Lapsia on syntynyt viime vuosina, koronavuotta 2020 lukuun ottamatta, koko ajan vähemmän. Tämä heijastuu myös 0–14-vuotiaiden muuttojen määriin. Vuonna 2020 noin 32 400 tämän ikäistä lasta muutti, se on noin pari tuhatta muuttoa vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Erityisen paljon muuttavat perheet, joissa lapset ovat vielä vauvoja tai taaperoita. Useimmiten lapsiperheet muuttavat ennen lasten kouluikää.

Alle kouluikäisten suurempi muuttoalttius näkyy myös Tilastokeskuksen muuttoliiketilastossa. Lapsia muuttaa paljon 0–4-vuotiaina, aika paljon myös 5–9-vuotiaina, mutta 10–14-vuotiaina selvästi vähemmän. Lasten muuttoalttius kunnan sisällä on suurempi kuin kuntien välillä, eli todennäköisemmin lapset muuttavat saman kunnan sisällä (kuvio 1).

Koulun aloittamisen jälkeen pysytäänkin sitten vähän pidempään aloillaan. Kaupunkialueiden hyväosaisilla alueilla asutaan vakaammin koulujen aloittamisen jälkeen, mutta heikko-osaisilta alueilta saatetaan muuttaa vielä koulun aloittamisen jälkeenkin.

Suurin osa suomalaisista lapsista on keskittynyt alueiden ikärakenteesta johtuen kaupunkialueille. Viime aikoina muuttoja on suuntautunut paljon myös kaupunkien kehysalueille.

Muuttoliike on kokonaisuus, johon lukeutuu sekä kuntien sisäisiä, kuntien välisiä että maahan- ja maastamuuttoja. Tarkastelen tässä artikkelissa pääasiassa sekä kuntien välistä että myös pääkaupunki­seudun sisäistä muuttoliikettä.

Espooseen muuttovoittoa lapsista…

Vuonna 2020 pääkaupunkiseutu menetti väestöä muualle Suomeen. Erityisesti Espoo ja Helsinki kärsivät muuttotappiota. Muuttotappiota niille tuli kotimaisia kieliä puhuvista, mutta vieraskielisiä muutti alueelle lisää.

Vaikka Espoo kaiken kaikkiaan jäi muuttotappiolle, hieman muuttovoittoa tuli kuitenkin 0–14-vuotiaista lapsista. Muut pääkaupunki­­seudun kunnat Kauniaista lukuun ottamatta kärsivät muuttotappiota myös lasten osalta. (Kts. Tilastokeskuksen muuttoliikkeen tietokantataulukot)

Espoon lapsiperheistä koostuva muuttovoitto on lähtöisin pääosin Helsingistä, mutta jonkin verran myös muista isommista kaupungeista. Espoosta taas on muuttanut lapsiperheitä etenkin Kirkkonummelle, mutta lisäksi muihin kehysalueen kuntiin.

Myös Espoon lapsista saama muuttovoitto koostui vuonna 2020 vieraskielisistä. Vaikuttaisi, että ainakin suomenkieliset lapsiperheet kaipaavat kehyskuntien tarjoamaa tilaa ja pientalovaltaisia asuinalueita.

…kuten myös Varsinais-Suomeen

Vuonna 2020 eniten muuttovoittoa saivat Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat, kun taas muuttotappiona väestöään menettivät eniten Pohjanmaan ja Kymenlaakson maakunnat.

Eniten muuttovoittoa 0–14-vuotiaista lapsista saivat Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kanta-Häme (kuvio 1). Saman ikäisiä lapsia muutti eniten pois Pohjanmaalta ja Kymenlaaksosta.

Kaupunkimaisiin kuntiin on yleensä muutettu enemmän kuin taajaan asuttuihin tai maaseutu­maisiin kuntiin. Vuonna 2020 alle kymmenvuotiaita lapsia muutti kuitenkin enemmän taajaan asuttuihin kuntiin.

Vähän vanhempia, 10–14-vuotiaita lapsia taas muutti eniten sekä taajaan asutuista että maaseutu­maisista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin.

Kaupunkien läheiset kehyskunnat saaneet muutto­voittoa lapsi­perheistä…

Vuonna 2020 Tampere ja Vantaa keräsivät kokonaisuudessaan suurimmat muuttovoitot, Tampere kotimaisia kieliä puhuvista ja Vantaa vieraskielisistä. Lapissa ja Kainuussa kärsivät vähemmän muuttotappiota kuin aiemmin.

