Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni hieman koronavuonna. Eri lähisuhteissa ja ikäryhmissä kehityksen suunta oli erilainen. 5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistunut perheväkivalta väheni eniten, noin viidenneksellä. Korona-ajan kokonaisvaikutukset selviävät vasta viiveellä.
Poliisin kotihälytysten määrä on lisääntynyt korona-aikana, mutta kasvu koskee erityisesti häiritsevästä metelistä poliisille tulleita hälytystehtäviä. Turvakotien asiakasmäärät pienenivät tuoreen asiantuntija-arvion mukaan vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.
Osasyy tähän on ilmeisesti ollut sosiaalipalveluiden rajoitettu saatavuus korona-aikana. Samanaikaisesti erilaisten chat-palveluiden käyttö on puolestaan kasvanut koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Mitä rikos- ja pakkokeinotilaston osana julkaistava tuore perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilasto kertoo koronavuoden kehityksestä?
Tuoreimpien vuoden 2020 tilastojen mukaan poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni kaiken kaikkiaan 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Koronavuoden kehityksen suunta vaihtelee kuitenkin erilaisissa lähisuhteissa ja eri ikäryhmissä.
Esimerkiksi aviopuolisoiden välisestä väkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät vajaat seitsemän prosenttia eli lähemmäs 300 tapauksella. Vanhempien lapsiinsa kohdistamista teoista tehdyt ilmoitukset puolestaan vähenivät runsaat 14 prosenttia. Tämä on vajaat 400 tapausta edellisvuotta vähemmän.
Vanhempien 5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistamista teoista tehdyt ilmoitukset vähenivät edellisvuodesta eniten, noin viidenneksellä. Alle 5-vuotiaisiin kohdistuneista teoista tehtiin ilmoituksia 15 prosenttia vähemmän ja 10–14-vuotiaisiin kohdistuneista 14 prosenttia vähemmän. 15–17-vuotiaisiin kohdistuneista teoista tehdyt ilmoitukset puolestaan vähenivät neljä prosenttia. (Taulukko 1.)
| 2019 | 2020 | Ero | muutos % | |
|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 2576 | 2209 | -367 | -14,2 |
| 0–17 | 2355 | 2000 | -355 | -15,1 |
| 0–4 | 528 | 476 | -52 | -9,8 |
| 5–9 | 990 | 780 | -210 | -21,2 |
| 10–14 | 608 | 524 | -84 | -13,8 |
| 15–17 | 229 | 220 | -9 | -3,9 |
Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto
Vanhempien lapsiinsa kohdistamien rikosten määrissä on huomattavaa kausittaista vaihtelua. Vuosien 2018 ja 2019 kesäkuukausina ilmenevä väheneminen viittaisi siihen, että osa ilmoituksista tehdään koulujen tai päiväkotien aloitteesta. (Kuvio 1.)
Koulut siirtyivät koronarajoitusten seurauksena etäopetukseen viimeistään 18.3.2020. Sitä missä määrin poliisin tietoon tulleiden tekojen väheneminen liittyy etäopetukseen siirtymiseen, emme tämän tilastoaineiston perusteella valitettavasti tiedä, koska ilmoituksen tekijä ei käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista. Siten koronavuotta koskevan kehityksen tulkintaan liittyy huomattavaa epävarmuutta.
Siinä missä huhtikuussa 2018 lapsiin kohdistuvia tekoja koskevia ilmoituksia tehtiin 220 ja huhtikuussa 2019 puolestaan 198 ilmoitusta, vuoden 2020 huhtikuussa – poikkeuksellisten koronarajoitusten astuttua maaliskuussa voimaan – kirjattiin vain 114 ilmoitusta.
Vuoden 2020 huhti-kesäkuussa tehtiin 160 ilmoitusta ja heinä–syyskuussa 100 ilmoitusta vähemmän kuin edellisvuoden vastaavina ajanjaksoina. Sen sijaan tammi–maaliskuussa ja loka–joulukuussa tehtiin kumpanakin noin 50 ilmoitusta vähemmän kuin vastaavina kuukausina edellisvuonna. (Kuvio 2.)
Kun tarkastellaan avio- ja avopuolisoihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien ilmoitusten määriä, ensimmäisen koronavuoden luvuissa ei näy kuukausitasolla niin selkeää muutosta aiempiin vuosiin verrattuna kuin vanhempien lapsiinsa kohdistamissa teoissa. (Kuvio 3.)
Avo- ja aviopuolisoiden kohdalla ilmoitusten määrä lisääntyi jonkin verran huhtikuun 2020 jälkeen huipun ajoittuessa kesäkuulle, kun etätyösuositus oli koronarajoitusten myötä ollut voimassa maaliskuulta. Avopuolisoiden kohdalla kasvu on hieman selkeämpi.
Vuositasolla muutokset ovat näkyvämpiä. Aviopuolisoiden kohdistamasta väkivallasta tehdyt ilmoitukset ovat olleet kasvussa parin vuoden ajan. Sen sijaan entisten aviopuolisoiden tekemät teot vähenivät vuonna 2020. (Kuvio 4.)
Toisaalta entisten avopuolisoiden teot kasvoivat vuonna 2020. Tämä voi johtua siitä, että avopuolisot määritellään vuoden lopun tilanteen mukaan, eli tässä tapauksessa 31.12.2020 tilanteesta. Teko on voinut tapahtua vuoden 2020 aikana ja sen seurauksena on päädytty myös avoeroon.
Pitää muistaa, että läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta poliisille. Tämä tilasto perustuu rekisterilähteisiin, joten tilastosta puuttuvat esimerkiksi ns. epäviralliset suhteet eli seurustelusuhteet, jossa asutaan virallisesti omissa asunnoissa.
Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että koronapandemian kokonaisvaikutuksista perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan on vielä liian varhaista sanoa mitään varmaa. Osa tämänkin artikkelin tilastoissa näkyvistä muutoksista voi osoittautua normaaliksi vuosivaihteluksi.
Korona-ajan vaikutuksista lähisuhdeväkivaltaan saadaan toivottavasti lisätietoa piakkoin käynnistyvässä Turvallisuus ja hyvinvointi Suomessa 2021 -kyselyssä, jonka Tilastokeskus toteuttaa.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut osastolla ja vastaa Rikos- ja pakkokeinotilastosta.
Koronapandemia on heijastunut kielteisesti monen alan työllisyyteen. Kokonaisuudessaan yrittäjien työllisyys on toipunut koronasta hyvin, mutta tietyillä toimialoilla työllisyystilanne on edelleen heikompi. Koronakriisi heijastui naisten yrittäjyyteen selvästi miesyrittäjiä enemmän.
Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?
Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.
Joka seitsemäs työllinen työskenteli vuonna 2021 koko ajan kotona. Etätyön suosio on jatkunut useimmilla toimialoilla, ja niilläkin aloilla, joilla se on ollut vain osittain mahdollista, on löydetty uusia tapoja työskennellä etänä.
Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana.
Kuntien väliset muutot kerrostaloista pientaloihin ovat lisääntyneet vuosina 2020 ja 2021. Erityisesti 30–40-vuotiaat vaihtavat isompaan asuntoon.
Tieto&trendit-sivustolla tarkasteltiin koronan vaikutuksia viime vuonna yli 30 jutussa. Mitkä aiheet pistivät erityisesti silmään?
Koronan vaikutuksia ei yrityksissä nähty erityisen merkittävinä Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun mukaan. Pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai olemattomiksi. Eroja ilmaantui, kun tarkastelua rajoitettiin yritysten ominaisuuksien, kuten toimialan, mukaan.
