Uuden koronaviruksen aiheuttama covid-19 -pandemia ja epidemian ehkäisemiseen pyrkivät toimet ovat lisänneet televisio-ohjelmien katselua, internetin mediapalveluiden ja myös sosiaalisen median käyttöä Suomessa. Kevään 2020 valmiuslain nojalla koululaiset ja opiskelijat siirtyivät etäopintoihin, monet työlliset etätöihin, ja iäkkäitä ja kroonisesti sairaita vakavan tautimuodon riskiryhmäläisiä kehotettiin välttämään kodinulkopuolisia sosiaalisia kontakteja sairastumisen pelossa.

Fyysisten tapaamisten sijasta sosiaalisia kontakteja olikin pidettävä yllä tietotekniikan avulla, esimerkiksi verkon välityksellä.

Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen tuloksista piirtyy kuva, jossa koronakeväänä 2020 internetissä tehtiin asioita selvästi yleisemmin kuin ”vanhan normaalin” aikaan aiempina vuosina. Käsittelemme tässä artikkelissa pandemian aikaan median ja internetin käytössä tapahtuneita muutoksia Tilastokeskuksen ja muiden tiedontuottajien tutkimusten valossa.

Koronakeväänä median parissa kului keskimäärin 9,5 tuntia päivässä

Yleisesti ottaen suomalaiset käyttivät epidemiakevään 2020 aikana selvästi aiempaa enemmän aikaa median parissa. Markkinatutkimuslaitos Kantar TNS on laskenut Mediapäivä -tutkimuksessaan, että vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla suomalaiset käyttivät keskimäärin 9,5 tuntia päivässä eri viestinten äärellä. Tämä on 1,5 tuntia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Medioita voi käyttää osittain päällekkäin – esimerkiksi sosiaalisen median kanavia voi seurata samalla kun katsoo televisio-ohjelmaa. Tämä selittää osin verraten korkeita lukuja ja kasvua, jonka mukaan median parissa kuluu käytännöllisesti katsoen kaikki vapaa-aika.

Kantar TNS:n tietojen mukaan koronakeväänä kasvoi eniten sanomalehtien, iltapäivälehtien ja ilmaisjakelulehtien verkkosivujen lukeminen (+41 %). Myös digipelaaminen, kotimaisten nettitelevisiopalveluiden seuraaminen ja aikakauslehtien verkkosivujen lukeminen lisääntyivät tuntuvasti. Minuuttimääräisesti eniten kasvoi kuitenkin perinteisen lineaaritelevision katselu. Televisiota katseltiin keskimäärin 35 minuuttia enemmän kuin vuotta aiemmin. (Kantar TNS 2020a.)

Perinteisen lineaaritelevision katselu kasvoi erityisesti lapsilla ja keski-ikäisillä

Television katselun lisääntyminen käy ilmi myös markkinatutkimusyritys Finnpanelin mittauksista. Television katselu kasvoi 21 prosenttia edelliseen vuoteen nähden valmiuslain soveltamisen aikana maalis-toukokuussa. Eniten kasvoi pienten lasten (4–9-vuotiaat) ja keski-ikäisten (35–44-vuotiaat) television katselu. (Finnpanel 2020a.)

Suosituin ohjelma koronakevään aikana oli maaliskuun 30. päivän iltana puoliyhdeksän uutislähetys julkisen palvelun Yle TV1 -kanavalla. Hallitus oli aiemmin päivällä ilmoittanut rajoitustoimien jatkamisesta. 1,4 miljoonaa katsojaa seurasi illan uutislähetystä.

Onkin merkille pantavaa, että nimenomaan perinteisten televisiouutisten seuraaminen on lisääntynyt koronapandemian aikana: valmiuslain soveltamisajankohtana uutislähetysten seuraaminen kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden. Keski-ikäisillä televisiouutisten katselu on jopa kolminkertaistunut vanhasta normaalista.

Toisaalta erilaiset viihdeohjelmat ovat edelleen television suosituinta antia, koronakeväänä 2020 esim. musiikkikilpailu The Masked Singer. Television katselun lisäksi pandemia mullisti myös television ohjelmatarjontaa, kun isot televisiotapahtumat kuten Euroviisut, Tokion olympialaiset ja monet muut arvokisat ja tilaisuudet jäivät pitämättä.