Eniten muuttotappiota 0–14-vuotiaista lapsista kärsivät Helsinki (1 102), Turku (459), Tampere (422), Oulu (236) ja Vaasa (199). Edellisenä vuonna tappiolla olivat samat kunnat, ja lisäksi Jyväskylä ja Kotka.

Eniten muuttovoittoa saman ikäisistä lapsista saivat Kaarina, Nurmijärvi, Kempele ja Kauniainen sekä Tuusula (kuvio 3) – kaikki isompien kaupunkien naapuri- tai kehyskuntia.

Vuonna 2019 eniten muuttovoittoa lapsista saivat Espoo ja Vantaa, jotka koronavuonna menettivät asemiaan Tuusulan ja Kirkkonummen kaltaisille kehyskunnille (kuvio 4).

Isojen kaupunkien palvelujen ja työpaikkojen läheisyyttä pidetään selvästi tärkeänä. Naapuri- ja kehyskunnissa saa kuitenkin enemmän asuintilaa, todennäköisesti pienemmillä asumiskustannuksilla, ja niissä on usein enemmän luontoa sekä tilaa temmeltää. Nämä asiat näyttävät houkuttelevan lapsiperheitä.

… trendi ollut nähtävissä jo 10 vuotta sitten

Muutos kymmenessä vuodessa ei ole kovin suuri, paljolti samat kunnat saivat jo vuonna 2010 eniten muuttovoittoa (kuvio 5). Jo silloin suuret kaupungit, kuten Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu menettivät eniten alle 15-vuotiaita lapsia naapuri- tai kehyskuntiin.

Vaikka lapsiperheitä on muuttanut isommista kaupungeista pois, niitä on määrällisesti kuitenkin eniten kaupungeissa. Kun vertaa alle 15-vuotiaiden lasten osuuksia kunnittain vuosina 2020 ja 2010 (kartta 1), heitä on ollut hieman enemmän ja laajemmilla alueilla vuonna 2010.

Pääkaupunkiseudulla houkuttelevat pientalo­valtaiset ja uudet asuinalueet

Kaupungeissa uudet asuinalueet ja hyvät kulkuyhteydet houkuttelevat lapsiperheitä. 250x250 metrin ruuduilla tarkasteltuna lasten määrä on lisääntynyt uusien asuin­alueiden ruuduilla. Esiin nousevat esimerkiksi Vantaan Kivistö, Helsingin Jätkäsaari ja Kalasatama.

Pääkaupunkiseudulla erityisesti tietyt Espoon ja Helsingin postinumero­alueet saivat muuttovoittoa 0–15-vuotiaista lapsista vuonna 2020, Espoossa eniten Kauklahden, Saunalahti-Kattilalaakson, ja Henttaan alueet. Helsingissä lapsiperheitä on muuttanut esimerkiksi Maununnevalle, Kaitalahteen ja Kalasatamaan. (Kartta 2)

Myös Kauniainen ja Vantaan Kivistö ovat saaneet lapsiperheistä muuttovoittoa. Pääosin lapsista muuttovoittoa ovat siis saaneet postinumeroalueet, jotka ovat joko pientalovaltaisia (vrt. Huomo 2017) tai kokonaan uusia asuinalueita. Helsingissä väkiluvun ennustetaankin kasvavan erityisesti alueilla, joissa on käynnissä suuria rakennusprojekteja.

Lapsiperheitä on muuttanut pääkaupunki­seudulla paljon pois kerrostalo­valtaisilta postinumero­alueilta, eniten Kallion postinumero­alueelta Helsingissä. Kalliossa on paljon pieniä asuntoja, joten ainakin tilanpuute lienee ollut syynä. Kallion lisäksi lapsiperheitä on muuttanut paljon pois myös muun muassa itäisestä kantakaupungista.

Kymmenessä vuodessa pääkaupunki­seudun postinumero­alueet, jotka ovat saaneet muuttovoittoa, ovat muuttuneet jonkin verran. Vuonna 2010 muutettiin jo innokkaasti esimerkiksi Kauklahteen ja Saunalahti-Kattilalaaksoon Espoossa, mutta myös Itä-Helsinkiin, kuten Jakomäki-Alppikylään ja Mellunmäkeen. Jakomäki-Alppikylä ei saanut enää vuonna 2020 muuttovoittoa, Mellunmäki sai vielä hieman.

