissä 2019–2020 sukupuolen mukaan, 1 000 henkilöä
Kuvio 3. Muutos 15–74-vuotiaiden palkansaajien ja yrittäjien lukumäärissä 2019–2020 sukupuolen mukaan, 1 000 henkilöä. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Naisilla väheni osa-aikatyö, miehillä kokoaikatyö

Tarkastellaan seuraavaksi vain palkansaajia. Tällöin nähdään, että osa-aikatyötä tehneiden naisten määrä väheni 26 000 henkilöllä. Samaan aikaan kokoaikatyötä tehneiden palkansaajanaisten määrä kuitenkin kasvoi 8 000 henkilöllä. (Kuvio 4)

Vuonna 2020 kokoaikatyötä tekeviä naispalkansaajia oli määrällisesti enemmän vuoteen 2019 verrattuna erityisesti seuraavilla toimialoilla: koulutus, julkinen hallinto, informaatio ja viestintä, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus.

Kuvio 4. Muutos 15–74-vuotiaiden palkansaajien määrässä 2019–2020 sukupuolen ja työn koko-/osa-aikaisuuden mukaan, 1 000 henkilöä
Kuvio 4. Muutos 15–74-vuotiaiden palkansaajien lukumäärässä 2019–2020 sukupuolen ja työn koko-/osa-aikaisuuden mukaan, 1 000 henkilöä. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Toisin sanoen samalla kun koronapandemia vei töitä matalapalkkaisissa palveluammateissa toimivilta naisilta, lisätyövoimaa tarvittiin koronaviestintään, hallintoon, tukihakemuksia käsittelemään, koulutukseen sekä ilmeisesti myös käsidesien ja hengitysmaskien valmistamiseen.

Kaikilla edellä mainituilla toimialoilla, joilla kokoaikatyötä tekevien naispalkansaajien määrä ja suhteellinen osuus kasvoi, palkkataso on keskimäärin parempi kuin koronan kurittamilla naisenemmistöisillä palvelualoilla.

Tämän lisäksi keskimääräiset ansiot hieman kasvoivat vuonna 2020 kuntasektorilla terveydenhoitoalan ammattiryhmissä, mikä johtunee koronakriisin myötä lisääntyneistä ylitöistä ja muista kriisiin liittyneistä lisistä ja korvauksista. Kyseiset ammattiryhmät ovat henkilöstömäärältään suuria ja vahvasti naisenemmistöisiä.

Vaikka miespalkansaajien työpaikat eivät vähentyneet vuoteen 2019 verrattuna yhtä paljon kuin naisten, heillä vähennys koski lähinnä kokoaikatyötä (-14 000). Osa-aikatyössä vähennystä oli vain nimeksi.

Ja vaikka myös miespalkansaajilla kokoaikatyötä tekevien määrä kasvoi muutamalla toimialalla – erityisesti ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa – se kutistui lähes kaikilla muilla aloilla, eniten kuljetus ja varastointi -toimialalla.

Työllisyys väheni nuorilla naisilla, miehillä myös 35–54-vuotiailla

Naisten ja miesten työllisyyden muutokset ovat erilaisia eivät vain menetettyjen työpaikkojen palkkatason tai työn osa/koko-aikaisuuden, vaan myös iän mukaan.

Sekä naisilla että miehillä työllisyys väheni niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin eniten alle 25-vuotiailla. Tämän ikäisistä työllisiksi luokitelluista miehistä noin puolet ja naisista noin 60 prosenttia opiskelee tutkintoon johtavassa tai kurssikoulutuksessa. Opiskelijat ovatkin olleet koronakriisissä merkittävä työvoimapuskuri, joka töiden loppuessa keskittyi opiskeluun.

Naisten ja miesten työllisyys väheni myös 25–34-vuotiailla, mutta tätä vanhemmissa ikäryhmissä naisten työllisyysaste säilyi samana. Miehillä työllisyysaste sen sijaan pieneni myös 35–54-vuotiailla, joiden ansiotaso on keskimäärin korkeampi kuin nuoremmilla.

Kaikki edellä mainittu selittää sitä, miksi koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät hieman erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia aggregoidusti palkkasumman tai tehtyjen työtuntien osalta vaiko työtä vaille jääneiden henkilöiden määrällä.

Vertailuun vaikuttaa myös se, että palkkasummalaskelmien pohjana oleva tulorekisteri kuvaa vain palkkatuloja saaneita, ei kaikkia työllisiä. Sieltä puuttuvat ne yrittäjät, jotka eivät ole maksaneet itselleen palkkaa. Kuten edellä todettiin, koronavuonna 2020 naisten työllisyyden vähenemisestä osa selittyi naisyrittäjien määrän pienenemisellä, kun taas miehillä vähentyminen koski vain palkansaajia.

Vaikutuksia syytä arvioida useasta näkökulmasta

Naisten työllisyys lähti uuteen kasvuun jo kesällä 2020 ja on jatkunut nousujohteisena myös tämän vuoden puolella. Miehillä tie on ollut kuoppaisempi (kuvio 1). Molemmilla sukupuolilla työllisyyden kasvu on vuonna 2021 tapahtunut lähinnä osa-aikatyön – ja erityisesti osa-aikaisen yrittäjyyden – lisääntymisen ansiosta.

Koronapandemia ei ole suinkaan vielä ohi. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että työllisyysasteella tai työllisten määrällä mitattuna koronapandemian aiheuttama shokki jäi pelättyä pienemmäksi. Se on myös selvästi pienempi kuin kahdessa aiemmassa lähihistorian talouskriisissä eli 1990-luvun lamassa sekä vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneessa taantumassa.

Silti on selvää, että muun muassa sosiaalisia ja kansanterveydellisiä seurauksia joudutaan ratkomaan koronakriisin jäljiltä vielä pitkään. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen kehittymistä on syytä seurata tarkasti.

Inhimillisesti katsoen työpaikan ja ansiotulojen menetys on useimmille takapakki, jopa henkilökohtainen tragedia – sukupuolesta riippumatta. Silloin ei välttämättä ole juurikaan merkitystä sillä, kuinka tyypilliseltä tai epätyypilliseltä oma tilanne tilastojen valossa näyttää.

Tilastoja ja tutkimusta kuitenkin tarvitaan todellisuuden paremman ymmärtämisen vuoksi, yhteiskunnallisten rakenteiden hahmottamiseksi, päätöksenteon tueksi ja politiikkatoimien kohdentamiseksi. Tämä kirjoitus on syntynyt osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hanketta

Työmarkkinamuutosten tarkastelu täydentyy hankkeen kuluessa muun muassa analyysilla siitä, miten tulonsiirroilla on onnistuttu kompensoimaan eri väestöryhmien koronanaikaisia ansiotulonmenetyksiä.

 

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Kirjoittajan erityiskiitokset menevät tutkimusprofessori Tomi Kyyrälle (VATT), joka toimi keskustelukumppanina ja kirjoituksen kommentoijana.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
21.12.2021
Ilkka Lehtinen

Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskus­pankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.

Blogi
21.12.2021
Ossi Nurmi, Pasi Piela

Joulunpyhinä mummolat ja matkailukohteet vetävät väkeä. Esimerkiksi tamperelaisista viidennes lähti viime vuonna joulun­­viettoon muualle, kertoo mobiili­data.

tk-icons