Työmatkaliikenteen vähentyminen hiljensi radiot

Vastaavasti radion kuuntelu ei Finnpanelin keräämien tietojen mukaan kasvanut, vaan itseasiassa hieman väheni kevään 2019 ja 2020 välillä. Toisaalta muutos peittää alleen sen seikan, että julkisen palvelun Yleisradion kanavia kuunneltiin keväällä 2020 minuuttimääräisesti yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, kun taas yksityisen, kaupallisen radion kanavien kuuntelu väheni. (Vrt. Finnpanel 2020b.)

Radion kuuntelun vähenemiseen voi mahdollisesti vaikuttaa se, että suomalaiset kuuntelevat radiota paljon autossa työpaikalle matkustaessaan ja työpaikalla ollessaan. Vahvan etätyösuosituksen myötä tätä toimintoa ei ollut enää samaan tapaan kuin aiemmin. Yleisradion kanavat ovat perinteisesti olleet erityisesti vanhemman väestön suosiossa eikä eläkeläisillä tullut tässä vastaavaa muutosta arkeen kuin nuorilla ja työikäisillä.

Vastaava kehitys on havaittu myös esimerkiksi Tanskassa, jossa yhteiskunnan sulkutoimet vähensivät työmatkaliikennettä ja siten myös radion kuuntelua, joka tyypillisesti tapahtuu liikenteessä.

Tanskalaisen Podcast Indexin mukaan myös podcastien kuuntelu väheni sulkutoimien aikana. Podcastien kuuntelun yleisyyteen vaikutti vähentyneen työmatkaliikenteen ohella myös se, että paikallinen julkisen palvelun yleisradio (DR) joutui yhteiskunnan sulkutoimien vuoksi keskeyttämään joidenkin ohjelmiensa tuotannon, jolloin uusia podcastjaksoja ei ollut kuunneltavissa entiseen tapaan. (Slots- og Kulturstyrelsen 2020; muiden Pohjoismaiden mediatrendeistä pandemian aikana ks. Nordicom 2020.)

Sosiaalinen kanssakäyminen internetissä kasvoi

Pandemiasuosituksissa ihmisiä kehotettiin pitämään fyysinen etäisyys toisiinsa. Suomalaiset noudattivat annettuja ohjeita, vähensivät tapaamisia ja jatkoivat yhteydenpitoa eri tavoin tekniikan avulla.

Vuonna 2020 yhteisöpalvelujen käyttö yleistyi selvästi. Yhteisöpalvelua viimeisen kolmen kuukauden aikana käyttäneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta kahdeksan prosenttiyksikköä 69 prosenttiin. Eräissä ikäryhmissä muutos oli tätäkin suurempaa, 45–54-vuotiaissa muutos oli 15 prosenttiyksikköä ja 65–74-vuotiaissa 14 prosenttiyksikköä. (Kuvio 1.)

Yhteisöpalveluja käytettiin vuonna 2020 myös aiempaa ahkerammin. Peräti 36 prosenttia suomalaisista käytti yhteisöpalvelua useasti päivässä. Osuus on yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna.

Yhteisöpalvelujen aktiivikäyttö yleistyi eniten nuorilla ja nuorilla aikuisilla (16–24-vuotiaat) sekä keski-ikäisillä (45–54-vuotiaat). Sen sijaan vanhemmissa ikäryhmissä aktiivinen käyttö ei yleistynyt, vaikka yhteisöpalvelujen käyttö sinällään yleistyi. (Kuvio 2.)

Yhteisöpalveluja käyttävien osuuden kasvu on huomionarvoista sikäli, että muutaman edeltävän vuoden aikana niiden käyttö oli pysynyt ennallaan. Se oli yleistynyt vain vanhemmissa ikäryhmissä ja niissäkin vain hieman. Nuoremmissa ikäryhmissä yhteisöpalvelujen käyttö (yleisyys) oli jopa vähentynyt.