Hyväosaisten muutto lisää eriytymistä

Mikä saa lapsiperheet muuttamaan?

Kouluverkoston harveneminen, etenkin syrjäseuduilla, saattaa osaltaan ajaa lapsiperheitä pienemmiltä paikkakunnilta kaupunkialueille.

Kaupunkialueilla lapsiperheiden muutoissa kyse on enemmänkin siitä, että halutaan löytää lapsille turvallinen ja ”tavallisen hyvä” koulu ja kasvuympäristö. Suomessa ei siis kilpailla paikoista eliittikouluissa. Koulujen väliset osaamiserot ovat kuitenkin olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne.

Helsingissä lapsiperheet näyttävät suosivan tiettyjä alueita ja hylkivän toisia. Tutkimuksen mukaan suomenkielisiä pikkulapsia on muuttanut paljon pois alueilta, joille on ominaista huono-osaisuuden keskittyminen.

Muuttoliike on vaikuttanut alueiden eriytymiseen, ja se on omiaan lisäämään sekä alueellisia että koulujen välisiä eroja. Varsinkin kouluissa yksi merkittävä tekijä oppilastulosten eriytymisen taustalla on perheiden koulutustasojen eriytyminen. Kun hyväosaisia muuttaa pois heikko-osaisilta alueilta, se heijastuu siihen, millaisia sosioekonomisia ja etnisiä taustoja koulujen oppilailla on. Etninen eriytyminen onkin lapsilla vahvempaa kuin työikäisellä väestöllä.

Syitä lapsiperheiden muuttoihin voi siis olla monia. Jotkut muuttavat isomman asunnon tai vanhempien työn perässä, jotkut vanhempien erosta johtuen, toiset koulun, parempien palvelujen tai sukulaisten tarjoaman tukiverkon perässä. Hyvin tavallisesti muutolla halutaan tarjota lapselle paremmat elinolot.

Kaupungissa eri alueiden voidaan nähdä tarjoavan eri tasoisia elinoloja, ja eriytymiskehitys tulisikin saada katkaistua. Tähän voisi auttaa esimerkiksi laaja-alainen kaupunki­kehittäminen, kuten uusien viihtyisien asuinalueiden ja oppilaitosten perustaminen, sekä investoinnit heikompien oppimis­tulosten kouluihin. Näin voitaisiin saada parempi­osaisia lapsiperheitä pysymään alueilla, ja huono-osaistumisen kierre katkaistua.

Myös koronapandemian vaikutus muuttoliikkeeseen on ollut nähtävissä. Pääkaupunki ei enää houkuttele, vaan halutaan muuttaa mieluummin seudun kehyskuntiin.

Jatkossa lasten vanhempien etätöiden lisääntyminen voi myös mahdollistaa muutot väljemmille seuduille. Voitaisiinko myös lapsille suunnitella innovatiivisempia opetusratkaisuja? (Kts. Huomo 2021, Tilastokeskus 2021) Näin saataisiin myös syrjäisemmille seuduille lisää elinvoimaa. Kuinka paljon korona-aika loppujen lopuksi muuttaa maailmaa ja muuttoliikettä, selvinnee kuitenkin kunnolla vasta ajan kuluessa.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä.

Lähteitä:

Helsingin Sanomat, 2019. Tutkimus: Suomenkieliset lapset muuttavat pois heikko-osaisilta alueilta. Artikkeli 3.10.2019.

Bernelius, Venla & Katja Vilkama, 2019. Pikkulapsiperheiden muuttoliike muovaa koulujen oppilaspohjaa Helsingissä. Kvartti -artikkeli 1.10.2019.

Helsingin kaupunki, 2021. Helsingin väkiluku ylittää 700 000 asukasta vuonna 2028.

Huomo, Miia 2021. Kouluverkosto harvenee – koulumatkat pitkiä etenkin Pohjois-Suomessa. Tieto&trendit -artikkeli 27.4.2021.

Huomo, Miia, 2017. Paavo näyttää missä asuvat lapsiperheet. Tieto&trendit -artikkeli 28.6.2017.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. Alueiden etninen eriytyminen koskee voimakkaimmin lapsia.

Tilastokeskus. Muutot.

Tilastokeskus (2021). Pääkaupunkiseutu menetti väestöä muualle Suomeen vuonna 2020.