Yhteisöpalvelujen suosion kasvussa pandemia-aikana ei kuitenkaan ole kyse vain sosiaalisista suhteista vaan myös esimerkiksi viihteen kulutuksen ja tiedon haun kasvusta.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan seuratuin sosiaalisen median palvelu Suomessa oli Facebook-yhtiön Facebook-yhteisöpalvelu, jota käytti 58 prosenttia 16–89-vuotiaista. Toiseksi yleisimmin käytettiin saman yhtiön WhatsApp-pikaviestintä (50 %) ja kolmanneksi eniten saman yhtiön Instagram-kuvienjakopalvelua (39 %).

Muilla yhtiöillä käyttäjiä on selvästi vähemmän. Esimerkiksi yhteisöpalvelu ja mikrobloggausalusta Twitteriä käytti 13 prosenttia suomalaisista ja vuoden mittaan paljon julkisuutta saanutta TikTok-videonjakopalvelua kuusi prosenttia 16–89-vuotiaista (34 prosenttia 16–24-vuotiaista). (Taulukko 1.)

Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2020

Vuonna 2020 nettiä käytettiin sosiaaliseen yhteydenpitoon aiempaa yleisemmin myös muilla tavoilla. Internetpuheluiden suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2020: viimeisen kolmen kuukauden aikana internetpuheluita soittaneiden osuus nousi 13 prosenttiyksikköä 72 prosenttiin. Luku sisältää yksityistarkoituksessa soitetut video- ja äänipuhelut.

Vanhemmissa ikäryhmissä myös pikaviestintä matkapuhelimella yleistyi. Yli 16-vuotiaasta väestöstä 76 prosenttia pikaviesti vuonna 2020.

Nettipalveluiden käytön intensiteetin kasvusta on niukasti tietoa

Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksella kerätään vuosittain tietoa internetin käytöstä. Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan yli 16-vuotiaiden suomalaisten netin käyttöä mahdollisimman moniulotteisesti. Verkkomedian seuraamisen lisäksi kyselyssä selvitetään laajasti myös muita netin käyttötapoja. Kysymysten yleisin viiteaika on viimeiset kolme kuukautta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2020 juuri kevään poikkeustila-aikana.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että aiempaa useampi suomalainen käytti nettiä keväällä 2020 eri tarkoituksiin, esimerkiksi median seuraamiseen. Useimmista netin käyttötavoista ei tutkimuksessa kuitenkaan ole selvitetty käytön intensiteettiä vaan ainoastaan yleisyys (onko vastaaja tehnyt ko. asiaa viimeisen kolmen kuukauden aikana).

”Digiloikan” kahdesta ulottuvuudesta väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus kuvaakin sangen kattavasti toiminnan yleisyyttä, mutta käyttökerroista tai toiminnan intensiteetistä ei valitettavasti saada yhtä hyvää kuvaa.

Verkkouutiset saivat uusia lukijoita erityisesti eläkeläisistä

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan verkkolehtien ja tv-yhtiöiden verkkosivujen lukeminen on ollut perinteisesti hyvin yleinen verkkoaktiviteetti. Koronakeväänä uutisten seuraaminen yleistyi siten, että 85 prosenttia 16–89-vuotiaista oli lukenut verkkolehtiä tai tv-yhtiöiden verkkosivuja. Vuotta aiemmin näin oli tehnyt 76 prosenttia suomalaisista, joten kasvu oli tuntuva.

Myös kaikkein iäkkäimpien ryhmässä, 75–89-vuotiaissa, oli verkkolehtien ja uutissivustojen lukeminen yleistynyt: lähes 40 prosenttia oli seurannut sivustoja keväällä 2020, kun vuotta aiemmin näin teki vain joka neljäs vastaaja. (Kuvio 3.)

Myös 75–89-vuotiaita nuoremmissa ikäryhmissä kasvu on selvä, mutta prosenttiyksiköissä muutos ei ole yhtä suuri. Luvut eivät kuvaa sitä kehitystä, jossa kyseistä toimintoa harrastetaan intensiivisemmin; tuloksista ei käy ilmi, onko toimintoa ollut vain kerran tarkasteluajanjaksolla vai esimerkiksi viikoittain tai päivittäin. 

Nettitelevisiopalvelut keräsivät uusia yleisöjä koronakeväänä

Kuten Finnpanelin ja Kantar TNS:n tuloksista käy ilmi, suomalaiset lisäsivät tuntuvasti perinteisen lineaaritelevision katselua koronakevään aikana.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa on kysytty puolestaan uudenlaisten tv-palveluiden eli televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluiden, tilausvideopalveluiden ja internetin videopalveluiden kuten YouTube-videoiden katselemisesta.

Tulosten mukaan erityisesti tv-yhtiöiden nettitelevisiopalveluiden katsominen lisääntyi koronakevään aikana. Vuonna 2019 näitä palveluita seurasi 70 prosenttia suomalaisista, vuonna 2020 osuus oli kasvanut 74 prosenttiin.

Merkittävintä kasvua tapahtui vanhimmissa ikäryhmissä eli yli 65-vuotiaiden parissa.

Kun vuonna 2019 tv-yhtiöiden nettitelevisiopalveluita seurasi 52 prosenttia 65–74-vuotiaista, oli osuus vuonna 2020 kasvanut tässä ryhmässä kymmenen prosenttiyksikköä, 62 prosenttiin ko. ikäryhmästä. Samoin 75–89-vuotiaiden ryhmässä nettitelevisiota seuranneiden osuus kasvoi vuodessa kymmenen prosenttiyksikköä (22 prosentista 32 prosenttiin ikäryhmästä). (Kuvio 4.)

Toisaalta tilausvideopalveluita kuten Netflixiä, HBO Nordicia tai Viaplayta katselleiden osuus ei kasvanut koronakevään aikana yhtä paljon kuin tv-yhtiöiden palveluiden katsominen. Tilausvideopalveluita seurasi 49 prosenttia suomalaisista keväällä 2020, kun vuotta aiemmin seuraajia   oli 47 prosenttia.

Kaikista vanhimmat ikäryhmät eivät lisänneet tilausvideopalveluiden seuraamista juurikaan ja nuoremmissa ikäryhmissä tilausvideopalveluiden seuraajia oli kyselytulosten perusteella jopa hiukan vähemmän kuin edellisenä vuotena. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Eniten tilausvideopalveluiden katsominen yleistyi 45–54-vuotiailla. (Kuvio 5.)

Myös YouTube-videoiden katselu väheni koronakevään aikana nuoremmilla ikäryhmillä hiukan edellisestä vuodesta. Vastaavasti eläkeikäisillä YouTube-videoita katsoneiden osuus lisääntyi 4–5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden. (Kuvio 6.)

Uudet äänimediat kasvattivat kuulijakuntaansa

Äänimedian uudet palvelut eli podcastit ja äänikirjat kasvattivat selvästi suosiotaan koronakevään aikana. Podcasteja kuunteli 30 prosenttia suomalaisista (26 % kuunteli vuonna 2019) ja äänikirjoja 23 prosenttia suomalaisista (13 % kuunteli vuonna 2019). (Kuviot 7 ja 8.)

Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2019 ja 2020

Miehet kuuntelevat podcasteja hiukan yleisemmin kuin naiset ja naiset äänikirjoja yleisemmin kuin miehet. Siinä missä podcastien kuuntelu on selvästi suositumpaa nuorilla kuin vanhoilla, ovat äänikirjat lyöneet läpi erityisesti nuorten aikuisten ja keski-ikäisten ikäryhmissä.

Musiikin kuuntelu tai lataaminen verkosta ei yleistynyt koronakevään aikana edelliseen vuoteen nähden (68 % oli kuunnellut). (Kuvio 9.)

Nuoret saavat tietoa pandemiasta erityisesti omilta vanhemmiltaan ja televisiosta

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimukseen vastaajat ovat vähintään 16-vuotiaita. Nuorempien lasten mediankäytöstä korona-aikana on saatavilla tietoa Sanomalehtien Liiton (nyk. Uutismedian Liitto) tilaamasta ja Kantar TNS:n toteuttamasta Nuorten mediankäyttö ja korona -raportista. Tutkimukseen vastasivat 13–18-vuotiaat nuoret.

Selvityksessä melkein kaikki nuoret kertoivat lisänneensä jonkin median käyttöä korona-aikana. Eniten nuoret olivat lisänneet suoratoistopalveluiden ja YouTuben katselua, musiikin kuuntelua ja digipelaamista. Nämä ovat niitä medioita, joita lapset ja nuoret muutenkin ovat suosineet 2010-luvun lopulla, kuten käy ilmi Tilastokeskuksen Vapaa-aikatutkimuksesta vuonna 2017.

Uutismedioista lapset ja nuoret olivat lisänneet iltapäivälehtien ja sanomalehtien lukemista. Myös uutisten seuraaminen verkossa on ollut Vapaa-aikatutkimukseen mukaan tyypillistä etenkin yli 15-vuotiaille nuorille. (Sanomalehtien Liitto; Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen, tietokantataulukot; Tilastokeskus, Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelu.)

Nuorten mediankäyttö ja korona -tutkimustulosten mukaan lapset ja nuoret kertoivat saavansa useimmiten isoista uutisista tietoa omilta vanhemmiltaan tai lähipiiristä (57 %), sosiaalisessa mediassa jaetuista uutisista (51 %) ja kavereiltaan (46 %). Perinteiset joukkoviestimet tulivat selvästi näiden jälkeen järjestyksessä sanomalehdet (36 %), televisio (36 %) ja radio (7 %).

Erityisesti koronapandemiasta nuoret saivat tietoa ensisijaisesti vanhemmiltaan ja lähipiiristään ja toiseksi televisiosta. Finnpanelin tutkimusten sekä Tilastokeskuksen vapaa-aika- ja ajankäyttötutkimusten mukaan televisio-ohjelmien katselu on jo vuosia vähentynyt koululaisilla. Nyt näyttääkin siltä, että korona on jossain määrin lisännyt televisiouutisten merkitystä myös nuorisolle. (Vrt. Tilastokeskus, Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelu.)

Merkille pantavaa on, että radio ei ole korona- tai muussa uutisoinnissa nuorille merkittävä uutislähde. Tähän vaikuttaa varmasti se, että radion kuuntelu on nuorilla vähentynyt 2010-luvulla ja nuoret suosivat kaupallisia radiokanavia, joilla on heitä kiinnostavaa musiikkitarjontaa. (Vrt. Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimus 2017; Tilastokeskus, Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelu.)

Sanomalehtien Liiton raportin mukaan koronauutisissa nuoria kiinnostaa erityisesti, miten tilanne voitaisiin ratkaista ja mistä koronapandemiassa on kyse.    

Koronapandemiasta iso kolhu mediataloudelle – uusia lukuja vaikutuksista loppuvuodesta 2021

Keväällä 2020 monien kaupallisten joukkoviestinten mainostulot romahtivat, kun mainostajat vähensivät panoksiaan erilaisten rajoitustoimien ja talouskurimuksen iskiessä. Kantar TNS.n keräämien tietojen mukaan mediamainonnan määrä laski 32 prosenttia edelliseen vuoteen nähden vuoden toisella kvartaalilla.

Esimerkiksi elokuvamainonta pysähtyi lähes kokonaan. Ruoka- ja rautakauppa olivat suurimpia mainostajia, kun toimialoista mainontaa lisäsivät vain pesuaineiden mainostajat.

Vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä mediamainonnan määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna enää ”vain” seitsemän prosenttia. Vain verkkomediassa mediamainonta kasvoi edelliseen vuoteen nähden. (Kantar TNS 2020c.)

Vaikka kesän ja alkusyksyn verraten hyvä epidemiatilanne sallikin monen taloudellisen toiminnan jatkamisen, on jo tässä vaiheessa selvää, että joukkoviestintämarkkina ottaa koronapandemiasta ison kolhun.

Viimeiset neljä vuotta joukkoviestintämarkkina on kasvanut Suomessa pääasiassa sähköisten viestinten (verkkomainonta, maksutelevisio, kaupallinen radio ja muu äänimedia) varassa. Vuoden 2020 liikevaihtotietojen ja muiden media-alaan liittyvien laskelmien valmistuttua koronapandemian vaikutukset mediamarkkinoihin lienevät tarkemmin selvillä vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Tuolloin julkaistaan myös Tilastokeskuksen joukkoviestintätilaston katsaus pandemian vaikutuksista mediatalouteen. (Ks. Tilastokeskus, Joukkoviestintätilasto.)

Mainosmyynnin sakatessakin on yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeää, että mediatalojen uutisraportointi jatkuu pandemian aikana normaalisti ja että journalistien työpanosta jopa lisätään. Tässä mediatalojen supistuneiden tulojen ja toisaalta kansalaisten kasvaneiden tietotarpeiden epäsuhta on ollut kestämätön.

Media-alalla työskentelevien lomautukset ja työttömyys ovat kasvaneet pandemia-aikana. Lokakuussa 2020 media-alalla oli runsaat 3 400 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aiemmin. (Työ- ja elinkeinoministeriön aineisto, ks. Tilastokeskus, Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelu; ammattiluokat taulukkopalvelun taulukossa 1.10.)

Valtio on tunnistanut alan haasteet ja pyrkii lieventämään pandemian negatiivisia vaikutuksia mediakenttään journalismin väliaikaisella taloudellisella tuella. Esityksen tarkoituksena on ”edistää monimuotoista ja kotimaista journalismia sekä sen tarjontaa ja kehittämistä.” Esityksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö ei ohjaisi journalismin sisältöä tai tukien saajia. (LVM 2020.) 

Median tarjoamalla viihteellä oma paikkansa pandemian kurimuksessa

Toisaalta suomalaiset hakevat mediasta paitsi tietoa myös viihdettä ja yhteisiä elämyksiä – tärkeitä asioita nekin näinä ankeina aikoina.

Jossain määrin television katselu ja radion kuuntelu ovat voineet paikata sitä aukkoa, joka erityisesti iäkkäille ns. riskiryhmäläisille syntyi päivärytmiin, kun sosiaalista kanssakäymistä oman kotitalouden ulkopuolisten henkilöiden kanssa suositeltiin välttämään. – Jo aiemmilta vuosilta tosin tiedämme, että Suomessa eläkeläiset katsovat enemmän televisiota kuin mikään muu ryhmä pohjoismaisessa vertailussa (Nordicom). Koronapandemia lienee vain vahvistanut tätä trendiä.

Samoin on käynyt lasten ja nuorten mediankäytössä: jo aiemmin suosittu pikaviestittely, digipelaaminen, videoiden katselu ja musiikin kuuntelu lisääntyivät pandemia-aikana, kun kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin ei ole päässyt osallistumaan vanhaan tapaan.

Jäämme seuraamaan, miltä osin pandemian tuomat muutokset median ja tietotekniikan käytössä jäävät pysyviksi ja mihin suuntaan ne jatkossa kehittyvät.

Kaisa Saarenmaa on yliaktuaari ja Rauli Kohvakka erikoistutkija Tilastokeskuksen Yhteiskuntatilastot -osastolla. Kaisa Saarenmaa tuottaa joukkoviestintätilastoa ja Rauli Kohvakka tekee Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimusta.  

Lähteet:

Finnpanel (2020a). Koronakevään aikana televisiota katsottiin keskimäärin kolme tuntia päivässä. Lehdistötiedote 6.7.2020.

Finnpanel (2020b). Radionkuuntelu keväällä 2020. Lehdistötiedote 23.6.2020.  

Kantar TNS (2020a). Suomalaisten mediapäivä kasvoi 1,5 tuntia koronakeväänä. Uutiskirje 2020.  

Kantar TNS (2020b). Mediamainonnan määrä laski -32 % vuoden toisella kvartaalilla. Lehdistötiedote.

Kantar TNS (2020c). Mediamainonnan määrä laski -7 % vuoden kolmannella kvartaalilla. Lehdistötiedote.

Liikenne- ja viestintäministeriö (2020). Työryhmä asetettu valmistelemaan valtion tukea journalismille. Tiedote 26.6.2020.

Nordicom (2020). Nyhets- och mediekonsumtionen ökade i Norden under pandemin. Nyhet 15 dec 2020.

Nordicom (2017). Tv-tittandet i Norden 2016. Medietrender i Norden No. 1, 2017 (april). 

Sanomalehtien Liitto (2020). Nuorten mediankäyttö ja korona. Tiivistelmä päätuloksista. Kantar TNS Oy, raportti, toukokuu 2020.

Slots- og Kulturstyrelsen (2020). Media development in Denmark. Summary and discourse 2020.

Tilastokeskus, Ajankäyttö.

Tilastokeskus, Joukkoviestintätilasto.

Tilastokeskus, Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelu.

Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen.

Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Ålands statistik- och utredningsbyrå (2020). Medievanor på Åland 2020. Raportti 15.1.2020.